”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen: Uusien sote-alueiden resurssit tulee keskittää käytännön työhön – hallinnosta voidaan tinkiä

Järvenpään kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä, monille myös television remonttiohjelmista tuttu Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen on ehdolla Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon Suomen kaikkien aikojen ensimmäisissä aluevaaleissa. Piisinen näkee, että uusilla sote-alueilla tulee kyetä tekemään ratkaisuja, joissa tarpeettomista kustannuksista luovutaan ja keskitytään olennaiseen. – Aikaa ja resursseja ei ole haaskattavaksi jonninjoutavuuksiin, Piisinen sanoo.

Jorma Piisisen, kuten kaikkien muidenkin ehdokkaiden, valmistautumisessa vaaleihin oman sävynsä on antanut korona-aika ja alueelliset rajoitukset, joiden puitteisiin vaalityö on pitänyt sovittaa. Piisinen lähtee silti kohti vaalipäivää positiivisella mielellä vaikka ajankohta onkin haastava.

– Muutamia toritapahtumia lukuun ottamatta en juurikaan ole ehtinyt olla läsnä ihmisten kanssa. Kampanjointini onkin keskittynyt enimmäkseen sosiaaliseen mediaan ja ulkomainontaan. En osaa vielä sanoa, miten hyvin tämä kaikki on mennyt, sehän nähdään sitten viikon kuluttua sunnuntaina, Piisinen naureskelee.

Lähtökohta vaaleihin on silti vahva. Viime vuonna Piisinen nousi kotikaupunkinsa Järvenpään valtuustoon komealla 1 038 äänen potilla.

Hoitoon pääsyn vaikeudet kestopuheenaihe

Sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille viimeistään tammikuussa 2023.

Uudistuksessa alueet ja niiden uusien valtuustojen johtoon valittavat päättäjät tulevat tekemään valtavia muutoksia alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen ja tuottamiseen. Käytännössä alueet rakentavat koko palveluverkon valmiiksi tämän vuoden aikana.

Piisinen tietää, että Keski-Uudenmaalla polttavin ongelma on sama kuin monella muullakin alueella Suomessa, eli kansalaisen terveydenhoitoon pääsy on hidasta ja hankalaa.

– Meillä Järvenpäässä hoitoon pääsyn vaikeudet ovat kestopuheenaihe, ja siitä myös monet äänestäjät haluavat kanssani keskustella. Ongelmat voivat liittyä vaikka siihen, että hoitohenkilökuntaa ei edes tavoita puhelimella.

– Hoitoon pääsy on eräissä tapauksissa voinut kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Vaikka meillä on olemassa takaisinsoittopalvelu, mistä pitäisi saada yhteydenotto jo saman päivän aikana, niin sekään ei palvele riittävästi, koska välttämättä takaisinsoittoa ei ole tullut edes samalla viikolla. Yksityisten palvelujen käyttäjät näyttäisivät olevan hieman paremmassa asemassa, koska siellä resursseja on enemmän.

Ongelmien purkamiseen ei ole nopeita ratkaisuja

Piisinen näkee ongelmien taustalla useita tekijöitä, päällimmäisenä on hoitajavaje.

Useiden arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä jopa 30 000 uutta hoitajaa, sillä lähivuosina alalta eläköityy runsaasti ammattilaisia ja samaan aikaan vanhusväestön määrä kasvaa. Henkilökunnan vaje korostuu korona-aikana.

– Koronan vuoksi on myös jouduttu siirtämään muiden sairauksien hoitoa ja leikkauksia eteenpäin. Samankaltainen tilanne on pitkälti myös hammashoidon puolella. Todennäköisesti näin tulee olemaan vielä jonkin aikaa.

Piisinen suhtautuukin realistisen vakavasti terveydenhuoltopalvelujen uudistusten ja jonojen purkamisen etenemiseen.

– Valitettavasti nopeita ratkaisuja ei ole luvassa. Paljon on esitetty, että ulkomailta tuotaisiin tänne hoitajia. Siinä kuitenkin tulee eteen kieliongelmat, etenkin vanhemman väestön kohdalla, jolla ei ole samanlaista kielitaitoa kuin nuoremmilla. Ulkomailta saapuvat tulijat tarvitsevat myös itse resursseja ja palveluja, kuten asuntoja ja lapsille päivähoitoa. Ja jos hoitajan palkalla ei pysty elättämään perhettä, ulkomailta saapuneelle hoitajalle saatetaan joutua lisäksi maksamaan tukia, mikä ei ole enää kokonaistaloudellisesti kannattavaa.

Piisinen näkee, että olennaista onkin ryhtyä pikaisesti korjaamaan hoiva-alan sisäisiä ongelmia.

– Lähtisin siitä, että ensinnäkin meidän on käytettävä olemassa olevan hoitohenkilökunnan työpanosta ja inhimillistää ja parantaa heidän työolosuhteitaan. Parhaimmillaan saisimme myös alalle kouluttautuneita, mutta muualla työskenteleviä ammattilaisia takaisin.

– Tarpeen mukaan on myös mahdollista kouluttaa osa työnhakijoista muunto- tai lisäkoulutuksella hoitotehtäviin. Se olisi kansantaloudellisestikin järkevää.

Sote-pomoille korkeat vaatimukset

Piisinen kiinnittää huomiota myös terveydenhuollon hallintoon, jonka tulee toimia tehokkaasti ja järkevästi. Piisinen torjuu useiden tasojen johtajajärjestelmien rakentamisen, sillä resurssit tulee hänen mukaansa kohdistaa käytännön terveydenhuoltotyöhön.

– Jos jostain pitää tinkiä, niin hallinnosta ja keskittää resursseja käytännön toimintaan. Ei hallinnossa tarvitse olla useita johtajia, joilla on alemmat johtajat ja heillä omat alaisensa. Kuitenkin suorittava taso on kaikkein tärkein, koska se konkreettisesti hoitaa meidän suomalaisten terveyttä. Eli nyt tarvitaan lisää niitä paljon puhuttuja hoitavia käsiä, jotka ovat myös kuvattuna Tehyn logossa, Piisinen heittää.

Suomen suurimman sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn logossa todellakin on kuvattuna Auttavat kädet -merkki. Vertauskuvallisesti auttavista käsistä puhuminen on tällä viikolla nostattanut runsaasti pöhinää sosiaalisessa mediassa.

Hallinnossa toki tarvitaan myös johtajia. Piisinen sanoo, että pomoille tulee asettaa korkeat vaatimukset.

– Me tarvitsemme sellaisia johtajia, joilla on syvällistä näkemystä sekä terveydenhuoltoon että talouteen. Nyt tulee kyetä tekemään ratkaisuja, joissa tarpeettomista kustannuksista luovutaan ja keskitytään olennaiseen. Aikaa ja resursseja ei ole haaskattavaksi jonninjoutavuuksiin.

Kansan vaali-into alkaa nousta

Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tutkimuksen mukaan vain runsas kolmannes suomalaisista olisi hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa. Monen tietämys alueiden toiminnasta on saattanut jäädä vähäiseksi.

Piisinen kuitenkin näkee kokonaistilanteen valoisampana. Ehdokas arvioi, että etenkin parin viime viikon aikana kansalaisten vaali-innossa on nähty selkeää piristymistä. Kiitosta Piisinen jakaa myös medialle.

– Nyt kun puolueiden puheenjohtajat ovat päässeet esittelemään vaihtoehtoisia linjauksia ja niitä on jopa päästy vertailemaan televisiossa, ihmisten kiinnostus on selvästi nousussa.

Piisinen korostaa, että aluevaaleissa on nyt kyse ei vähemmästä kuin rahasta ja hengestä. Perussuomalaiset puolustaa sosiaali- ja terveyspalveluiden säilyttämistä nopeasti ja helposti saatavana perusoikeutena – pelastustoimea unohtamatta.

Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen, ja tulevat aluevaltuustot tulevat päättämään jopa useiden miljardien jättibudjeteista.

– Kiitettävästi kiinnostus alkaa nousta myös sen suhteen, mihin tarkoituksiin rahoja käytetään, Piisinen sanoo.

Jokaisella myös vastuu omasta terveydestään

Piisinen huomauttaa, että jokaisella on myös henkilökohtaista vastuuta omasta terveydestään, erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä. Piisinen korostaa vahvasti liikunnallisuuden ja terveellisten elämäntapojen merkitystä.

– Itselläni on pitkä liikunnallinen tausta. Liikunta on myös aina hyväksi kaikenlaisten, tuki- ja liikuntaelinten ja sydänsairauksien sekä myös elintason aiheuttamien terveydellisten ongelmien hoidossa, Piisinen sanoo.

Hän painottaa, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia myös mielenterveyteen.

– Olen huomannut, että kun ahdistaa ja mieltä painaa, niin kun lähtee metsään kävelylle tai pururadalle lenkille, palatessa on jo paljon kirkkaammat ajatukset ja kevyempi mieli. Se ei edes maksa mitään.