

MATTI MATIKAINEN
Järvenpään äänikuningas Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen: ”Ihmiset haluavat muutosta”
Takavuosien ”Remontti-Reiskana” tunnetuksi tullut Jorma Piisinen nousi Järvenpään kaupunginvaltuustoon oman kuntansa ääniharavana 1 038 äänen potilla. Kuntavaalien ensikertalainen on saamastaan äänimäärästä yllättynyt ja kiitollinen.
Järvenpään uusi kaupunginvaltuutettu, äänikuningas Jorma Piisinen ottaa kuntalaisilta saamansa vahvan mandaatin nöyränä vastaan.
– Se on käsittämätön määrä. Tuollaisesta äänimäärästä en voinut nähdä uniakaan. Ihmetellä täytyy. Varmaan se kertoo siitä, että ihmiset haluavat muutosta Järvenpään poliittiseen touhuun. Pitää olla kiitollinen, että ihmiset näin laajassa mittakaavassa ovat antaneet minulle luottamuksen. Vetää vakavaksi ja nöyräksi, ja odotukset ovat kovat. Parhaansa täytyy tehdä, että pystyy vastaamaan niihin, Piisinen kertoo.
Ei suuria ennakko-odotuksia
Piisisellä ei ennakkoon ollut suuria odotuksia sen suhteen, millaiseen äänisaaliiseen hän omalla vaalikampanjallaan yltäisi. Hän toivoi pääsevänsä läpi, mutta ei ottanut asiasta suuria paineita eikä asettanut itselleen vaatimuksia. Hän pyrki tekemään sen, minkä hän kykeni, osasi ja pystyi olemalla ihan oma itsensä, ja jos se kelpaa ihmisille, niin hyvä niin.
– Kyllä minä rouvalle vitsailin, että jos en saa kahta ääntä, niin meillä on perheneuvottelun paikka. Matkan varrella kolme ihmistä kertoi äänestäneensä minua, joten sanoin rouvalle, että nyt minulla pitäisi sitten olla viisi ääntä, mutta jos en saakaan kuin neljä, niin en enää tiedäkään, kuka puhuu muunneltua totuutta, Piisinen veistelee.
Määrätietoisesti neuvotellen
Piisisen tyyli on sellainen, että jos hänellä on asiaa, hän tuo sen esille, mutta ei suotta yritä puskea läpi harmaan kiven, jos kannatusta ei ole. Piisinen ajaa asioita eteenpäin määrätietoisesti neuvotellen. Hän ei ole ehtinyt vielä sen syvällisemmin pohtia saamansa äänivyöryn salaisuutta, mutta uskoo asian taustalla vaikuttaneen sen, että hänellä on tunnettuutta pitkältä ajalta.
– Ymmärtääkseni olen myös rehdin miehen maineessa. Yksi vaikuttava tekijä on varmasti myös se, että ihmiset haluavat muutosta Järvenpään poliittiseen kenttään. Täällä pyörii nyt pahasti tämä koulujen ja päiväkotien purkubuumi. Mitään ei korjata, kaikki vain halutaan purkaa. Välillä purkaminen onkin ihan oikein, mutta kyllä kunnossapitoon ja huoltoon pitäisi kiinnittää huomiota myös. Eihän me siitä voida lähteä, että rakennetaan 30 miljoonan koulu ja ensimmäisen remontin kohdalla puretaan se pois. Se on järjen köyhyyttä, Piisinen pohtii.
Julkiset rakennukset kehnossa kunnossa
Julkiset rakennukset ovat Piisisen mielestä Järvenpäässä aika huonossa kunnossa, jos niitä vertaa mihin tahansa yksityisessä omistuksessa olevaan saman ikäiseen rakennukseen. Tilanne kertoo siitä, että ketään ei tunnu kiinnostavan pitää huolta veronmaksajien omaisuudesta.
– Olen tässä puhunut Järvenpään tilanteesta, mutta saamani palautteen perusteella sama ongelma vaivaa ihan koko Suomea, Piisinen toteaa.
Kannatusta ja kannustusta ympäri Suomea
Piisinen kertoo kuntavaalien olleen hänelle ensikertalaisena aika jännä kokemus. Ehdokkaana hänellä oli valtava tiedonnälkä ja halua ja intoa tehdä asioita kampanjansa hyväksi, mutta oli vaikea löytää käytännön tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä.
Häntä jäi myös hieman harmittamaan se, että hänellä olisi ollut videoita, joita hän yritti laittaa Facebookiin maksullisiksi, kohdennetuiksi mainoksiksi, mutta Facebook ei hyväksynyt hänen tunnistautumistaan.
– Toisaalta se voi olla ihan hyväkin, koska ei se ainakaan olisi parantanut tätä vaalitulosta. Runsas kiitos kaikille äänestäjille ja myös heille, jotka ovat olleet mukana tukemassa kampanjaani. Olen saanut hirveästi tukea ja rakakannustusta ympäri Suomea, mikä on ollut tosi mukavaa. Välillä on tuntunut siltä, että minulla on muualla Suomessa paljon enemmän kannatusta kuin tässä kotipitäjässä, Piisinen sanoo.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- julkiset rakennukset äänikuningas Remontti-Reiska Jorma Piisinen kaupunginvaltuusto Kuntavaalit Järvenpää Rakentaminen kannatus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisille iso vaalivoitto, Halla-aholta kiitokset kenttäväelle vaalityöstä: ”En ole koskaan kokenut tällaista yhteishenkeä ja yhteen hiileen puhaltamista”

Perussuomalaiset keräsi Kihniössä yli kolmasosan kaikista äänistä ja nousi suurimmaksi puolueeksi – ykköspaikka myös viidessä muussa kunnassa

Perussuomalaiset enemmän kuin tuplaamassa valtuustopaikat Järvenpäässä – Remontti-Reiska matkalla äänikuninkaaksi

Remontti-Reiskan äänisaaliista humahti tarkastuslaskennassa kymmenen prosenttia pois – mistä asiassa on kyse?

Hamina on nyt perussuomalainen kaupunki ja vaihtoehto metropolien menoon kyllästyneille

”Remontti-Reiska” Jorma Piisinen: Uusien sote-alueiden resurssit tulee keskittää käytännön työhön – hallinnosta voidaan tinkiä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.