

MATTI MATIKAINEN
Purra: Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ei haittaisi useimpia puolueita – ”Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille”
Aluevaalit ovat ovella, mutta suomalaisten vaali-innostuksen pelätään jäävän laimeaksi. Osin taustalla on puolueiden vaalikampanjoinnin rajoitukset korona-aikana. Jopa ulkona kampanjoiminen on avien päätöksellä kielletty monessa osassa maata, vaikka THL:n ja STM:n mukaan ulkona kampanjoiminen on matalan riskin toimintaa.
Perussuomalaiset on valittanut aluehallintovirastojen (avi) ristiriitaisista päätöksistä hallinto-oikeuteen. Ratkaisua ei näytä olevan tulossa, vaikka muun muassa kuntosalien kohdalla rajoituksista on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla peräännytty.
– Logiikan kannalta on vaikea ymmärtää, miksi me emme voi telttailla ulkona Pohjois-Pohjanmaalla, mutta kuntosalille sisälle voi mennä. Ulkotilaisuuksiin saa osallistua alle viisi henkilöä, mikä tarkoittaa sitä, että ainakaan perussuomalaisille kampanjointi ei ole sallittua, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Hän puhui tänään perussuomalaisten tuumaustunnilla.
Perussuomalaisten puoluejohto ehti kuitenkin viime syksyn aikana kiertää Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta koko manner-Suomen, kaikki maakunnat ja uudet hyvinvointialueet.
– Olen itse pitänyt kirjaa menoistani, ja kilometrejä aluevaalikiertueella on kertynyt lähes 12 000 ja lisää tulee tänäänkin, Purra sanoo.
Sekavaa koronapolitiikkaa
Purra katsoo, että perussuomalaiset on tähän mennessä tehnyt oman osuutensa näiden vaalien merkityksen kertomisessa.
– Samaa en sanoisi hallituksesta, jonka aluevaaliviestintä on parhaimmillaankin kehnoa. Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ja uudistusten tekeminen kuin verhon takana ei tosin haittaa useimpia puolueita, joten siinä lienee selitys. Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille.
Suomen sekava koronapolitiikka on tosin sekoittanut myös monien muiden kuin aluevaaliehdokkaiden päitä.
– Viranomaiset, ministeriöt, ministerit, monet toimijat ovat keskenään erimielisiä ja viestivät keskenään ristiriitaisesti. Eri kanteilta asiaa katsovat asiantuntijat riitelevät keskenään. Kun pääministeriä ei ollut näkynyt eikä kuulunut päiväkausiin muuta kuin vaalimainoksissa, hallituksesta viimein kerrottiin, että pääministeri ei enää johda koronatoimia vaan puikoissa on peruspalveluministeri Krista Kiuru. Hän aloitti toimensa vaatimalla koululaisten kotiin jäämistä ja ylitulkitsemalla voimakkaasti STM:n pitkää koronaa käsittelevän raportin tuloksia. Kiuru syyllistyi pahimman luokan ihmisten pelotteluun, mutta näyttää siitäkin jäävän suuremmitta arvosteluitta.
– Hallituksen ja viranomaisten koronapolitiikka on poukkoilevaa ja viestinnältään epäselvää ja ristiriitaista. On täysin ymmärrettävää, mikäli kansalaisilla ei ole selvää näkemystä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Samaan aikaan oppositio saa lukea valmiuslain käyttöönoton suunnitelmista mediasta, Purra sanoo.
Mistä saa puhua ja mistä ei
Viime aikoina mediassa monissa yhteyksissä on muistutettu, mistä asioista tulevat aluevaltuutetut tulevat päättämään ja mistä ei. Tällä tavoin aluevaalikampanjoista on haluttu leikata pois joitakin keskusteluaiheita.
Purra pohtii, mistä tämä johtuu.
– Kuten ennen kuntavaalejakin, myös nyt joillekin on tärkeää määritellä, mistä saa puhua tai mistä erityisesti perussuomalaiset saavat puhua. Ottaen huomioon, että uusiin hyvinvointialuevaltuustoihin valittavat luottamustoimen haltijat tulevat päättämään lähinnä palvelustrategiasta ja palveluverkon heikennyksistä, mikäli niitä ei nuijita jo virkamiestasolla, kuten joillakin alueilla toivottaisiin, ei näissä vaaleissa saisi puhua käytännössä katsoen mistään politiikasta, mikäli pitäisi puhua vain siitä, mistä faktuaalisesti tulevissa valtuustoissa päätetään. Kun alueet vielä ovat suorassa valtionrahoituksessa eikä niillä ole minkäänlaisia kannusteita säästää tai olla kuluttamatta kaikkea, minkä saavat, ei poliitikoille jäisi vaalikeskusteluihin lainkaan kommentoitavaa.
– Ja tämä, ystävät hyvät, on juuri se tarkoitus. Tällä tavalla useimpien äänestäjien mielenkiinto on saatu tapettua jo hyvissä ajoin etukäteen, ja korvat menevät kiinni pelkän ”sote” tai ”hyvinvointialue”-sanan kuulemisesta. Enkä siis moiti äänestäjiä. Tällaisen häkkyrän takia tarvitaan vaalit ja valtava keikaus, Purra sanoo.
Politiikassa kaikki liittyy kaikkeen
Purra korostaa, että perussuomalaiset puhuu näissäkin vaaleissa kaikista asioista.
– Koska politiikassa kaikki liittyvät kaikkeen, ja koemme sen velvollisuudeksemme äänestäjille tietoon tuoda. Mitä puolue ajaa valtakunnan tasolla, millaista talouspolitiikkaa, millaista tärkeysjärjestystä, millaisia arvovalintoja – se vaikuttaa siihen, mitä kyseinen puolue realistisesti voi luvata alue- ja paikallistasolla.
Tämä ei tietenkään kaikkia pidättele, vaan maakuntien vaalikentillä jotkut ovat taas luvanneet kuuta taivaalta, vaikka juuri on jaettu rahoja maailmalle eikä enää kerta kaikkiaan ole mitään, mitä jakaa.
– On täysin ymmärrettävää, että hallituspuolue keskusta ei halua aluevaalikentillä muistaa tai muistuttaa, mitä se on tehnyt ja tukenut hallituksessa. Äänestäjien oikeusturva huomioiden tämä on kuitenkin välttämätöntä.
Vaaleja voidaan yhdistää
Vaalien kiinnostavuuden ja äänestäjien aktiivisuuden lisäämiseksi perussuomalaiset ovat esittäneet kunta-, alue- ja eduskuntavaalien yhdistämistä. Paitsi että yhdistäminen lisäisi ihmisten kiinnostusta ja äänestysaktiivisuutta eli osallisuutta, se myös helpottaisi puolueiden katteettomien lupauksien antamisen ongelmaa.
– Mikäli puolue joutuisi samaan aikaan esittämään politiikkansa ja linjansa sekä valtion että paikallis- ja aluetason vaaleihin, ei sen olisi lainkaan niin helppoa johtaa harhaan ja luvata turhia. Sen politiikalta vaadittaisiin johdonmukaisuutta. Kolmen tason vaalien yhdistäminen on käytössä Ruotsissa, ja siellä äänestäjien kiinnostus onkin selvästi suurempaa, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronapolitiikka kokoontumisrajoitukset menokohteet aluevaalit äänestysaktiivisuus perussuimalaiset aluehallintovirasto tärkeysjärjestys verovarat äänestäjät vaalikiertue Vaalivaikuttaminen THL sote-uudistus palvelut Riikka Purra STM Krista Kiuru hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra kritisoi aluevaltuustoryhmien uutta puoluetukea: ”Vähäiset resurssit pitäisi kohdistaa oikein” – Saarikko kimpaantui puolustelemaan hillotolpparahaa

Purra: Sote-sektorille ei ole laittaa enempää resursseja, jos niitä ei oteta ensin jostain muualta pois – ”Suomessa on rahaa, se vain menee tällä hetkellä vääriin kohteisiin”

Härskiä vaalivaikuttamista: Sosiaali- ja terveysministeriö buukkasi kansalaiskampanjan tähdeksi perussuomalaisia inhoavan tubettajan

Luukkanen: ”Virheellistä vaali-informaatiota levitetään – väärä uutisointi on uhka vaalityölle”

Osa aluehallintoviranomaisista pyrkii vaikuttamaan vaalitulokseen – Luukkanen: ”Perussuomalainen kampanjointi estetään virkamiespäätöksillä monilla vahvimmilla kannatusalueillamme”

Suomalainen hyötyy koko ajan yhä vähemmän maksamistaan veroista

Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä: ”Käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.