Sote-uudistus syöksee kunnat entistä suurempaan ahdinkoon – Purra: Keskustan eloonjäämiskamppailu tulee kansalaisille kalliiksi

Sanna Marinin hallitus on käynnistyessään sopinut, että maakuntavero hyväksytään osana sote-uudistuksen kokonaisuutta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että uudistus luo tilanteen, jossa sekä kunnilla että valtiolla tai hyvinvointialueilla on voimakkaita paineita kiristää verotusta.

Perussuomalaiset vastustaa sekä uutta verottajaa että veron korotuksia.

– Kroonistuneen surkean taloustilanteen kuntien sote- ja pelastustoimen palvelut ja sairaanhoitopiiri yhdistetään uusiksi hyvinvointialueiksi. Tuloksena on entistä heikomman talouden kunnat ja todennäköisesti heikkenevät palvelut ja säästökuurit alueille, Purra pelkää.

Viranomaisten laskelmat ovat osoittaneet, että soten lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana uudistuksen jälkeen. Veronmaksajien keskusliiton mukaan keskituloiselle tulisi tällä laskelmalla 1 800 euroa lisäveroja vuodessa.

Kustannukset karkaamassa

Purran mukaan uudistus tulee ajamaan kunnat ja sotepalvelut taloudellisiin, toiminnallisiin ja työnjaollisiin ongelmiin.

– On päivänselvää, että uuteen hallinnontasoon liittyy lisäkustannuksia, vaikka päinvastaista on väitetty. Julkishallinto paisuu paisumistaan, hyvinvointipalvelut eivät parane, verotaakka kasvaa.

– Alueille syntyy uusi virkamiesten superluokka, ja johtajien palkat karkaavat yhä korkeammalle. Samaan aikaan valitetaan, ettei ole hoitajia eikä lääkäreitä peruspalveluissa.

– Eikä sovi unohtaa sitäkään, että puolueet vastaanottavat merkittäviä puoluetuen kaltaisia uusia tukia, joita perussuomalaiset on johdonmukaisesti vastustanut. Rahasummat ovat todella merkittäviä. Ei sellaisia ole tavattu aiemmin maksaa kuin suurimpien kaupunkien valtuustojen ryhmille. Erityisesti maakuntien vahva puolue hyötyy, Purra sanoo.

Keskustan eloonjäämiskamppailu

Maakunta- eli nykyisen alueuudistuksen pääarkkitehti on keskusta, joka Purran mukaan tavoittelee valtakunnallisesti hiipuvan kannatuksensa vastapainoksi jalansijaa uudella hallinnontasolla.

– Henkensä pitimiksi keskusta raivaa tietää aluevallalle. Koko uudistus tulee aiheuttamaan keskittämistä ja palveluiden heikkenemistä, mutta siitä huolimatta puolue kehtaa esittää, että se tavoittelee terveysasemaa joka kuntaan. Jos näin olisi, tätä uudistusta ei tehtäisi, Purra sanoo.

– Tämä keskustan eloonjäämiskamppailu tulee kansalaiselle kyllä hyvin kalliiksi. Maksa lisää heikkenevistä palveluista. Ja mummot ja papat kärrätään takseilla hyvin kauas kotoa käymään lääkärissä, Purra ihmettelee.

Perussuomalaiset on tuonut sote-uudistukseen liittyviä ongelmia johdonmukaisesti esille. Tähän keskusta on vastannut, että perussuomalaiset haluaa viedä maaseutujen palvelut.

– Keskustalle on tärkeämpää oma jalansija alueilla kuin kansalaisten palvelut. Kannattaa muistaa, että keskusta on istunut hallituksessa päättämässä näistä asioista. Me vain tuomme esille niiden seuraukset, Purra sanoo ja muistuttaa, että perussuomalaiset valtuutetut tulevat puolustamaan lähipalveluita kaikilla alueilla.

– Valitettavasti pienimmistä kunnista ei välttämättä saada edustusta alueiden valtuustoihin. Tätäkin me kritisoimme koko sotekäsittelyn ajan. Ilmeisesti keskustaa asia ei vaivaa, Purra sanoo.

Koko uudistus näyttäytyy vaikeana

Aluevaalit eivät tunnu kiinnostavan äänestäjiä eikä uudistuksen tarkoituksista olla myöskään tietoisia. Uutismedian tilaamasta tuoreesta kyselystä kävi ilmi, että lähes puolet kaikista äänioikeutetuista ja jopa kaksi kolmesta 18–24-vuotiaasta kokee, että ei ole kovin hyvin perillä siitä, mistä tulevissa vaaleissa on kyse.

– Soten kanssa vuosikaudet jumpanneet poliitikot voivat katsoa peiliin. Uudistusta on tehty merkillisistä lähtökohdista käsin, välillä terveysjättien etu, nyt keskustan hillotolpat edellä. Monille kansalaisille uudistus on jäänyt abstraktiksi ja pelkkä sana ”sote” on jo luotaantyöntävä, vaikka itse asiat tietenkin ovat hyvin tärkeitä ja koskettavat meitä kaikkia, Purra sanoo.

Demokratiavaje alueille

Erilaisissa kyselyissä vaalien äänestysaktiivisuuden on ennakoitu olevan hyvin alhainen.

– Millaiseksi muodostuu aluevaltuustojen oikeutus päättää kansalaisten palveluista ja valtavista rahasummista, mikäli ihmiset eivät edes käy äänestämässä? Alueille syntyy selvä demokratiavaje, Purra sanoo.

– Nämä ongelmat eivät ole tippuneet taivaalta, vaan ne ovat olleet koko ajan tiedossa. Perussuomalaiset yritti loppuun saakka saada sote- ja alueuudistukseen järkeviä muutoksia eduskunnassa.