Suomen kaikkien aikojen ensimmäiset maakuntavaalit pidetään näillä näkymin jo tammikuussa, jotka vaalit ovat ensimmäinen etappi Sanna Marinin (sd) hallituksen loppuunviemässä sote-uudistuksessa. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri arvioi, että tammikuussa valittavat uudet maakuntavaltuustot eivät kuitenkaan suuremmin paranna tavallisen kansalaisen asemaa.

Perussuomalaiset vastusti eduskunnassa sote-uudistusta.

– Uudistus on hallituksen, lähinnä keskustan poliittinen malli, jossa esimerkiksi sotealueiden määrä ei vastaa asiantuntijoiden suositusta, Meri sanoi tänään Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n aluevaalitentissä.

Meri huomautti, että Suomessa sote-keskustelu pyörii liikaa rakenteellisten kysymysten ympärillä, kuten esimerkiksi siinä, kuinka paljon aluevaltuutettuja on tai mitä palkkioita heille maksetaan.

– Uudistusta pitäisi lähteä tekemään palvelut edellä, koska haaste on nimenomaan peruspalveluissa. Syrjäseuduilla etälääkärien palvelut ovat kasvussa, ja näinhän ei saisi olla, Meri sanoi.

Perussuomalaiset on esittänyt, että sote-palvelut voisivat liikkua ihmisten luokse ja että palveluja voitaisiin toteuttaa esimerkiksi liikkuvilla terveysasemabusseilla.

Hallintoon lähes neljä miljardia

Meri arvosteli erityisesti sitä, että uuden hallinnon rakentamiseen hupenee jo lähes neljä miljardia euroa – raha, joka on pois ihmisten hoitopalveluista.

– Nämäkin rahat olisi voitu kohdistaa perusterveydenhuollon resursseihin. Veronmaksajien rahaa siis kuluu paljon, mutta palvelut eivät parane.

Sanna Marinin (sd) hallitusohjelman mukaisesti uusien hyvinvointialueiden rahoitus toteutuisi uudella maakuntaverolla, josta olisi tulossa uusi verotuksen taso valtionveron ja kunnallisveron päälle.

Hallituspuolueet ovat jo ajautuneet riitelemään maakuntaverosta. Perussuomalaiset vastustaa maakuntaveroa ja muutenkin verotuksen kiristämistä tilanteessa, jossa kokonaisveroaste on Suomessa hyvin korkea.

Tosiasiassa veronmaksajan kannattanee silti vain valmistautua maakuntaveron maksamiseen, vaikka hallituspuolueet uskottelevat muuta.

Töitä on liikaa, palkasta jää käteen liian vähän

Meri huomautti, että maakuntaverokeskustelun alle on jäänyt sen huomioiminen, että Suomi käyttää tällä hetkellä pohjoismaissa vähiten rahaa perusterveydenhoitoon.

– Meillä on siis tällä hetkellä olemassa terveydenhoidon perusrahoitusongelma. Kanavasta riippumatta meidän pitäisi panostaa enemmän hoitajiin ja lääkäreihin, koska monet koulutetut ammattilaiset ovat tällä hetkellä siirtyneet pois alalta, muihin tehtäviin.

– Arvioiden mukaan jopa 80 000 koulutettua sote-ammattilaista on siirtynyt alalta muihin tehtäviin. Yksi syy on se, että töitä on liikaa ja palkasta jää käteen liian vähän. Tämä ongelma voidaan korjata joko nostamalla palkkoja tai laskemalla verotusta, Meri sanoi.

Puolueilla on eroja. Perussuomalaisten tänään julkaistussa vaihtoehtobudjetissa esitetään työn ja yrittämisen verotuksen keventämistä, jotta työn tekijälle jää enemmän käteen.

Hoitotakuu ei takaa resurssien riittävyyttä

Sote-uudistukseen liittyy myös hoitotakuu eli ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta. Mutta onko uusilla hyvinvointialueilla käytettävissä keinoja hoitotakuun toteuttamiseksi?

Meri totesi, että hoitotakuu ei takaa resurssien riittävyyttä.

– Julkisella puolella on mahdollista luoda vaikka satoja hoitotakuita, mutta se edellyttää, että käytössä on riittävät resurssit, jolloin on mahdollista saada lisää ihmisiä töihin.

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela sanoi ihmettelevänsä sitä, että perussuomalaiset haluaa lisää sote-resursseja, mutta samalla vähemmän veroja ja velkaantumista.

Meri selvensi vihreälle kansanedustajakollegalle.

– Kuten eduskuntakeskusteluista tiedätte, meillä on merkittäviä leikkausesityksiä esimerkiksi haitalliseen maahanmuuttoon, kehitysapuun ja EU-tukiin, niistä tulee miljardeja euroja, mistä tarvittavat rahat otetaan.

SUOMEN UUTISET