Uusia hyvinvointialueita valmistelemassa olleet puolueryhmät ovat viimeistään syksystä asti neuvotelleet itselleen uutta alueiden kautta johdettavaa puoluetukea. Summat ovat useita tuhansia euroja valtuutettua kohden.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa uuden rahan olevan yksiselitteistä puoluetukea, mutta toisella nimellä. Rahaa kutsutaan alueilla esimerkiksi aluevaltuustotueksi tai demokratiarahaksi. Siitä tulevat hyötymään erityisesti keskusta ja kokoomus.

Uusien tukien lisäksi tulevat normaalit kokouspalkkiot. Näistäkin puoluemaksun kautta saatava puolueiden osuus tulee kasvamaan, koska alueille on tulossa useita lautakuntia.

– Puolueet ovat halunneet sopia rahasta ennen kuin edes alueiden varsinaista hallintomallia on saatu päätettyä. Piilopuoluetukeen kriittisesti ovat suhtautuneet ainoastaan perussuomalaiset ja muutamat pienet ryhmät. Perussuomalaiset ovat vastustaneet näitä uusia tukimuotoja ja neuvotelleet niitä alemmiksi, Purra sanoo.

Suuria summia

Puolueiden aluevaltuustoryhmille annettavat rahasummat vaihtelevat alueelta toiselle. Neuvotteluita on käyty jopa 10 000 euron tuesta valtuutettua kohden.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä vuosittaiseksi ryhmärahaksi on esitetty 8 000 euroa vuodessa ja tämän lisäksi 4 000 euroa jokaiselle valtuutetulle. Kanta-Hämeessä ryhmiä tuetaan keskimäärin 4 700 eurolla valtuutettua kohden.

Hämeen Sanomien (27.12.) mukaan ryhmät ovat neuvotelleet rahasta kesästä saakka, ja aloitteellisimpana on ollut keskusta. Perussuomalaiset on vastustanut rahaa alusta saakka eikä aio ottaa sitä vastaan.

Kuntaliiton laskelmien (15.9.) perusteella keskusta olisi saamassa koko maahan 266 aluevaltuustopaikkaa. Tämä tarkoittaisi 5000 euron keskimääräisellä valtuustorahalla yhteensä 1,33 miljoonaa euroa lisää tukea.

Tuen aiotut käyttökohteet ihmetyttävät

Puolueiden aluevaltuustoryhmille annettavaa rahaa on määrä käyttää esimerkiksi asiantuntijoiden palkkaamiseen, seminaareihin, toimitiloihin ja demokratian edistämiseen. Purra huomauttaa, että kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa vastaava raha on käytössä ainoastaan joissakin isommissa kaupungeissa ja summat ovat selvästi pienempiä.

– Mitä ihmeen asiantuntijoita puolueiden pitää alueille palkata? Toimitiloja kokoustamiseen ja neuvotteluihin löytyy kunnan- ja kaupungintaloista kuten kuntapolitiikassakin. Puolueet eivät tarvitse myöskään uutta rahaa seminaareihin tai kansalaisten tapaamiseen, sillä puoluetuki on aivan riittävä ja siihen tarkoitettu. Muistuttaisin, että vallassa oleva hallitus kautensa alussa vasta nostikin puoluetuen määrää, Purra sanoo.

”Vanhojen puolueiden aluekekkerit”

Purra muistuttaa, että hyvinvointialueille siirtyvät ainoastaan sosiaali- ja terveydenhoito sekä pelastustoimi. Kunhan alkuun päästään, kokoukset ja luottamushenkilöiden työ vähenevät.

– Mihin tällaista massiivista hillorahalla voideltavaa puoluekoneistoa hyvinvointialueilla tarvitaan? Purra kysyy.

– Kyseessä on suuren luokan vedätys ja juuri yksi oleellinen syy sille, miksi tätä maakuntahimmeliä ajettiin kuin käärmettä pyssyyn. On vastuutonta niin veronmaksajan kuin demokratian kannaltakin, että asiasta ei nouse suurempaa meteliä.

– On surkuhupaisaa, että rahaa kutsutaan demokratiarahaksi. Ensin vaalit, jotka eivät kiinnosta juuri ketään, ja sitten seurauksena vakava demokratiavaje uusiin valtuustoihin. Ja sekös näille puolueille sopii. Vanhojen puolueiden omat aluekekkerit, veronmaksajan rahalla, Purra tylyttää.

Medialle oma osansa mainostuottoina?

Joillain alueilla maakuntalehdistö ei ole lainkaan kertonut puolueiden itselleen neuvottelemista rahoista. Perussuomalaiset on tuonut asian esille useita kertoja myös puoluetoimiston tiedotustilaisuuksissa.

– Mediassa on ollut lähinnä yksittäisiä juttuja. Tavallisella äänestäjällä ei siis tästäkään kuppauksesta todennäköisesti ole tietoa. Joissakin maakunta- ja aluelehdissä kuulemma toivotaan, että raha menee sinne puolueen mainosten kautta. Ehkä siinä on yksi syy hiljaisuuteen, Purra arvelee.

– Rahaa ei tietenkään virallisesti ole tarkoitettu kampanjointiin tai mainostamiseen, mutta en usko tämän kaikkia estävän. Se tulee hyvinkin valumaan puolueiden piirien ja alueiden normaaliin kampanja- ja vaalitoimintaan.

Sote tarvitsee lisää rahaa, puolueet eivät

Purra pitää aluevaltuustoryhmille maksettavaa rahaa ongelmallisena myös siksi, että soten ja pelastustoimen resurssit ovat niin niukat. Verorahaa ei pidä kanavoida puolueille eikä turhaan hallintoon vaan suoraan kentälle. Suomi käyttää sote-palveluihin selvästi vähemmän rahaa kuin muut pohjoismaat.

– Julkinen hyvinvointijärjestelmä rapautuu monilta osin. Meillä on polttava tarve sote-resursseille, pula tekijöistä ja monella sektorilla hyvin huolestuttava tilanne. Rahat pitää käyttää nimenomaan tähän toimintaan, eikä puolueiden ja valtuustoryhmien voitelurahoihin.

– Aika monta hoitajaa näillä hyvävelikerhojen rahoilla saataisiin palkattua, Purra toteaa.

SUOMEN UUTISET