Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat ovat ilomielin ottamassa vastaan puolueilleen uusien aluevaltuustojen kautta johdettavan rahoituksen, joka olisi käytännössä piilotettua puoluetukea. Pääministeri Sanna Marin opastaa veronmaksajia, että demokratia vaatii rahaa. – Ilman muuta meidän pitää tukea niitä päättäjiä, tahoja ja puolueita, jotka paikallisesti tätä työtä tekevät, Marin sanoi tänään Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä.
Tulevia hyvinvointialueita valmistelemassa olleet puolueryhmät ovat viime syksystä saakka neuvotelleet uutta alueiden kautta johdettavaa, ”demokratiarahaksi” puheissa kutsuttua rahallista tukea. Neuvotteluissa on väläytelty jopa 10 000 euron tukea per aluevaltuutettu.
Ilta-Sanomien järjestämässä viiden suurimman puolueen, SDP:n, perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja vihreiden, puheenjohtajien aluevaalitentissä tänään ainoastaan perussuomalaiset ilmoittautui vastustamaan uutta puoluerahoitusta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra muistutti, että valtio tukee puolueita avokätisesti jo tällä hetkellä, eikä lisärahalle ole edes akuuttia tarvetta.
– Lähdetään siitä, että nykyinen puoluetuki on varsin riittävä kattamaan myös uuden aluevaltuustotason. Tämä hallitus kautensa aluksi jo nosti puoluetukia.
– Kyse ei ole pikkurahoista, vaan esimerkiksi 6 000 euroa per valtuutettu ja sen lisäksi ryhmälle vuosirahat. Rahoja kuulemma on tarkoitus käyttää esimerkiksi toimitiloihin – ikään kuin kunnan- ja kaupungintaloja ei olisi käytössä – ja asiantuntijoihin – ikään kuin virkamiehiä ei olisi hakemassa asioille pohjaa, Purra ihmetteli.
Kaksi piiriä kieltäytyi jo uudesta rahoituksesta
Purra huomautti, että alueiden valtuustoryhmien kautta johdettava uusi rahoitus olisi käytännössä piilopuoluetukea, joka tulisi tukemaan nimenomaan puolueita.
Perussuomalaiset on syksystä saakka ohjeistanut kaikkia piirejä vastustamaan uusia tukimuotoja ja neuvottelemaan niitä alemmaksi.
– Meidän piirit, kuten monen muunkin puolueen piirit, ovat sangen autonomisia toimijoita. Neuvottelijat ovat itse saaneet päättää, miten he käytännössä toimivat. Nyt tiedämme jo, että kaksi meidän piiriämme, Kanta-Häme ja Päijät-Häme, on kieltäytynyt ottamasta tukea vastaan, Purra sanoi.
Keskusta ja vihreät kiiruhtavat hillotolpille
Muilta puoluejohtajilta kysyttiin, kannattavatko he puolueille kaavailtua uutta ”hillotolppapuoluetukea”, jota perussuomalaiset siis vastustaa.
Keskustan Annika Saarikko ei ole perussuomalaisten linjoilla. Saarikko perusteli kantaansa sillä, että raha ei olisi tulossa suoraan aluevaltuutetuille vaan valtuustoryhmille.
– En kannata Purran ehdotusta, koska minusta se raha kuuluu luontevasti demokratiaan ja vastaava ryhmäraha on myös eduskuntaryhmille. Raha on tulossa valtuustoryhmälle, sille yhteisölle, joka tämän rahan turvin voi esimerkiksi tehdä työtä kansalaisten parissa kertoen, mikä tämä uusi hyvinvointialue on ja miten se toimii, Saarikko perusteli.
Vihreiden Iiris Suomela kytki ovelasti uuden hillotolpparahan siihen, että puolueet kykenevät tekemään huolellisesti valmisteltuja ja pohdittuja päätöksiä aluevaltuustoissa. Suomela esitti, että rahoilla ryhmät voisivat palkata avukseen asiantuntijoita ja sihteerejä.
– On tärkeää, että päättäjät saavat avun ja tuen päätöksentekoon, että tietoa on saatavilla, ja saadaan parannettua suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja, Suomela sanoi.
Syntyisikö päätöksiä sittenkin ilman kalliita tukia?
Kokoomuksen Petteri Orpo perusteli uutta rahoitusta sillä, että uudet aluevaltuustoryhmät valmistelevat päätöksiä, joiden arvo on 21 miljardia euroa.
– Minusta on oikein, että ryhmillä on jonkunlainen resurssi tämän valmistelun tueksi, eli sen tueksi että kerätään tietoa ja valmistellaan päätöksiä, Orpo sanoi.
Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi, että ”demokratia vaatii rahaa”.
– Näillä alueilla päätetään ihmisten tärkeimmistä peruspalveluista, rahallisesti ja resurssien näkökulmasta. Ilman muuta meidän pitää tukea niitä päättäjiä, tahoja ja puolueita, jotka paikallisesti tätä työtä tekevät.
Purra totesi lopuksi, että pomojen palkoista tai aluevaltuustorahoista ei olisi syytä puhua vielä tässä vaiheessa, koska edes alueiden organisaatiomalleja ei toistaiseksi ole käynnistetty.
– Ehkä meidän pitäisi ensin katsoa, miten alueilla hommat alkavat sujua ja minkä verran tarvitaan kokopäiväisiä poliittisia toimijoita ja korkeita virkamiehiä. Todennäköisesti alueilla ei tule olemaan esimerkiksi valtuustojen kokouksia ei tule olemaan niin paljon kuin monissa kunnissa. Toki alku tulee olemaan kova, kun kaikki käynnistetään ja toiminta suunnitellaan.
SUOMEN UUTISET