Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet tapaavat äänestää demareita ja vasemmistopuoluetta. Ihan perusjärjellä voi päätellä, mihin tämä kehitys johtaa.

Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.

– Jos laitetaan yhteen sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue, niin kyse on selvästi ”punaisesta kannanotosta”, päättelee Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson.

”Äänestän oikeita ratkaisuja tekevää puoluetta”

Syyrialainen Sara Saleh ja jemeniläinen Ali Muhammed ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden tänä vuonna. Molemmat aikovat äänestää syyskuun vaaleissa.

– Kyllä, aivan ehdottomasti aion äänestää ja se todella tekee minut iloiseksi, Sara Saleh sanoo Ruotsin radiossa.

– Äänestän, koska poliitikot tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan minuun. Minun on siksi äänestettävä puoluetta, joka tekee oikeita ratkaisuja, kertoo Ali Muhammed.

Äänestysaktiivisuudessa eroja

Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:

– Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.

SUOMEN UUTISET