Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

menokohteet

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne painotti eduskunnan talousarviokeskustelussa keskiviikkona kriittisen infran turvaamista ja huoltovarmuutta sekä johtamansa ministeriön keskeistä roolia niissä. Ranne viittasi esittelypuheenvuorossaan sunnuntaina havaittuun tietoliikennekaapelivaurioon Suomen ja Viron välillä.

&#8211; Järjestelmä toimi välittömästi. Kriittiset yhteydet on varmistettu ja merenalaisen infran huoltovarmuustoimiin on varauduttu. Vaurio ei vaikuta Suomen kriittisiin tietoliikenneyhteyksiin vaan ne toimivat normaalisti. Korjaaminen aloitetaan heti kun sää sallii. Viranomaiset vastaavat yhteistyössä jatkotutkimuksista. Olen ollut ministerinä koko ajan erittäin hyvin informoituna ja hallinnonalamme on varautunut tällaiseen, Lulu Ranne kertoi.
Huoltovarmuus turvattu
Vaikka julkisen talouden tasapainottamisen välttämättömyys on selvää, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tärkeysjärjestys ja resurssointi ovat Suomen huoltovarmuuden osalta turvatut.
&#8211; Hallitus kiinnittää erityistä huomiota liikenneverkon toimintavarmuuteen ja kriisinkestävyyteen. Kriittisen infran resurssit turvataan myös erittäin vaikeassa taloustilanteessa, Ranne täsmensi.
Toimintoja tehostetaan
Säästöjä hallinnonalalla saadaan muun muassa hankintoja tehostamalla, menokohteita ja työaikaa priorisoimalla sekä tuottavuutta parantamalla mm. prosesseja sujuvoittamalla ja uusia tehokkaita toimintatapoja kehittämällä. Myös digitalisaatiota hyödynnetään paremmin. Liikenneinfraan investoidaan kolmella miljardilla eurolla.
&#8211; Vahvistamme näin kotimaatamme, huoltovarmuutta, turvallisuutta, kansalaisten sujuvaa arkea, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja vientiä, liikenne- ja viestintäministeri Ranne totesi.

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: ”Kriittisen infran turvaaminen kaikissa olosuhteissa on välttämätöntä”

Hallitus sopi budjettiriihessä vuoden 2024 valtion talousarvioesityksestä ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024–2027. Yleinen taloudenkuva on erittäin huolestuttava ja hallitus onkin sitoutunut julkisen talouden tervehdyttämiseen ja velkasuhteen kasvun taittamiseen. 
 

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne painottaa julkisten menokohteiden tärkeysjärjestystä jokaisessa ministeriössä.
&#8211; Tiehankkeissa mennään vahvasti kuljetusalan, teollisuuden ja jokaisen suomalaisen arjen tarpeet edellä. Rapautunutta tiestöä korjataan ensi vuonna 250 miljoonan euron valtavalla potilla – ja se raha tulee tarpeeseen ihan jo liikenneturvallisuudenkin näkökulmasta. Asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa, Ranne iloitsee.
Koko Suomi saavutettavissa
Ranne on myös tyytyväinen ratkaisuun maakuntalentojen ostopalveluliikenteen turvaamisesta kevääseen 2026 saakka. Nykyinen tuki olisi päättynyt huhtikuussa 2024.
&#8211; Ostopalvelulentoliikenne turvataan hallituksen linjauksella niin, että koko Suomi on saavutettavissa ja varteenotettava investointikohde. Tähän väliin tarvittiin ehdottomasti siirtymäaika niin, että maakuntalennot jatkuvat katkeamatta. Nyt voimme rauhassa valmistella vuodelle 2026 kaikkia kaupunkeja yhdenvertaisesti kohtelevan sisäisen lentoliikenteen sopimusmallin ja kehittää lentoja markkinaehtoisempaan suuntaan, Ranne sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne budjettiriihestä: ”Asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa”

Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoi hetki sitten Helsingin Säätytalolla, että hallitusneuvottelujen maali alkaa häämöttää. 


Petteri Orpo kertoi tiedotustilaisuudessa, että lähes kaikki muu alkaa jo olla valmista &#8211; paitsi että hallitusneuvottelujen talouspöytä tekee edelleen omaa työtään.
&#8211; Kun ohjelmat valmistuvat, heille (talouspöytään) jää se iso työ vetää kaikki yhteen ja kirjata talousvaikutukset omiin papereihinsa ja viimeistellä verotyö.
Orpo totesi, että on sinänsä täysin realistista odottaa, että hallitusneuvotteluissa valmista tulee huomenna.
&#8211; Puheenjohtajapöytä on pystynyt päättämään jo lähes kaiken maaliin, lukuun ottamatta eräitä pieniä viilauksia.
Neuvotteluratkaisut vielä talouspöytään
Myös tänään neuvotteluissa on ratkottu isoja kokonaisuuksia. Muun muassa sote-kokonaisuus on jo hyväksytty puolueiden puheenjohtajien pöydässä.
&#8211; Nyt enää odotetaan ja kannustetaan talouspöytää pääsemään maaliin. Siellä on edelleen iso työ, koska kaikki asiat vyörytetään sinne. Veroratkaisujen kanssa edelleen työtä riittää.
Orpo sanoi olevansa luottavainen, että se porukka, joka on neuvotteluissa tehnyt jo lähes kaksi kuukautta töitä ymmärtää, että ratkaisun hetket ovat käsillä. Orpo ei kuitenkaan halua kasata neuvottelijoille lisää painetta julkisuuden kautta.
&#8211; Neuvottelijoilla on tarpeeksi painetta jo nyt, että minä en halua asettaa sitä lisää. Yksi asia on siinä, että on vielä vedettävä yhteen säästöjen ja menopaineiden kokonaisuus siten että raamit pysyvät kasassa. Toinen on, että kun tehdään lopullisia päätöksiä eri verolajeista, kokonaisuudesta tulee vastuullinen ja tasapainoinen ja vastaa hallitusohjelman yleistä veropolitiikan linjaa.

Petteri Orpo hallitusneuvottelujen aikatauluista: Realistista odottaa, että huomenna on valmista

Tulevien hallitusten on pystyttävä saamaan ote taloudenpitoon ja velkaantumiseen. Julkisen talouden kestävyydestä tulee useiden vuosien haaste, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto toteaa Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.

Valtion velkaantumistahti on kuluneella hallituskaudella ollut ennätyksellinen. Vaikka lisävelkaa on otettu merkittävästi kriiseistä johtuvin syin, asennoituminen taloudenpitoon on höllentynyt suorastaan silminnähden.
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa. Hallituksen talousarvioesityksessä todetaan, että pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa eikä julkinen talous ole kestävällä pohjalla.
Lisävelkaa tarvitaan pelkkään korkojen maksuun
Finanssipolitiikassa on tuudittauduttu halpaan lainarahaan sillä ajatuksella, että korot pysyvät alhaalla ja takaisinmaksu on hamassa tulevaisuudessa. Tämä on tehty aikana, jolloin markkinoilla todistettiin epätavanomaista rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä.
– Viime aikoina olemme nähneet suuria käänteitä talouskehityksessä. Kun vielä alkuvuodesta 12 kuukauden euribor-lainakorko oli negatiivinen, nyt se hipoo kolmea prosenttia. Kohonneet asumisen, liikenteen ja energian hinnat sekä yleinen inflaatio ovat ajaneet kotitalouksia ja monia yrityksiä ahtaalle, Sakari Puisto kirjoittaa.
– Vaikka kasvavat korot vaikuttavat valtion lainanhoitokuluissa viiveellä eivätkä ole historiallisesti vertaillen vielä korkeita, tilannekuva on muuttunut merkittävästi. Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan valtionvelan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Nyt arvio on noin 1 500 miljoonaa euroa. Lisävelkaa tarvitaan siis rutkasti jo pelkkään korkojen maksuun.
Asiantuntijat huolissaan korkomenoista
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Sami Pakarinen on varoittanut, että ”varsin maltillisillakin oletuksilla valtion velan korkokuluissa nousee seinä pystyyn. Vuonna 2026 korkokulut olisivat jo 4 miljardia euroa 2,4 % keskimääräisellä korolla koko lainakannalle.”
– Löysä julkisen talouden kuri ja kasvavat velanhoitokustannukset ovat huono ja riskejä sisältävä yhdistelmä, varsinkin, kun talouskasvun näkymissä on epävarmuutta, Puisto toteaa.
Puisto teki syksyllä kirjallisen kysymyksen julkisen talouden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/puisto-ja-vallin-huolestuneita-velkaantumiskehityksesta-valtio-joutumassa-ottamaan-mittavasti-lisavelkaa-pelkkaan-korkojen-maksuun/">velkaantumisesta</a> talousvaliokunnan edustajakollega Veikko Vallinin kanssa. Valtiovarainministeriön perusteellisessa vastauksessa todettiin muun muassa: ”On mahdollista, että korot edelleen nousevat tai ainakin pysyvät pidempään korkealla tasolla. Tämä yhdistettynä hitaampaan talouskasvuun lisää korkomenojen rasitusta Suomen velan hoidossa.”
Julkiset menot tärkeysjärjestykseen
Kuluvan hallituskauden aikana hallitus ei ole tehnyt valintoja, vaan käytännössä kaikki menokohteet on katettu velaksi. Jatkossa julkisia menoja on välttämätöntä asettaa tärkeysjärjestykseen. Poliittisten valintojen merkitystä vain korostavat kohonneet elinkustannukset, jotka heikentävät kotitalouksien ostovoimaa. Vaikutukset ulottuvat paikallisten yritysten kysyntään.
– Kasvua edistävää tutkimus- ja kehitystoimintaa on vauhditettava ja työllisyystoimiin panostettava. Kotitalouksien ostovoimaa on pyrittävä vaalimaan. Erityiseen syyniin on laitettava julkisen talouden tilaa heikentävät politiikkatoimet, kuten sellainen maahanmuutto, joka kroonisesti heikentää huoltosuhdetta, ja vastikkeetta ulos maksettavat EU:n sosiaalisen ilmastorahaston kaltaiset menoerät, Puisto luettelee.

Puisto: Hallituskausi jättää velkaisen perinnön

Eduskuntaryhmän 2.varapuheenjohtaja Lulu Ranne osallistui tällä viikolla Terveet tilat 2028-ohjelman vuosittain järjestettävään parlamentaariseen keskustelutilaisuuteen. Vuonna 2018 käynnistyneen kymmenvuotisen ohjelman tavoite on ”tervehdyttää julkiset rakennukset ja sisäilmasta oireilevat”. Ohjelman tavoitteet ovat väliarvion mukaan hyvin kaukana. Ranne totesi puheenvuorossaan, että huoli, tilannekuva ja tavoitteet ovat pitkälti yhteiset, mutta keinot tavoitteiden saavuttamiseksi osin hyvinkin erilaisia.
 
Lulu Ranne toteaa ohjelman sisältävän julkiselle sektorille tyypillisesti runsaasti erilaisia raportteja, selvityksiä ja työpajoja.
&#8211; Selvitykset eivät auta, ellei kunnilla ole riittävästi ammattilaisia ja rahaa tiedon hyödyntämiseen. Mikään ei myöskään muutu, jos virkavastuulliset eivät jatkossakaan joudu todelliseen vastuuseen julkisiin rakennuksiin liittyvistä laiminlyönneistään ja niiden seurauksista, tiivistää Ranne.
&#8211; Suomessa on periaatteessa lait, jotka turvaavat oikeuden turvallisiin ja terveisiin työ- ja toimintatiloihin. Laeista huolimatta osa kuntien viranhaltijoista ja johdosta eivät valvo, puutu ongelmiin tai auta uhreja ajoissa tai lainkaan. Virkavastuut eivät toteudu, sillä laiminlyönneistä ei seuraa mitään. Laiminlyöntien seuraukset tulevat yhteiskunnalle ja yksilöille erittäin kalliiksi ja uhrit jäävät edelleen usein vaille apua.
Valvojilla ja laiminlyöjillä sama työnantaja
Ranteen mukaan erityisesti koulujen oppilaat ja päiväkotilapset jäävät paitsioon. Perheet ovat joutuneet ongelmiin, kun ne ovat vaatineet lapsilleen lain mukaan kuuluvia terveitä koulutiloja. Henkilöstökin on usein puun ja kuoren välissä, heidän oireilujaan vähätellään ja heitä painostetaan olemaan hiljaa sisäilmaongelmista.
&#8211; Kaikki kyllä osoittavat myötätuntoa sisäilmauhreja kohtaan, mutta ongelmien korjaamiseen tarvitaan konkreettisia ja koviakin muutoksia ja toimia, Ranne sanoo.
&#8211; Terveet tilat -ohjelmaan on sisällytettävä lakiuudistusehdotuksia, joiden avulla julkisen sektorin virkavastuisiin liittyviä perusongelmia on mahdollista ratkaista. Tilanne ei ole terve, kun valvojilla, velvoittavilla viranhaltijoilla ja laiminlyöjällä on työnantajana sama kunta.
Perussuomalaiset ehdottavat ratkaisuiksi muun muassa ryhmäkanneoikeuden laajentamista kattamaan myös sisäilmaongelmista aiheutuneet terveysongelmat. Rakennusvalvontaan, terveystarkastuksiin ja työsuojeluun liittyvät tehtävät olisi Ranteen mukaan siirrettävä riittävän kauas rakennuksiaan laiminlyövistä kunnista ja muista julkisyhteisöistä. Tämä madaltaisi kynnystä puuttua ongelmiin riittävän vahvasti ja ajoissa.
Tuottamattomasta tekemisestä luovuttava
Ranne vaatii myös, että rakennetun ympäristön aiheuttamalle sairaudelle olisi annettava sairautta eikä oireita kuvaava luokitus. Silloin uhrit saisivat tarvitsemaansa hoitoa, kuntoutusta ja oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä pääsisivät eläkejärjestelmän piiriin.
Ohjelman väliarviossa todetaan, että sille ei osoiteta riittävästi rahaa suhteessa tavoitteisiin. Ranteen mukaan ohjelman vaikuttavuutta voitaisiin huomattavasti parantaa keskittämällä voimavarat työhön, joka vie varmasti kohti tavoitteita. Turhasta silpusta ja tuottamattomasta tekemisestä on luovuttava.
&#8211; Niin kuntien kuin valtionkin on asetettava menokohteitaan tärkeysjärjestykseen ja varmistettava riittävät määrärahat korjausvelan ammattimaiseen pienentämiseen ja sisäilman uhrien tilanteen parantamiseen.

Ranne: Sisäilmaongelmat eivät ratkea selvityksillä tai työpajoilla

Osalle kansalaisista aluevaalien perimmäinen merkitys on saattanut jäädä epäselväksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että koska aluevaltuustot valitaan joka tapauksessa, vaalipäivänä sunnuntaina ei ole syytä jäädä makaamaan sohvalle. &#8211; Kun käy äänestämässä, siinä ei ainakaan häviä mitään.

Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on helsinkiläinen, eikä hän ole ehdolla aluevaaleissa. Helsinki ei kuulu uusiin muodostettaviin hyvinvointialueisiin, eivätkä helsinkiläiset tällä kertaa äänestä.
Halla-aho, joka 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä saakka on ollut ehdolla ja tullut valituksi monissa vaaleissa, myöntää, että uusi tilanne seurata vaaleja ulkopuolisen silmin tuntuu jopa hieman vapauttavalta.
&#8211; Silti kaikissa vaaleissa on aina oma ainutlaatuinen tunnelmansa, ja on myönnettävä, että jokaisessa poliitikossa vaalien alla herää pieni vaalikiima. Tilanne on jännittävä.
Täysin irti vaaleista Halla-aho ei toki ole päässyt.
&#8211; Kannustan ja toivon hyvää tulosta kaikille omille ehdokkaillemme. Yritän tehdä tuloksen eteen oman pienen osuuteni, eli olen julkaissut muutaman puhevideon ja vieraillut pari kertaa perussuomalaisten vaaliteltoilla.
Vaalikeskustelujen taso yhtä matalalla kuin ennenkin
Suomen kaikkien aikojen ensimmäisten aluevaalien erityispiirre on ollut se, että monet poliittiset vaikuttajat ja jopa media haluavat nyt sanella vaaleihin liittyvät poliittiset puheenaiheet.
Halla-ahon mukaan vaalikeskustelujen taso on ollut yhtä matalalla kuin aiempienkin vaalien aikana. Osaksi myös median syystä.
&#8211; Perussuomalaisille nyt herkästi heristellään sormea, että ei saisi puhua siitä tai tästä vaan pelkästään aluevaaleihin liittyvistä asioista. Toisaalta taas media haluaa varata yksinoikeuden määritellä, mistä aiheeseen liittymättömistä asioista saa ja pitää keskustella vaalien alla.
&#8211; Alueet tulevat olemaan vaikeassa tilanteessa, koska itsenäistä päätösvaltaa on vähän ja taloudellista liikkumatilaa ei ole lainkaan. Tavallaan näissä vaaleissa on siis ajanhukkaa puhua ainoastaan niistä asioista, joista aluevaltuustot itse päättävät, Halla-aho sanoo.
Kaikki maksetaan samoista verovaroista
Sotessa ei olekaan kyse pelkästään hyvinvointialueilla järjestettävistä palveluista vaan ennen kaikkea rahasta, jolla palvelut maksetaan. Perussuomalaiset haluaakin ohjata poliittista keskustelua myös sote-järjestelmän taakse koko yhteiskunnan suuriin kysymyksiin.
&#8211; Eli julkisen talouden krooniseen kriisiin, siihen, että rahaa menee koko ajan enemmän kuin sitä tulee ja mistä syistä tämä tilanne johtuu: minkä takia Suomessa liian harva työikäinen on töissä, miksi työtä ei aina kannata ottaa vastaan, miksi yritysten ei kannata työllistää ja minkä takia julkisen rahankäytön prioriteetit ovat Suomessa niin vinksallaan kuin ne ovat.
&#8211; Nämä ovat perimmäisiä syitä siihen, miksi meillä ei ole varaa esimerkiksi rekrytoida riittävästi henkilökuntaa sote-palveluihin tai maksaa palkkoja, jotka voisivat kilpailla yksityissektorin kanssa, Halla-aho sanoo.
 Puolueet ovat himoverottajia
Poliittisessa kontekstissa Suomen julkisen talouden rakenteellisista ongelmista keskusteleminen on epäkiitollinen, usein lähes mahdoton tehtävä. Halla-ahon mukaan syy on siinä, että kaikki puolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta, suhtautuvat tavan kansalaiseen vero-orjana.
&#8211; Kaikki puolueet ovat himoverottajia. Kaikki haluavat rahaa jota voisi sitten kanavoida omille viiteryhmilleen. Tässä tilanteessa yhteiskunnan kokonaisetu – sanottakoon vanhakantaisesti vaikka isänmaallinen kokonaisnäkemys – ei ole enää muodikasta tämän päivän Suomessa.
Halla-aho korostaa, että niin sote-uudistuksessa kuin muissakin poliittisissa uudistuksissa tulee ensinnä korjata rakenteelliset ongelmat, toisin sanoen laittaa juurisyyt kuntoon, jonka jälkeen ongelmat ratkeavat helpommin.
Halla-aho moittii vanhojen puolueiden vaalipuheita pinnallisiksi toivelistojen esittelyksi.
&#8211; Vanhat puolueet vaativat, että nyt pitäisi puhua sote-palveluista. Samalla ne vaativat, että nyt on laitettava kuntoon lasten, vanhusten, vammaisten ja kaikkien muidenkin asiat. No, miksi ne eivät ole tehneet sitä tähän mennessä kunnanvaltuustoissa? Se ei vielä ole mikään toimenpide, että vaaditaan asioita kuntoon. Pitää olla olemassa suunnitelma ja tiekartta, miten asiat saadaan kuntoon. Ensin täytyy tietysti miettiä, miksi asiat eivät ole nyt kunnossa.
Aluevaaleilla on painava yleispoliittinen merkitys
Halla-aho painottaa, että aluevaalit ovat erittäin tärkeät, vaikka joillekin äänestäjistä aluevaalien perimmäinen merkitys on saattanut jäädä epäselväksi.
Media ja monet vaaleissa ehdolla olevat henkilöt korostavat mielellään, mistä asioista aluevaaleissa päätetään ja erityisesti sitä, mistä tällä kertaa ei päätetä. Halla-aho sanoo, että näilläkin vaaleilla on silti painava yleispoliittinen merkitys.
&#8211; Tällä hetkellä on enää 14 kuukautta aikaa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Näkisin, että ennen kaikkea keskusta hakee aluevaaleista psykologista voittoa, hyviä lähtöasetelmia tuleviin eduskuntavaaleihin ja todisteita perinteiselle kannattajakunnalleen, että kepu on edelleen merkittävä ja suuri puolue.
Vaalien jälkeen mediassa tuskin enää muistellaan sitä, mistä rajatusta asiakokonaisuudesta aluevaaleissa päätettiin.
&#8211; Tietysti ne, jotka menestyvät, korostavat vaalien jälkeen vaalituloksen yleispoliittista merkitystä, vaikka etukäteen tästä ei olisi puhuttu.
Demokratiassa enemmistö saa aina sitä mitä ansaitsee
Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä.
&#8211; Demokratia voi tuottaa hyviä tai vähemmän hyviä lopputuloksia. Demokratiassa enemmistö kuitenkin aina saa sitä, mitä ansaitsee. Jos ihmiset eivät käy äänestämässä, silloin he ovat ansainneet juuri sitä, mitä sieltä tulee.
&#8211; On hyvä muistaa, että kun käy äänestämässä, niin siinä ei häviä tai menetä mitään. Äänestämällä kuitenkin voi voittaa jotain. Ja samalla äänestämällä luodaan ennakkoasetelmia ensi vuoden eduskuntavaaleihin.
Halla-aho sanoo, että käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille.
&#8211; Aluevaltuustot valitaan joka tapauksessa. Mitä vähemmän aluevaltuustoissa on perussuomalaisia, sitä enemmän valtuustoissa on kaikkia muita.
<iframe loading="lazy" title="Jostain ne rahat pitää ottaa – Jussi kertoo perussuomalaisesta valinnasta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/vbE-foNLTIM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä: ”Käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kutsuu muut puolueet mukaan keskusteluun sote-menojen kustannuksista. &#8211; Joka ikinen vaalikeskustelu, jossa luetellaan palveluita, parannusesityksiä ja uusia menokohteita ilman rahasta puhumista, ovat pelkkää äänestäjien sumutusta. Jokainen voi opetella nämä rimpsut ulkoa, mutta todenmukaista niiden lausuminen ilman rahasta puhumista ei ole, Purra kirjoittaa Facebookissa.

Mistä raavitaan kasaan rahat, joilla soteuudistuksen paisuvat menot rahoitetaan? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra herättelee muita poliitikkoja mukaan keskusteluun rahasta.
&#8211; Jos kaikki ovat samaa mieltä siitä, että sote tarvitsee parannusta ja parannus edellyttää myös rahaa, on välttämätöntä puhua siitä, mistä raha saadaan. Ilman lainanottoa kehysten sisällä sitä saadaan vain ottamalla jostakin pois. Tähän keskusteluun ei muita puolueita mukaan saa, Purra kirjoittaa Facebookissa.
Rimpsujen luettelu ei ole todenmukaista
Perussuomalaisten puheenjohtaja huomauttaa, että joka ikinen vaalikeskustelu, jossa luetellaan palveluita, parannusesityksiä ja uusia menokohteita ilman rahasta puhumista, ovat pelkkää äänestäjien sumutusta.
&#8211; Jokainen voi opetella nämä rimpsut ulkoa, mutta todenmukaista niiden lausuminen ilman rahasta puhumista ei ole.
&#8211; Pelkkä kasvu tai työllisyyden nousu eivät riitä kustantamaan menoja. Eivät nykyistä ikääntymiskehitystä, eivät uusien parempien hoitojen kustannuksia eivätkä varsinkaan niitä uusia menokohteita, joita puheenjohtajat miljardeilla joka ilta luettelevat.
Lisää veroja ja velkaa – vai suomalainen ensin?
&#8211; Lisää veroja, velkaa, palveluiden ja etuuksien heikennyksiä &#8211; vai uusi tärkeysjärjestys ja suomalainen ensin, kuten me esitämme?
&#8211; Tämä hallintouudistus ei paranna palveluita tai soten tasoa lainkaan. Alueilla tehtävä hienosäätö on pientä siihen verrattuna, mitä valtakunnan tasolla rahasta päätetään. Vaalikeskustelu, jossa tätä ei huomioida, on lähempänä valehtelijoiden SM-kisaa kuin demokratiaa, Purra kirjoittaa.

Purra: Pelkkä kasvu tai työllisyyden nousu eivät riitä kustantamaan sote-menoja – ”Nyt on välttämätöntä puhua siitä, mistä raha saadaan”

Yhdeksän puoluejohtajan tv-tentissä ei juurikaan päästy kenenkään tenttaamiseen. Sen sijaan lähetysaika kului pitkälti muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja pinnalliseen mainospuheeseen. 

MTV Uutiset oli saanut tiistai-iltana kerättyä studioon kaikki eduskuntapuolueiden yhdeksän puheenjohtajaa tarkoituksena keskustella tulevista aluevaaleista. Ennakkojutun <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/katso-suorana-eduskuntapuolueiden-puheenjohtajat-kohtaavat-mtv-uutisten-aluevaalitentissa-tanaan-klo-20/8335270#gs.mbr4me">perusteella</a> MTV vihjaili, että ”puhisten” keskustellessa keskenään vilkkaasti, kansalaisille ehkä selviäisi, mistä aluevaaleissa on kyse.
Toisin kävi. Varsinaisesti puoluepomojen tenttaamiseen ei juuri päästy. Sen sijaan lähetysaika kului enimmäkseen muutaman puoluepomon esittämiin monologeihin ja aluevaaliohjelmista opeteltuun pinnalliseen mainospuheeseen.
MTV:n tentin juonsivat MTV:n politiikan toimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki ja uutisankkuri Jan Andersson. Molemmat ovat meritoituneita ja kokeneita journalisteja. Tällä kertaa he kuitenkin vain pitkälti antoivat tentin luisua läpi mainoskatkosta toiseen.
Ensimmäiseen mainoskatkoon pelkkää koronaa
Tentti alkoi yllätyksettömästi ja tylsähkösti Suomen koronatilanteen päivityksillä ja hallituksen koronastrategian pohdiskelulla, johon hupeni aika ensimmäiseen mainoskatkoon asti.
Pääministeri Sanna Marin oli mukavuusalueellaan saatuaan jälleen tilaisuuden kertoa yleispiirteisesti hallituksen koronatoimista. Marin käytti pitkästi puheaikaa kertoessaan, että hallitus on kokouksissaan viilannut koronastrategiaa ja pohtinut, miten tilanteeseen ja tulevaisuuteen pitäisi suhtautua.
Katsojille selvisi, että hallitus on saanut THL:n arvioita siitä, miten kiihtyvä omikronaalto on ehkä menossa ohi. Arvion mukaan tammi-helmikuun taitteessa tautihuippu olisi käsillä, jonka jälkeen tartuntamäärä ja sairaalahoidon kuormitus lähtee laskemaan, ehkä. Vaikka mistäpä sen vielä kukaan tietää.
Marinin mukaan hallitus on arvioimassa, että rajoituksia on syytä jatkaa ainakin helmikuun puoliväliin. Marin sai myös sanottua, että koronapassille olisi vielä käyttöä.
Korona-osuudessa kuultiin paljon itsestäänselvyyksiä ja latteuksia, kuten valtiovarainministeri Annika Saarikon huomio siitä, että taudin leviämistä ei voida estää joten rajoituksilla pyritään siihen, että kaikki suomalaiset eivät sairastuisi yhtä aikaa.
&#8211; Meidän järjestelmä ei sitä kestäisi, Saarikko sanoi.
Ihanko totta, saattoi tv-katsoja miettiä.
Marin sai ylivoimaisesti eniten puheaikaa
Kuten monissa aiemmissakin puoluejohtajatenteissä, myös tällä kertaa lähetys kääntyi lähinnä Sanna Marinin omaksi puheohjelmaksi, sillä juontajat antoivat Marinille ylivoimaisesti eniten puheaikaa &#8211; yli 12 minuuttia.
Marin sai puhua pitkäpiimäisesti ja ympäripyöreästi lempiaiheistaan koronatoimista, lainsäädännön valmistelusta, hoitotakuusta, hoitajamitoituksesta ja siitä, että hallitus tekee kaikkensa yrittääkseen parantaa ihmisten palveluita.
Muutamaan kertaan tentin juontajat ilmoittivat, että pitäisi puhua myös rahasta. Syytä onkin, sillä sote-rahoituksesta todellisuuden huomioiminen loistaa poissaolollaan.
Esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) lausunnon mukaan Marinin hallituksen hoitotakuun toteutuminen on <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0073a5fd-96cd-4245-a282-d180c1b5f732">epärealistista</a>. VATTin mukaan hoitotakuuesityksessä ei ole esimerkiksi huomioitu pulaa terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä sekä tarvittavasta lisärahoituksesta.
Sote-menojen myös arvioidaan jatkossa paisuvan jopa miljardi euroa vuodessa, ja lisähaasteita asettaa väestön ikääntyminen. Mistä siis saadaan rahat menoihin? Marinin mukaan vastuu rahoista olisi aluevaltuustojen päättäjillä, joilla on vastuu tarjota palveluja kustannustehokkaasti. Resursseja pitäisi myös kuulemma ”ohjata perustasolle”.
Marinin hallitustoveri Li Andersson (vas) nosti esille lempiaiheensa maakuntaveron ja myös kustannustehokkuuden.
Tentin juontajat antoivat ministerinaisten enimmäkseen puhua, eikä heille esitetty kysymyksiä esimerkiksi EU-tukipaketeista, maahanmuuton kustannuksista tai kehitysavusta, joihin hupenee miljardeja vuosittain. Vaihtoehtoisesti nämä rahat olisivat myös käytettävissä suomalaisten sote-palveluihin, koska hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta.
Maikkari ei suonut keskustelua tärkeysjärjestyksestä
Tentin perusteella näyttää siltä, että MTV teki tietoisen päätöksen luovuttaa lähetysaikaa pääministeri Marinin yksinpuhelulle.
MTV <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/polloraadin-analyysi-mtv-uutisten-aluevaalitentti-pyori-paaministeri-marinin-ymparilla-suosikki-loytyi-kuitenkin-pienpuolueesta/8335518#gs.mbrbgm">myöntää</a> myös nettiuutisessaan, että tentti lähinnä pyöri Marinin ympärillä. Niin se toki pyöri, koska tentin juontajat antoivat sen pyöriä. Toiseksi eniten lähetysaikaa sai Marinin hallituskumppani, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Kokoomuksen Petteri Orpo sai hänkin noin yhdeksän minuuttia puheaikaa, mutta muiden puoluejohtajien osaksi jäi pitkälti Marinin ja Saarikon monologien kuunteleminen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle suotiin nelisen puheenvuoroa, joista kaksi keskeytettiin nopeasti. Yhteensä puheaikaa irtosi noin viisi minuuttia.
Purra on aluevaalien alla pitänyt vahvasti esillä soten riittämätöntä rahoitusta ja menokohteiden laittamista tärkeysjärjestykseen. Tästä aiheesta maikkarin tenttaajat eivät kuitenkaan juuri halunneet avata keskustelua.
Liike NYTin Harry Harkimon osa ei ollut paljon parempi, sillä hänenkin puheaikansa jäi viiden minuutin kieppeille. Myös Harkimo yritti puhua soten rahoitusongelmista, mutta keskustelu käännettiin asian viereen.
Some jakaa kritiikkiä maikkarille
Sosiaalisessa mediassa on kiinnitetty huomiota siihen, että puheenvuorojen jakamisen osalta tentti ei ihan mennyt niin kuin piti eikä keskeisiin kysymyksiin saatu vastauksia.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Näin se todella meni. Marin sai jauhaa samoja ulkoa opeteltuja fraasejaan puheenjohtajien siihen puuttumatta. Ei ollut tasapuolinen. Samoin Harkimolle ei annettu paljoa tilaa.
&mdash; Teuvo Asikainen (@teuvoasikainen1) <a href="https://twitter.com/teuvoasikainen1/status/1483541046642495493?ref_src=twsrc%5Etfw">January 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Joo, tasapuolisuutta puheajoissa ei ollut. Puhetta johtivat kuitenkin kokeneet toimittajat. Missä vika? @Maikkari
&mdash; Karli Kelk 💙🤍💙🖤🤍 (@KarliKelk79) <a href="https://twitter.com/KarliKelk79/status/1483534168428531718?ref_src=twsrc%5Etfw">January 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Näissä &quot;tenteissä&quot; ei ole tosiaan mieltä; Kukaan ei pysty keskittymään sanomaansa eikä kuulija saa tietää mistään mitään olennaista; Ainoastaan pintaa. 😕 Epäkiitollista kaikille.
&mdash; TiinaHannele (@TiinaHannelen) <a href="https://twitter.com/TiinaHannelen/status/1483535772183670786?ref_src=twsrc%5Etfw">January 18, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

MTV:n puoluejohtajatentti oli löysää mainospuhetta ja kivoja lupauksia – kanava myöntää itsekin: Tentti pyöri pääministeri Marinin ympärillä

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan Suomella on varaa satsata suomalaisten hyvinvoinnin edistämiseen enemmän julkista rahaa, mutta tämä edellyttäisi päättäjiltä kykyä tehdä priorisointia julkisen talouden menokohteiden valinnassa. &#8211; Valitettavasti tähän moni ei ole valmis, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.

Viime aikoina monissa yhteyksissä on muistutettu, mistä asioista tulevat aluevaltuutetut tulevat päättämään ja mistä eivät. Tällä tavoin puolueiden aluevaalikampanjoista on haluttu leikata pois joitakin keskusteluaiheita.
Rahat tulevat samasta kassasta
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin toteaa, että perussuomalaiset puhuu näissäkin vaaleissa kaikista asioista.
&#8211; Koemme erittäin oleelliseksi puhua myös näissä vaaleissa niistä menokohteista, joihin suomalaisten veroeuroja yhä enemmän kuluu suomalaisten omien hyvinvointipalveluiden ja turvallisuuden takaamisen sijaan.
&#8211; Ongelmalliseen maahanmuuttoon, kehitysapuun, EU:n tukipaketteihin tai kurjistavaan ilmastokunnianhimoon upotetut veronmaksajan miljardit eivät ole suomalaisten hyvinvoinnin tai sote-järjestelmän käytössä. Rahat tulevat samaan kassaan, josta ne jaetaan eri kohteisiin, Purra sanoo.
Hän muistuttaa, että näissäkin vaaleissa on kyse siitä, onko suomalainen ykkönen omassa maassaan vai käytännössä pelkkä maksaja.
&#8211; Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn tulos siitä, että vain joka kymmenes uskoo sote-palveluiden paranevan hyvinvointialueilla, kertoo, että kansalaiset ovat realisteja eivätkä usko palveluiden tai tilanteen parantuvan ilman lisärahaa.
Maahanmuuttajat yliedustettuina sote-sektorilla
Aluevaltuutetut eivät päätä maahanmuuttopolitiikasta. Purra kuitenkin huomauttaa, että politiikassa asiat aina liittyvät ja linkittyvät toisiinsa.
&#8211; Jos kukaan jaksaa väittää, että maahanmuutosta ei saisi aluevaalien yhteydessä puhua, neuvon häntä perehtymään maahanmuuttajien yliedustukseen lähes kaikilla verorahoitteisilla sote-sektoreilla. Kenelle järjestelmämme on tarkoitettu, on mitä tärkein politiikan keskustelunaihe myös näissä vaaleissa. Valitettavasti keskusteluun osallistuu ainoastaan yksi puolue, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 14.1.2022 - Riikka Purra ja Pasi Holm" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/bUWbB6GxH9g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän katsoo, että nyt käynnissä oleva ja koko ajan kiihtyvä prosessi heikentää jo suomalaisen keskiluokan veronmaksuhalukkuutta.
&#8211; Suomalainen maksaja hyötyy koko ajan yhä vähemmän maksamistaan veroista. Julkinen perusterveydenhuolto on osissa maata käytännössä romahtanut. Lääkäriaikaa ei saa, pää kainalossa saa vaatia palvelua. Espoossa kiireettömän ajan saaminen kestää jopa 90 päivää. Käytännössä kaikki kynnelle kykenevät käyttävät työterveyttä tai yksityisiä vakuutuksia. Edes lasten hammastarkastukset eivät toimi. Nyt lisääntyvät lasten yksityiset hammaslääkärikäynnit.
Suuressa osassa maata ei pääse enää palveluihin
Suomen sote-järjestelmän keskeinen ongelma on palveluihin pääsyn vaikeudet. Purra huomauttaa, että suuressa osassa maata ei ole sen paremmin pääsyä nopeaan julkiseen kuin yksityisenkään hoitoon.
&#8211; Mummoja ja pappoja kuskataan pitkiä matkoja takseilla suhaten, kun peruspalvelut häviävät alueilta. Ja uudistuksen myötä häviäminen entisestään kiihtyy, valehtelipa hallitus mitä hyvänsä. Henkilökuntaa ei ole, ja hoitajat ja lääkärit uupuvat työtaakan alle. Monilta alueilta lähtee kokeneita hoitajia, lääkärivaje on suuri ja työhyvinvointi laskee. Tähän muut puolueet huutavat yhteiskuorona ratkaisuksi maahanmuuttoa.
&#8211; Maan ylivoimaisesti suurin epäoikeudenmukaisuus on, että ihminen, joka on käynyt ikänsä töissä, maksanut veroja, kasvattanut lapset, ei nyt saa apua ja hoitoa. Ihmisiä pompotellaan, vanhuksia säilötään laillisen heitteillejätön tapaan kotona, kun hoitopaikkoja ei ole, työikäisiä käsketään mennä yksityiselle, kun julkisen jonot eivät jousta. Samaan aikaan näille ihmisille valehdellaan, että nyt tässä uudistuksessa, jokin muuttuu ja tilanne paranee. Miten niin, millä perusteella? Purra kysyy.

Suomalainen hyötyy koko ajan yhä vähemmän maksamistaan veroista

Aluevaalit ovat ovella, mutta suomalaisten vaali-innostuksen pelätään jäävän laimeaksi. Osin taustalla on puolueiden vaalikampanjoinnin rajoitukset korona-aikana. Jopa ulkona kampanjoiminen on avien päätöksellä kielletty monessa osassa maata, vaikka THL:n ja STM:n mukaan ulkona kampanjoiminen on matalan riskin toimintaa.

Perussuomalaiset on valittanut aluehallintovirastojen (avi) ristiriitaisista päätöksistä hallinto-oikeuteen. Ratkaisua ei näytä olevan tulossa, vaikka muun muassa kuntosalien kohdalla rajoituksista on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla peräännytty.
&#8211; Logiikan kannalta on vaikea ymmärtää, miksi me emme voi telttailla ulkona Pohjois-Pohjanmaalla, mutta kuntosalille sisälle voi mennä. Ulkotilaisuuksiin saa osallistua alle viisi henkilöä, mikä tarkoittaa sitä, että ainakaan perussuomalaisille kampanjointi ei ole sallittua, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Hän puhui tänään perussuomalaisten tuumaustunnilla.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 14.1.2022 - Riikka Purra ja Pasi Holm" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/bUWbB6GxH9g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten puoluejohto ehti kuitenkin viime syksyn aikana kiertää Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta koko manner-Suomen, kaikki maakunnat ja uudet hyvinvointialueet.
&#8211; Olen itse pitänyt kirjaa menoistani, ja kilometrejä aluevaalikiertueella on kertynyt lähes 12 000 ja lisää tulee tänäänkin, Purra sanoo.
Sekavaa koronapolitiikkaa
Purra katsoo, että perussuomalaiset on tähän mennessä tehnyt oman osuutensa näiden vaalien merkityksen kertomisessa.
&#8211; Samaa en sanoisi hallituksesta, jonka aluevaaliviestintä on parhaimmillaankin kehnoa. Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ja uudistusten tekeminen kuin verhon takana ei tosin haittaa useimpia puolueita, joten siinä lienee selitys. Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille.
Suomen sekava koronapolitiikka on tosin sekoittanut myös monien muiden kuin aluevaaliehdokkaiden päitä.
&#8211; Viranomaiset, ministeriöt, ministerit, monet toimijat ovat keskenään erimielisiä ja viestivät keskenään ristiriitaisesti. Eri kanteilta asiaa katsovat asiantuntijat riitelevät keskenään. Kun pääministeriä ei ollut näkynyt eikä kuulunut päiväkausiin muuta kuin vaalimainoksissa, hallituksesta viimein kerrottiin, että pääministeri ei enää johda koronatoimia vaan puikoissa on peruspalveluministeri Krista Kiuru. Hän aloitti toimensa vaatimalla koululaisten kotiin jäämistä ja ylitulkitsemalla voimakkaasti STM:n pitkää koronaa käsittelevän raportin tuloksia. Kiuru syyllistyi pahimman luokan ihmisten pelotteluun, mutta näyttää siitäkin jäävän suuremmitta arvosteluitta.
&#8211; Hallituksen ja viranomaisten koronapolitiikka on poukkoilevaa ja viestinnältään epäselvää ja ristiriitaista. On täysin ymmärrettävää, mikäli kansalaisilla ei ole selvää näkemystä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Samaan aikaan oppositio saa lukea valmiuslain käyttöönoton suunnitelmista mediasta, Purra sanoo.
Mistä saa puhua ja mistä ei
Viime aikoina mediassa monissa yhteyksissä on muistutettu, mistä asioista tulevat aluevaltuutetut tulevat päättämään ja mistä ei. Tällä tavoin aluevaalikampanjoista on haluttu leikata pois joitakin keskusteluaiheita.
Purra pohtii, mistä tämä johtuu.
&#8211; Kuten ennen kuntavaalejakin, myös nyt joillekin on tärkeää määritellä, mistä saa puhua tai mistä erityisesti perussuomalaiset saavat puhua. Ottaen huomioon, että uusiin hyvinvointialuevaltuustoihin valittavat luottamustoimen haltijat tulevat päättämään lähinnä palvelustrategiasta ja palveluverkon heikennyksistä, mikäli niitä ei nuijita jo virkamiestasolla, kuten joillakin alueilla toivottaisiin, ei näissä vaaleissa saisi puhua käytännössä katsoen mistään politiikasta, mikäli pitäisi puhua vain siitä, mistä faktuaalisesti tulevissa valtuustoissa päätetään. Kun alueet vielä ovat suorassa valtionrahoituksessa eikä niillä ole minkäänlaisia kannusteita säästää tai olla kuluttamatta kaikkea, minkä saavat, ei poliitikoille jäisi vaalikeskusteluihin lainkaan kommentoitavaa.
&#8211; Ja tämä, ystävät hyvät, on juuri se tarkoitus. Tällä tavalla useimpien äänestäjien mielenkiinto on saatu tapettua jo hyvissä ajoin etukäteen, ja korvat menevät kiinni pelkän ”sote” tai ”hyvinvointialue”-sanan kuulemisesta. Enkä siis moiti äänestäjiä. Tällaisen häkkyrän takia tarvitaan vaalit ja valtava keikaus, Purra sanoo.
Politiikassa kaikki liittyy kaikkeen
Purra korostaa, että perussuomalaiset puhuu näissäkin vaaleissa kaikista asioista.
&#8211; Koska politiikassa kaikki liittyvät kaikkeen, ja koemme sen velvollisuudeksemme äänestäjille tietoon tuoda. Mitä puolue ajaa valtakunnan tasolla, millaista talouspolitiikkaa, millaista tärkeysjärjestystä, millaisia arvovalintoja – se vaikuttaa siihen, mitä kyseinen puolue realistisesti voi luvata alue- ja paikallistasolla.
Tämä ei tietenkään kaikkia pidättele, vaan maakuntien vaalikentillä jotkut ovat taas luvanneet kuuta taivaalta, vaikka juuri on jaettu rahoja maailmalle eikä enää kerta kaikkiaan ole mitään, mitä jakaa.
&#8211; On täysin ymmärrettävää, että hallituspuolue keskusta ei halua aluevaalikentillä muistaa tai muistuttaa, mitä se on tehnyt ja tukenut hallituksessa. Äänestäjien oikeusturva huomioiden tämä on kuitenkin välttämätöntä.
Vaaleja voidaan yhdistää
Vaalien kiinnostavuuden ja äänestäjien aktiivisuuden lisäämiseksi perussuomalaiset ovat esittäneet kunta-, alue- ja eduskuntavaalien yhdistämistä. Paitsi että yhdistäminen lisäisi ihmisten kiinnostusta ja äänestysaktiivisuutta eli osallisuutta, se myös helpottaisi puolueiden katteettomien lupauksien antamisen ongelmaa.
&#8211; Mikäli puolue joutuisi samaan aikaan esittämään politiikkansa ja linjansa sekä valtion että paikallis- ja aluetason vaaleihin, ei sen olisi lainkaan niin helppoa johtaa harhaan ja luvata turhia. Sen politiikalta vaadittaisiin johdonmukaisuutta. Kolmen tason vaalien yhdistäminen on käytössä Ruotsissa, ja siellä äänestäjien kiinnostus onkin selvästi suurempaa, Purra sanoo.

Purra: Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ei haittaisi useimpia puolueita – ”Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra muistutti Ylen aluevaalitentissä eilen, että uusien hyvinvointialueiden rahoitus on suurelta osin valtion varassa. Valtion kaikilla muilla menokohteilla on siis suora yhteys siihen, kuinka paljon ja kuinka laadukkaita sote-palveluja suomalaisille jatkossa voidaan tarjota. Valtio käyttää vuosittain miljardeja euroja haitalliseen maahanmuuttoon, kehitysapuun, EU-tukipaketteihin ja ylikunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin.

Aluevaaleissa uusille hyvinvointialueille valittavat valtuutetut saavat vastuulleen kunnilta siirtyvän terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen. Aluevaltuutetut eivät tee päätöksiä maahanmuutosta tai polttoaineen hinnasta, eivätkä aluevaltuutetut suunnittele ilmastopolitiikkaa.
Kaikki maksetaan yhteisistä verovaroista
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi eilen Ylen aluevaalitentissä, että politiikassa kuitenkin asiat aina liittyvät ja linkittyvät toisiinsa.
&#8211; Vaaleissa ehdokkaita asettavat samat puolueet, jotka päättävät asioista eduskunnassa ja hallituksessa. Vaikka eräät hallituspuolueet haluaisivat aluevaalikentillä unohtaa tekevänsä näitä päätöksiä, niin kyse on viime kädessä yhteisistä verorahoista, joita käytetään tietyllä tavalla.
&#8211; Mikäli Suomi käyttää miljardeja vuodessa johonkin muuhun kuin suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestelmään, niin myös maahanmuutto liittyy tähän, sillä maahanmuutto valitettavasti kuormittaa huomattavan paljon sote-palveluja.
Ilmastotoimet verottavat ostovoimaa
Suomessa polttoaine on EU-vertailussa ennätyskallista. Perussuomalaisten aluevaalikampanjassa on ollut esillä myös polttoaineiden hinnat. Purra huomautti, että polttoaineiden hinnoista ja samalla myös hallituksen ilmastotavoitteista kannattaa tässä yhteydessä puhua.
&#8211; Sote- ja pelastuspuolella on hyvin paljon erilaisia kuljetustehtäviä, esimerkiksi ihmisiä viedään takseilla terveysasemille, joten bensan hinta liittyy osaltaan myös aluevaaleihin. Ja niin kauan kuin puhutaan hallituksen kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta ja siinä yhteydessä bensan hinnasta, ylipäätään ihmisten ostovoimasta, on hyvin oleellista, kuinka paljon ihmiselle jää käteen ostaa itselleen palveluja sekä asua ja elää.
Palveluihin päästävä nopeasti
Perussuomalaiset ovat esittäneet kritiikkiä hallituksen valmistelemalle sote-mallille. Purra kuitenkin nosti esille, että Suomen sote-järjestelmän ongelmat eivät liity malliin sinänsä, vaan siihen, että nykyisin sote on riittämättömästi resursoitu.
&#8211; Sotessa on varmasti ongelmia johtajuudessa ja prosesseissa, jotka vaikuttavat ja joita voidaan korjata. Nämä eivät kuitenkaan ole niin suuria asioita, ja ne päätetään erityisesti sitten tulevilla hyvinvointialueilla, ei niinkään hallituksessa.
Perussuomalaisten sote-mallissa olennaista ja keskeistä on se, että perusterveydenhuollon piiriin pääsemistä nopeutetaan.
&#8211; Yksityiskohtaisiin lupauksiin ei ole tarvetta, vaan me tarkastelemme sitä, että ihmisille on saatavilla palveluita. Jos verrataan toisiinsa vaikka hyvin pientä kuntaa ja esimerkiksi kaupungin asuinaluetta, jossa palveluja ei ehkä enää ole, niin ei voida sanoa, että jokaisessa kunnassa olisi oltava erikseen sote-asema. Jokaisella kunnan asukkaalla tulee kuitenkin olla mahdollisimman hyvä pääsy palveluihin.
Palveluautot paikkaamaan vajetta
Perussuomalaiset tarjoaa aluevaaliohjelmassaan tähän tarkoitukseen erilaisia malleja. Esimerkiksi, että palveluja voidaan tuoda ihmisten lähelle sinne, missä palveluyksikön seiniä ei enää ole jäljellä.
Perussuomalaiset esittää terveyskeskuspalveluautoja täydentämään sotea. Terveyskeskuspalveluauto olisi ratkaisu kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa lähipalvelua ei ole saatavilla.
&#8211; Tällaisia autoja on tälläkin hetkellä käytössä eri puolilla Suomea. Autoihin voidaan suunnitella erilaisia palveluja, sen mukaan mitä alueella tarvitaan. Autossa voi olla laboratoriopalveluita, hoitajia tai lääkärin vastaanotto, Purra totesi.
Vanhukset ansaitsevat ihmisarvoista hoitoa
Perussuomalaiset haluaa puuttua vanhus- ja vammaispalveluiden epäkohtiin ja laiminlyönteihin, joita on ilmennyt viime vuosina erityisesti yksityisten yritysten tarjoamissa palveluissa.
Perussuomalaiset esittääkin, että jos yksityisissä hoivayksiköissä tapahtuu räikeää hoidon laiminlyöntiä tai jopa rikkomuksia, tulee vastuullisille yrityksille asettaa tuntuvat sanktiot.
&#8211; Monissa palveluissa on tälläkin hetkellä sekä yksityisiä että julkisia palveluntuottajia. Perussuomalaisilla ei ole ideologista ristiriitaa asiaan liittyen, mutta palvelut pitää tietenkin pyrkiä järjestämään parhaalla mahdollisella tavalla, jossa on huomioitava sekä veronmaksajan että itse palvelun asiakkaan etu.
&#8211; Suurin ongelma on usein ollut se, että kunnat ovat rahapulassaan ostaneet palveluja sieltä, mistä niitä on saatu halvimmalla. Rahasta on siis viime kädessä aina kyse riippumatta siitä, puhutaanko yksityisistä vai julkisista palveluista. Me kuitenkin haluamme, että asiat toimivat. Vanhusten täytyy saada ihmisarvoista hoitoa, eikä heitä saa jättää heitteille, Purra sanoi.
Hoiva-alan ongelmat on korjattava
Sote-alueille tarvitaan lisää hoitavia käsipareja. Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa, sillä lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa.
Hallituspuolueiden ja oppositiopuolue kokoomuksen ratkaisu olisi tuoda hoitajat Suomeen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kokoomus-hakisi-hoitajat-filippiineilta-ja-ukrainasta-perussuomalaiset-haluaa-tyollistaa-suomalaisia-ammattilaisia-potilaalla-ja-hoitajalla-taytyy-olla-yhteinen-kieli/">EU:n ulkopuolelta</a>, esimerkiksi Filippiineiltä. Perussuomalaiset torjuvat tämän ratkaisun.
Perussuomalaiset haluaa tehdä hoiva-alan houkuttelevammaksi lähihoitajille ja sairaanhoitajille. Samalla yhteiskunnan on annettava vahva signaali siitä, että hoitajien työ on arvokasta.
Maahanmuutto ei ole ratkaisu
Purran mukaan olisi aika lopettaa väitteet, että kuka tahansa voi tulla ulkomailta Suomeen tekemään hoivatyötä.
&#8211; On selvää, että sote-sektorille tarvitaan lisää käsiä, mikä itsessään auttaa siihen, että työn kuorma ei ole niin suuri. Pitäisi kuitenkin lopettaa esittämästä, että maahanmuutolla voidaan korjata hoiva-alan sisäiset ongelmat, jotka liittyvät palkkatasoon, työn kuormittavuuteen ja siihen, ettei virkoja ole riittävästi, jolloin vuorossa olevilla hoitajilla on liikaa töitä palkkatasoon nähden.
Perussuomalaiset myös edellyttää, ettei hoitohenkilökunnan ja potilaan välillä ole kielimuuria.
&#8211; Me olemme huolissamme siitä, että tällä hetkellä suomalainen ei saa palvelua omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Tämä on valitettavaa todellisuutta länsinaapurissamme Ruotsissa jo nyt. Mediasta on luettavissa lähes viikoittain erilaisia ongelmia, erityisesti vanhustenhoidossa ja muistisairaiden hoidossa. Me emme halua tätä Suomeen.
Suomalainen tulee ensin 
Uusien hyvinvointialueiden rahoitus siis perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen, joten valtion menokohteilla on suora yhteys siihen, kuinka paljon ja kuinka laadukkaita sote-palveluja suomalaisille voidaan tarjota.
&#8211; Koska alueet ovat valtion rahoituksen varassa, ratkaisuja pitää tehdä valtakunnan tasolla. Meillä ei ole laittaa sote-sektorille enempää resursseja, jos niitä ei oteta jostain muualta pois. Se vaatii uudenlaista arvojärjestystä, sitä, että Suomessa laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisille tämä on yksinkertaista: suomalainen tulee ensin.
&#8211; Haitalliseen maahanmuuttoon menee vuosittain miljardeja. Suomi maksaa kehitysapua yli miljardin joka vuosi. Lisäksi miljardeja hupenee EU-tukipaketteihin ja ylikunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Suomessa on siis rahaa, se vain menee tällä hetkellä vääriin kohteisiin, Purra sanoi.
Tiukka ei maakuntaverolle
Punavihreä hallitus kaavailee sote-palveluiden kattamista myöhemmin maakuntaverolla, josta kuitenkin on tällä hetkellä erimielisyyttä hallituksen sisällä.
Perussuomalaiset torjuu maakuntaveron.
&#8211; Suomalaista verotetaan tällä hetkellä jo liikaa. Kyse ei ole vain työn verotuksesta, vaan myös monista arkipäivään kohdistuvista maksuista. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka autoilu, asuminen, lämmitys ja monet muut arkiset menot.

Purra: Sote-sektorille ei ole laittaa enempää resursseja, jos niitä ei oteta ensin jostain muualta pois – ”Suomessa on rahaa, se vain menee tällä hetkellä vääriin kohteisiin”

Ensi vuonna aloittavien uusien hyvinvointialueiden rahoitus on pääosin valtion vastuulla. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttikin eilen Aamulehden puoluejohtajatentissä julkisten varojen holtittomasta käytöstä, joka tulisi ottaa huomioon samalla, kun keskustellaan, miten rahat alueilla saadaan riittämään. 

Sote-uudistuksen myötä aloittavat uudet hyvinvointialueet saavat toimintaansa varten aluksi tuloja valtion rahoituksen kautta eri kanavia pitkin noin 20 miljardia vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakasmaksuista.
Vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy ensi vuonna kunnilta uusille hyvinvointialueille.
Haasteita tulee riittämään, sillä kunnat tuskin enää haluavat investoida sote-palveluiden rakennuksiin ja tiloihin, joten hyvinvointialueilta pitäisi löytyä myöskin rahat investointeihin.
Lisähaasteena on suomalaisten ikääntyminen tulevaisuudessa ja lääkehoitojen kehittyminen, jotka lisäävät kustannuksia.
Väestön ikääntyminen nostaa menoja
Talousosaamisen, erityisesti rahan kohdentamisen taidot, nousevat siis sote-uudistuksessa keskeiseen asemaan.
Aamulehden järjestämässä aluevaalien <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000008515730.html">puoluejohtajatentissä</a> puoluejohtajilta kysyttiin eilen näkemyksiä, miten sote-palveluissa rahat saadaan riittämään ja asiat toimimaan.
Perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että jo pelkästään väestökehityksellisistä syistä sote-menot tulevat kasvamaan.
&#8211; Sama koskee pelastustoimea. Sielläkin on monenlaisia tekijöitä liittyen niin kaupungistumiseen kuin siihen, että ikääntyneet ihmiset asuvat yhä enemmän kotona – tämä lisää myös pelastustoimen menoja.
Purra esitti näkemyksenään, että rahat eivät tule riittämään.
&#8211; Meidän hyvinvointijärjestelmämme on pahasti rapautunut. Julkiset palvelut ovat osin niin heikossa kunnossa, että voi jopa sanoa, ettei niitä ole edes olemassa. Tämä on myös suurten kaupunkien, kuten vaikka Espoon, ongelma, jossa tietenkin suurella osalla väestöstä on työterveys tai yksityiset vakuutukset, mutta ne, joilla ei ole, joutuvat taistelemaan saadakseen palveluja.
Asiat laitettava tärkeysjärjestykseen
Purra huomautti julkisten varojen holtittomasta käytöstä, joka tulisi ottaa huomioon samalla kun keskustellaan, miten rahat saadaan riittämään.
&#8211; Kun kysytään, mistä rahat, niin tässä maassa kuitenkin laitetaan miljardeja hyvin monenlaisiin eri asioihin, kuten maahanmuuttoon, kehitysapuun ja EU-tukipaketteihin ja siihen, että halutaan olla maailman kunnianhimoisimpia hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa. Erilaisia tärkeysjärjestyksiä, arvovalintoja voidaan hyvin tehdä.
Perussuomalaiset julkaisi marraskuun lopussa laajan <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2021/12/Aluevaaliohjelma-FINAL-1.pdf">vaihtoehtobudjetin</a>, johon sisältyy monivuotinen julkisen talouden suunnitelma. Suunnitelma perustuu ensinnä asioiden tärkeysjärjestykseen laittamiselle eli mitä ensisijaisesti tehdään, ja samalla toiminnan jatkuvalle parantamiselle.
Vihreät tarjoaa ratkaisuksi lisämenoja
Onko vihreillä lainkaan omaa talouspolitiikkaa tai edes halua keskustella taloudesta ja julkisista menoista? Aamulehden puheenjohtajatentissä koettiin hämmentäviä hetkiä, kun vihreiden puheenjohtajasijaiselle, kansanedustaja Iiris Suomelalle esitettiin vastaava kysymys, miten rahat saadaan riittämään sote-uudistuksessa.
Suomela mainitsi, että palvelut on laitettava kuntoon, mutta ei perustellut tarkemmin, miten se tehdään käytettävissä olevien rahojen puitteissa.
&#8211; Tehokkainta sosiaali- ja terveyspalveluissa on se ajoissa toimiminen. Kun apu tulee ajoissa, vältetään kovemmat kustannukset myöhemmin. Siihen meillä ei ole varaa, että menetetään ihmisiä työelämästä siksi, että sote-järjestelmä ei ole toiminut kunnolla, Suomela sanoi.
Esimerkkinä siitä, että palvelut on laitettava kuntoon Suomela esitti maksuttomien (eli julkisista varoista maksetun) ehkäisyvälineiden tarjoamista. Suomela myös totesi itsestäänselvyyden, eli että mielenterveyspalvelujen piiriin tulisi päästä oikea-aikaisesti.
Työttömiä tai vajaatyöllistettyjä työikäisiä ihmisiä on tällä hetkellä satoja tuhansia. Suomelan mukaan sote-palveluiden moottoriksi tarvittaisiin kuitenkin maahanmuuttoa.
&#8211; Me tarvitaan kyllä myös maahanmuuttoa Suomen talouden tulevaisuuden kannalta. Me tarvitaan tänne lisää työikäistä väestöä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Taloustieteilijät eivät yhdy väitteeseen, että maahanmuuton vähentäminen toisi säästöjä, Suomela päästeli.
Hoitoalan sisäiset ongelmat korjattava
Korkeasti koulutetuista soteammattilaisista, kuten hoitajista, ei ole Suomessa pulaa. Moni ammattilainen on tosin vaihtanut alaa heikon palkkatason ja kuormittavan työn vuoksi. Purra huomauttikin, ettei Suomelan ja muiden vihreiden haikailemasta mahanmuutosta ole apua soten henkilöstövajeen ratkaisemiseksi, koska maahanmuuttajat kohtaavat alalla samat ongelmat.
Purra huomautti, että työn kuormittavuus koskee yhtä lailla maahanmuuttajia siinä missä kotimaisiakin ammattilaisia.
&#8211; Suomelakin on selvästi ymmärtänyt, mistä hoitajavaje pääasiassa johtuu eli siitä, että palkka ei vastaa työn kuormittavuutta ja työ itsessään ei ole riittävän houkuttelevaa. Siitä huolimatta ratkaisuksi esitetään aina maahanmuuttoa, ikään kuin maahanmuuttajat eivät kohtaisi samoja ongelmallisia työn kannustimia eli sitä, että palkalla ei välttämättä tule toimeen kalliilla asuinalueella ja sitä, että palkka ei ole riittävän kilpailukykyinen sosiaaliturvan rinnalla, kun puhutaan matalasta palkasta, Purra sanoi.
Perussuomalaiset kiinnittää huomiota työntekijöiden ostovoimaan. Perussuomalaisten esittämä ansiotuloveroale tarjoaisi avun myös hoitajille, joille jäisi palkasta enemmän käteen.
Perussuomalaiset samalla lähtisi korjaamaan ja ratkaisemaan hoitoalan sisäisiä ongelmia.
&#8211; Ongelmat liittyvät myös siihen, että hoitajan virkoja on tällä hetkellä liian vähän, jolloin työn kuormitus suhteessa palkkaan on liian suuri. Tarvitaan lisää resursseja, parempaa johtamista ja erilaisia prosesseja, Purra sanoi.
Maakuntavero repii hallituksen rivejä
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko uskoo, että rahat saadaan riittämään, koska edessä olisi Saarikon mukaan talouskasvua.
&#8211; Verotulojen on tarkoitus kasvaa. Sen eteen tehdään töitä, että Suomessa olisi enemmän työllisiä ja vahvaa talouskasvua. Meillä ei ole varaa hyvinvointitason laskuun ellei talous kasva ja yhä useampi suomalainen ei pysty tekemään työtä, Saarikko sanoi.
Hän mainitsi myös turhien kustannusten vähentämisen, kuten tietojärjestelmien yhtenäistämisen, joka toisi merkittäviä säästöjä.
Aamulehden tentissä nousi jälleen esille hallituspuolueiden ristiriitaiset puheet maakuntaverosta. Saarikon mukaan maakuntaveroa ei olisi tulossa ainakaan tällä vaalikaudella. Maakuntavero on kuitenkin osa pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaa.
Demareita edustaneen puolueen varapuheenjohtaja Ville Skinnarin mukaan maakuntaveron valmistelu kuitenkin jatkuu.
Perussuomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-aluevaaliohjelma-laittaa-asiat-tarkeysjarjestykseen-rahaa-suomessa-on-se-vaan-menee-nyt-muualle-kuin-suomalaisten-hyvaksi/">vastustaa maakuntaveroa</a>.

Miten sote-rahat saadaan riittämään? – Purra: ”Voidaan tehdä erilaisia tärkeysjärjestyksiä ja arvovalintoja”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen Vaalistartti-ohjelmassa eilen, että koska uusien hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetin kautta, esille nousee kysymys, asettaako valtion johto etusijalle suomalaisten terveydenhoidon vai toissijaiset menot kuten EU-tulonsiirrot, maahanmuuton kustannukset ja kehitysapumenot.

Sote-uudistuksen myötä syntyvät uudet hyvinvointialueet saavat toimintaansa varten aluksi valtion rahoitusta noin 20 miljardia vuodessa. Lisäksi hyvinvointialueet saavat tuloja asiakasmaksuista.
Samaan aikaan pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus jakaa suomalaiselta veronmaksajalta kerättyjä rahoja useiden miljardien edestä muun muassa EU-tukipaketteihin ja kehitysapuun.
Hallituksen siunaamilla päätöksillä suomalaisilta verotettua rahaa hupenee tulonsiirtoihin Suomen ulkopuolelle joka päivä suuria summia. Esimerkiksi yksistään kehitysapuun menee 365 päivänä vuodessa noin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valtiovarainministerin-mukaan-jaettavaa-ei-ole-suomi-kylvaa-kehitysapuun-lahes-3-miljoonaa-euroa-joka-paiva/">kolme miljoonaa</a> euroa.
Haittamaahanmuuttoon, kehitysapuun, EU-tulonsiirtoihin ja ilmastokunnianhimoon upotetaan loputtomasti veronmaksajilta kerättyjä miljardeja euroja. Jokainen sentti ja euro on pois suomalaisten hyvinvoinnista ja sote-palveluista.
Eurooppaan viety miljoona hoitokuukautta
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä totesi Ylen Vaalistartti-ohjelmassa eilen, että koska hyvinvointialueiden rahoitus menee valtion budjetin kautta, esille nousee kysymys, asettaako valtion johto etusijalle suomalaisten terveydenhoidon vai EU-tulonsiirrot.
Mäkelä huomautti, että molemmat kohteet rahoitetaan samasta valtion budjetista. Mäkelä osoitti esimerkillä, mitä rahalla olisi voitu tehdä.
&#8211; EU:lle menee rahaa neljä miljardia. Yksi hoitokuukausi ympärivuorokautisessa hoivassa maksaa 4 000 euroa. Hallitus – kokoomuksen enemmistön tuella – on vienyt Eurooppaan miljoona hoitokuukautta ympärivuorokautisesta hoivasta, Mäkelä sanoi.
Hän korosti, että suomalaisten terveydenhoito tulisi asettaa etusijalle verrattuna EU-menoihin, maahanmuuton kustannuksiin ja kehitysapumenoihin.
&#8211; Näihin menee vuosittain valtavia summia, puhutaan miljardeista vuosittain. Vaihtoehtoisesti ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon. Hallitus on kuitenkin tehnyt arvovalinnan viedä ne miljardit ulkomaille, Mäkelä sanoi.
Vihreät väisti kritiikin rahojen tuhlailusta
Hallituspuolue vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne lähinnä väisti Mäkelän moitteet veronmaksajien miljardien kippaamisesta Suomen ulkopuolelle.
Harjanteen mielestä suomalaisten sotemenojen rinnastaminen kehitysapumiljardeihin ja EU-tukipaketteihin olisi ”keinotekoista”.
&#8211; Hallituksella on monenlaisia menoeriä, vihreä kansanedustaja tyytyi vastaamaan.
Perussuomalaiset kuitenkin katsoo, että julkiset menot eivät ole keskenään samanarvoisia. Jotta suomalainen hyvinvointijärjestelmä säilyisi kelvollisena vielä tulevaisuudessakin, menokohteiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on välttämätöntä.

menokohteet

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: ”Kriittisen infran turvaaminen kaikissa olosuhteissa on välttämätöntä”

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne budjettiriihestä: ”Asfaltti tuoksuu ensi kesänä koko Suomessa”

Petteri Orpo hallitusneuvottelujen aikatauluista: Realistista odottaa, että huomenna on valmista

Puisto: Hallituskausi jättää velkaisen perinnön

Ranne: Sisäilmaongelmat eivät ratkea selvityksillä tai työpajoilla

Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä: ”Käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille”

Purra: Pelkkä kasvu tai työllisyyden nousu eivät riitä kustantamaan sote-menoja – ”Nyt on välttämätöntä puhua siitä, mistä raha saadaan”

MTV:n puoluejohtajatentti oli löysää mainospuhetta ja kivoja lupauksia – kanava myöntää itsekin: Tentti pyöri pääministeri Marinin ympärillä

Suomalainen hyötyy koko ajan yhä vähemmän maksamistaan veroista

Purra: Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ei haittaisi useimpia puolueita – ”Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille”

Purra: Sote-sektorille ei ole laittaa enempää resursseja, jos niitä ei oteta ensin jostain muualta pois – ”Suomessa on rahaa, se vain menee tällä hetkellä vääriin kohteisiin”

Miten sote-rahat saadaan riittämään? – Purra: ”Voidaan tehdä erilaisia tärkeysjärjestyksiä ja arvovalintoja”

Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”

Uusimmat

Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen