

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho tapasi äänestäjiä tänään Espoossa. / MATTI MATIKAINEN
Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä: ”Käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille”
Osalle kansalaisista aluevaalien perimmäinen merkitys on saattanut jäädä epäselväksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että koska aluevaltuustot valitaan joka tapauksessa, vaalipäivänä sunnuntaina ei ole syytä jäädä makaamaan sohvalle. – Kun käy äänestämässä, siinä ei ainakaan häviä mitään.
Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on helsinkiläinen, eikä hän ole ehdolla aluevaaleissa. Helsinki ei kuulu uusiin muodostettaviin hyvinvointialueisiin, eivätkä helsinkiläiset tällä kertaa äänestä.
Halla-aho, joka 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä saakka on ollut ehdolla ja tullut valituksi monissa vaaleissa, myöntää, että uusi tilanne seurata vaaleja ulkopuolisen silmin tuntuu jopa hieman vapauttavalta.
– Silti kaikissa vaaleissa on aina oma ainutlaatuinen tunnelmansa, ja on myönnettävä, että jokaisessa poliitikossa vaalien alla herää pieni vaalikiima. Tilanne on jännittävä.
Täysin irti vaaleista Halla-aho ei toki ole päässyt.
– Kannustan ja toivon hyvää tulosta kaikille omille ehdokkaillemme. Yritän tehdä tuloksen eteen oman pienen osuuteni, eli olen julkaissut muutaman puhevideon ja vieraillut pari kertaa perussuomalaisten vaaliteltoilla.
Vaalikeskustelujen taso yhtä matalalla kuin ennenkin
Suomen kaikkien aikojen ensimmäisten aluevaalien erityispiirre on ollut se, että monet poliittiset vaikuttajat ja jopa media haluavat nyt sanella vaaleihin liittyvät poliittiset puheenaiheet.
Halla-ahon mukaan vaalikeskustelujen taso on ollut yhtä matalalla kuin aiempienkin vaalien aikana. Osaksi myös median syystä.
– Perussuomalaisille nyt herkästi heristellään sormea, että ei saisi puhua siitä tai tästä vaan pelkästään aluevaaleihin liittyvistä asioista. Toisaalta taas media haluaa varata yksinoikeuden määritellä, mistä aiheeseen liittymättömistä asioista saa ja pitää keskustella vaalien alla.
– Alueet tulevat olemaan vaikeassa tilanteessa, koska itsenäistä päätösvaltaa on vähän ja taloudellista liikkumatilaa ei ole lainkaan. Tavallaan näissä vaaleissa on siis ajanhukkaa puhua ainoastaan niistä asioista, joista aluevaltuustot itse päättävät, Halla-aho sanoo.
Kaikki maksetaan samoista verovaroista
Sotessa ei olekaan kyse pelkästään hyvinvointialueilla järjestettävistä palveluista vaan ennen kaikkea rahasta, jolla palvelut maksetaan. Perussuomalaiset haluaakin ohjata poliittista keskustelua myös sote-järjestelmän taakse koko yhteiskunnan suuriin kysymyksiin.
– Eli julkisen talouden krooniseen kriisiin, siihen, että rahaa menee koko ajan enemmän kuin sitä tulee ja mistä syistä tämä tilanne johtuu: minkä takia Suomessa liian harva työikäinen on töissä, miksi työtä ei aina kannata ottaa vastaan, miksi yritysten ei kannata työllistää ja minkä takia julkisen rahankäytön prioriteetit ovat Suomessa niin vinksallaan kuin ne ovat.
– Nämä ovat perimmäisiä syitä siihen, miksi meillä ei ole varaa esimerkiksi rekrytoida riittävästi henkilökuntaa sote-palveluihin tai maksaa palkkoja, jotka voisivat kilpailla yksityissektorin kanssa, Halla-aho sanoo.
Puolueet ovat himoverottajia
Poliittisessa kontekstissa Suomen julkisen talouden rakenteellisista ongelmista keskusteleminen on epäkiitollinen, usein lähes mahdoton tehtävä. Halla-ahon mukaan syy on siinä, että kaikki puolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta, suhtautuvat tavan kansalaiseen vero-orjana.
– Kaikki puolueet ovat himoverottajia. Kaikki haluavat rahaa jota voisi sitten kanavoida omille viiteryhmilleen. Tässä tilanteessa yhteiskunnan kokonaisetu – sanottakoon vanhakantaisesti vaikka isänmaallinen kokonaisnäkemys – ei ole enää muodikasta tämän päivän Suomessa.
Halla-aho korostaa, että niin sote-uudistuksessa kuin muissakin poliittisissa uudistuksissa tulee ensinnä korjata rakenteelliset ongelmat, toisin sanoen laittaa juurisyyt kuntoon, jonka jälkeen ongelmat ratkeavat helpommin.
Halla-aho moittii vanhojen puolueiden vaalipuheita pinnallisiksi toivelistojen esittelyksi.
– Vanhat puolueet vaativat, että nyt pitäisi puhua sote-palveluista. Samalla ne vaativat, että nyt on laitettava kuntoon lasten, vanhusten, vammaisten ja kaikkien muidenkin asiat. No, miksi ne eivät ole tehneet sitä tähän mennessä kunnanvaltuustoissa? Se ei vielä ole mikään toimenpide, että vaaditaan asioita kuntoon. Pitää olla olemassa suunnitelma ja tiekartta, miten asiat saadaan kuntoon. Ensin täytyy tietysti miettiä, miksi asiat eivät ole nyt kunnossa.
Aluevaaleilla on painava yleispoliittinen merkitys
Halla-aho painottaa, että aluevaalit ovat erittäin tärkeät, vaikka joillekin äänestäjistä aluevaalien perimmäinen merkitys on saattanut jäädä epäselväksi.
Media ja monet vaaleissa ehdolla olevat henkilöt korostavat mielellään, mistä asioista aluevaaleissa päätetään ja erityisesti sitä, mistä tällä kertaa ei päätetä. Halla-aho sanoo, että näilläkin vaaleilla on silti painava yleispoliittinen merkitys.
– Tällä hetkellä on enää 14 kuukautta aikaa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Näkisin, että ennen kaikkea keskusta hakee aluevaaleista psykologista voittoa, hyviä lähtöasetelmia tuleviin eduskuntavaaleihin ja todisteita perinteiselle kannattajakunnalleen, että kepu on edelleen merkittävä ja suuri puolue.
Vaalien jälkeen mediassa tuskin enää muistellaan sitä, mistä rajatusta asiakokonaisuudesta aluevaaleissa päätettiin.
– Tietysti ne, jotka menestyvät, korostavat vaalien jälkeen vaalituloksen yleispoliittista merkitystä, vaikka etukäteen tästä ei olisi puhuttu.
Demokratiassa enemmistö saa aina sitä mitä ansaitsee
Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä.
– Demokratia voi tuottaa hyviä tai vähemmän hyviä lopputuloksia. Demokratiassa enemmistö kuitenkin aina saa sitä, mitä ansaitsee. Jos ihmiset eivät käy äänestämässä, silloin he ovat ansainneet juuri sitä, mitä sieltä tulee.
– On hyvä muistaa, että kun käy äänestämässä, niin siinä ei häviä tai menetä mitään. Äänestämällä kuitenkin voi voittaa jotain. Ja samalla äänestämällä luodaan ennakkoasetelmia ensi vuoden eduskuntavaaleihin.
Halla-aho sanoo, että käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille.
– Aluevaltuustot valitaan joka tapauksessa. Mitä vähemmän aluevaltuustoissa on perussuomalaisia, sitä enemmän valtuustoissa on kaikkia muita.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vaalikeskustelut menokohteet aluevaalit rakenteelliset ongelmat äänioikeus vanhat puolueet tärkeysjärjestys vaalilupaukset verovarat äänestäjät sote-uudistus Demokratia perussuomalaiset Jussi Halla-aho verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ei haittaisi useimpia puolueita – ”Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille”

Purra: Vaaleja ei kaivata lisää vaan vähemmän – yhdistämällä paikallis-, alue- ja eduskuntavaalit tuettaisiin demokratiaa

Purra kritisoi aluevaltuustoryhmien uutta puoluetukea: ”Vähäiset resurssit pitäisi kohdistaa oikein” – Saarikko kimpaantui puolustelemaan hillotolpparahaa

Miten sote-rahat saadaan riittämään? – Purra: ”Voidaan tehdä erilaisia tärkeysjärjestyksiä ja arvovalintoja”

Purra: Aluevaalien suurin ongelma kilpistyy rahasta puhumisen sivuuttamiseen – ”On demokratian irvikuva, että äänestäjiä jälleen kerran höynäytetään”

Miten bensan hinta ja kehitysapu liittyvät aluevaaleihin? – Leena Meri: ”Kyse on samoista resursseista ja rahat otetaan samasta rahapussista”

Ylen ohjelmissa ei edelleenkään saa puhua menoleikkauksista – jos ne koskevat kehitysapua tai haittamaahanmuuttoa

Ruotsin vaaleissa yli miljoona ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua – äänestävät demareita ja vasemmistopuoluetta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää