Ensi vuonna aloittavien uusien hyvinvointialueiden rahoitus on pääosin valtion vastuulla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttikin eilen Aamulehden puoluejohtajatentissä julkisten varojen holtittomasta käytöstä, joka tulisi ottaa huomioon samalla, kun keskustellaan, miten rahat alueilla saadaan riittämään.

Sote-uudistuksen myötä aloittavat uudet hyvinvointialueet saavat toimintaansa varten aluksi tuloja valtion rahoituksen kautta eri kanavia pitkin noin 20 miljardia vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakasmaksuista.

Vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy ensi vuonna kunnilta uusille hyvinvointialueille.

Haasteita tulee riittämään, sillä kunnat tuskin enää haluavat investoida sote-palveluiden rakennuksiin ja tiloihin, joten hyvinvointialueilta pitäisi löytyä myöskin rahat investointeihin.

Lisähaasteena on suomalaisten ikääntyminen tulevaisuudessa ja lääkehoitojen kehittyminen, jotka lisäävät kustannuksia.

Väestön ikääntyminen nostaa menoja

Talousosaamisen, erityisesti rahan kohdentamisen taidot, nousevat siis sote-uudistuksessa keskeiseen asemaan.

Aamulehden järjestämässä aluevaalien puoluejohtajatentissä puoluejohtajilta kysyttiin eilen näkemyksiä, miten sote-palveluissa rahat saadaan riittämään ja asiat toimimaan.

Perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että jo pelkästään väestökehityksellisistä syistä sote-menot tulevat kasvamaan.

– Sama koskee pelastustoimea. Sielläkin on monenlaisia tekijöitä liittyen niin kaupungistumiseen kuin siihen, että ikääntyneet ihmiset asuvat yhä enemmän kotona – tämä lisää myös pelastustoimen menoja.

Purra esitti näkemyksenään, että rahat eivät tule riittämään.

– Meidän hyvinvointijärjestelmämme on pahasti rapautunut. Julkiset palvelut ovat osin niin heikossa kunnossa, että voi jopa sanoa, ettei niitä ole edes olemassa. Tämä on myös suurten kaupunkien, kuten vaikka Espoon, ongelma, jossa tietenkin suurella osalla väestöstä on työterveys tai yksityiset vakuutukset, mutta ne, joilla ei ole, joutuvat taistelemaan saadakseen palveluja.

Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen

Purra huomautti julkisten varojen holtittomasta käytöstä, joka tulisi ottaa huomioon samalla kun keskustellaan, miten rahat saadaan riittämään.

– Kun kysytään, mistä rahat, niin tässä maassa kuitenkin laitetaan miljardeja hyvin monenlaisiin eri asioihin, kuten maahanmuuttoon, kehitysapuun ja EU-tukipaketteihin ja siihen, että halutaan olla maailman kunnianhimoisimpia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Erilaisia tärkeysjärjestyksiä, arvovalintoja voidaan hyvin tehdä.

Perussuomalaiset julkaisi marraskuun lopussa laajan vaihtoehtobudjetin, johon sisältyy monivuotinen julkisen talouden suunnitelma. Suunnitelma perustuu ensinnä asioiden tärkeysjärjestykseen laittamiselle eli mitä ensisijaisesti tehdään, ja samalla toiminnan jatkuvalle parantamiselle.

Vihreät tarjoaa ratkaisuksi lisämenoja

Onko vihreillä lainkaan omaa talouspolitiikkaa tai edes halua keskustella taloudesta ja julkisista menoista? Aamulehden puheenjohtajatentissä koettiin hämmentäviä hetkiä, kun vihreiden puheenjohtajasijaiselle, kansanedustaja Iiris Suomelalle esitettiin vastaava kysymys, miten rahat saadaan riittämään sote-uudistuksessa.

Suomela mainitsi, että palvelut on laitettava kuntoon, mutta ei perustellut tarkemmin, miten se tehdään käytettävissä olevien rahojen puitteissa.

– Tehokkainta sosiaali- ja terveyspalveluissa on se ajoissa toimiminen. Kun apu tulee ajoissa, vältetään kovemmat kustannukset myöhemmin. Siihen meillä ei ole varaa, että menetetään ihmisiä työelämästä siksi, että sote-järjestelmä ei ole toiminut kunnolla, Suomela sanoi.

Esimerkkinä siitä, että palvelut on laitettava kuntoon Suomela esitti maksuttomien (eli julkisista varoista maksetun) ehkäisyvälineiden tarjoamista. Suomela myös totesi itsestäänselvyyden, eli että mielenterveyspalvelujen piiriin tulisi päästä oikea-aikaisesti.

Työttömiä tai vajaatyöllistettyjä työikäisiä ihmisiä on tällä hetkellä satoja tuhansia. Suomelan mukaan sote-palveluiden moottoriksi tarvittaisiin kuitenkin maahanmuuttoa.

– Me tarvitaan kyllä myös maahanmuuttoa Suomen talouden tulevaisuuden kannalta. Me tarvitaan tänne lisää työikäistä väestöä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Taloustieteilijät eivät yhdy väitteeseen, että maahanmuuton vähentäminen toisi säästöjä, Suomela päästeli.

Hoitoalan sisäiset ongelmat korjattava

Korkeasti koulutetuista soteammattilaisista, kuten hoitajista, ei ole Suomessa pulaa. Moni ammattilainen on tosin vaihtanut alaa heikon palkkatason ja kuormittavan työn vuoksi. Purra huomauttikin, ettei Suomelan ja muiden vihreiden haikailemasta mahanmuutosta ole apua soten henkilöstövajeen ratkaisemiseksi, koska maahanmuuttajat kohtaavat alalla samat ongelmat.

Purra huomautti, että työn kuormittavuus koskee yhtä lailla maahanmuuttajia siinä missä kotimaisiakin ammattilaisia.

– Suomelakin on selvästi ymmärtänyt, mistä hoitajavaje pääasiassa johtuu eli siitä, että palkka ei vastaa työn kuormittavuutta ja työ itsessään ei ole riittävän houkuttelevaa. Siitä huolimatta ratkaisuksi esitetään aina maahanmuuttoa, ikään kuin maahanmuuttajat eivät kohtaisi samoja ongelmallisia työn kannustimia eli sitä, että palkalla ei välttämättä tule toimeen kalliilla asuinalueella ja sitä, että palkka ei ole riittävän kilpailukykyinen sosiaaliturvan rinnalla, kun puhutaan matalasta palkasta, Purra sanoi.

Perussuomalaiset kiinnittää huomiota työntekijöiden ostovoimaan. Perussuomalaisten esittämä ansiotuloveroale tarjoaisi avun myös hoitajille, joille jäisi palkasta enemmän käteen.

Perussuomalaiset samalla lähtisi korjaamaan ja ratkaisemaan hoitoalan sisäisiä ongelmia.

– Ongelmat liittyvät myös siihen, että hoitajan virkoja on tällä hetkellä liian vähän, jolloin työn kuormitus suhteessa palkkaan on liian suuri. Tarvitaan lisää resursseja, parempaa johtamista ja erilaisia prosesseja, Purra sanoi.

Maakuntavero repii hallituksen rivejä

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko uskoo, että rahat saadaan riittämään, koska edessä olisi Saarikon mukaan talouskasvua.

– Verotulojen on tarkoitus kasvaa. Sen eteen tehdään töitä, että Suomessa olisi enemmän työllisiä ja vahvaa talouskasvua. Meillä ei ole varaa hyvinvointitason laskuun ellei talous kasva ja yhä useampi suomalainen ei pysty tekemään työtä, Saarikko sanoi.

Hän mainitsi myös turhien kustannusten vähentämisen, kuten tietojärjestelmien yhtenäistämisen, joka toisi merkittäviä säästöjä.

Aamulehden tentissä nousi jälleen esille hallituspuolueiden ristiriitaiset puheet maakuntaverosta. Saarikon mukaan maakuntaveroa ei olisi tulossa ainakaan tällä vaalikaudella. Maakuntavero on kuitenkin osa pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaa.

Demareita edustaneen puolueen varapuheenjohtaja Ville Skinnarin mukaan maakuntaveron valmistelu kuitenkin jatkuu.

Perussuomalaiset vastustaa maakuntaveroa.

SUOMEN UUTISET