Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Perussuomalaiset nuoret: Yliopistot suosivat ulkomaisia opiskelijoita rahan kiilto silmissään

Purra haastaa SDP:n esittämän kahdeksan miljardin säästölistan ilman keskeisiä säästökohteita: ”Ei ole mahdollista”

Ulkomaalaistaustainen mies murhasi raskaana olleen ex-vaimonsa teloitustyylisesti – syyttäjän mukaan motiivina oli kunnia 

Lehtinen tyrmää vihreiden ehdotuksen polttomoottoriautoista luopumisesta: ”Maaseudulla ei voi asua ilman omaa autoa”

Mäenpää ryöpytti pääoppositiopuolueen ilmastopoliittisia linjauksia: ”SDP:lle kansalaisten arjen kustannukset näyttävät olevan toissijainen asia”

Lulu Ranne jyrähtää somerajoituksista: ”Pelkkä hyvesignalointi ja näennäiset kiellot eivät lapsia suojele”

Puolueiden miljoonatuet leikkuriin – perussuomalaiset karsisi puoluetuesta ja poliittisilta nuorisojärjestöiltä

Seppänen kannattaa Opetushallituksen lakkauttamista: OPH ei ole pystynyt vastaamaan koulutuksen haasteisiin

Antikainen: Perussuomalaisten linjalla Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto – kehitysapu ja maahanmuuton kulut leikkuriin

Perussuomalaisten säästöohjelma leikkaisi Yleisradiolta 200 miljoonaa euroa

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

Ekengren Oscarsson

Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 7,7 miljoonaa äänioikeutettua ja perinteisesti äänestysvilkkaus on ollut suuri. Maahanmuuttajataustaisten äänestäjien määrä kasvaa kaiken aikaa ja se ei voi olla näkymättä vasemmiston kannatuksessa. Horjuva hyvinvointi ja kasvava rikollisuus puhuvat kuitenkin muutoksen puolesta.

Suurissa kaupungeissa ja niiden liepeillä asuvaan keskiluokkaan kuuluu 35 prosenttia valitsijoista, eli vaalivoittoa ja mahdollista pääministerin postia mielivän on saatava puolelleen huomattava osa tästä porukasta.
Sosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyttä vaalimenestystä tässä ryhmässä selittää se, että hyvinvointiyhteiskunta etuineen on paljolti liitetty käsitteenä juuri sosialidemokraatteihin.
&#8211; Monet näistä ihmisistä eivät ole pelkästään tuloasteikon keskivälillä vaan myöskin ideologisesti keskellä. He haluavat ainoastaan asioiden toimivan, eivätkä tunne suurta intohimoa mihinkään suuntaan, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/statsvetaren-har-ar-arets-hetaste-valjargrupper">selittää</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson SVT:n artikkelissa.
Ruotsidemokraattien kannalta vaalien kohtalonkysymys on naisäänestäjien löytäminen tästä joukosta, sillä naisten osuus puolueen äänestäjissä on perinteisesti ollut 10 prosentin luokkaa. Miehistä taasen reippaasti yli 20 prosenttia on viime vuosina kannattanut ruotsidemokraatteja.
Ruotsissa tosin naiset äänestävät perinteisesti enemmän vasemmistopuolueita kuin miehet ja trendi on vain <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/artiklar/2021/okande-gap-mellan-kvinnors-och-mans-partisympatier/">voimistunut</a> viimeiset 50 vuotta.
Osa toisen polven maahanmuuttajista luokkamatkalla
Toisen polven maahanmuuttajia on jo 20 prosenttia väestöstä. He saattavat olla selvästi vanhempiaan paremmin integroituneita yhteiskuntaan kielitaidon, koulutuksen, työn ja uran kautta. Osa heistä on nousemassa yhteiskunnallisella asteikolla, ja he ovat poliittisilta asenteiltaan edellistä sukupolvea hieman enemmän oikealla.
Sosialidemokraatit ovat menettämässä otteen ryhmästä ja muut puolueet saattaisivat tässä joukossa jo murtaa vasemmiston dominanssin.
&#8211; Tämä on erittäin hajanainen ryhmä ja heidät mielletään usein Euroopan ulkopuolelta tulleiden jälkeläisiksi. Heidän vanhempansa tulivat Ruotsiin sosialidemokraattien aseman ollessa erityisen vankka.
Ulkomailla syntyneet äänestävät vasemmistoa
Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on myös 1,2 miljoonaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">ulkomailla syntynyttä</a> äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:
&#8211; Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.
Yrittäjien virta käy ruotsidemokraattien ja kokoomuksen välillä
&#8211; Stereotyyppinen yrittäjä on vankka kokoomuksen tukija. Mitä suurempi yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä patruuna on moderaatti.
Yrittäjien osuus kaikista äänestäjistä on 7–8 prosenttia. Vanhastaan kokoomuslaiset ovat kiinnostuneita verotuksen tasosta ja valtion mahdollisimman vähäisestä kontrollista yrityselämässä.
Yrittäjiä kiinnostavat myös kulttuuriset arvostukset, kuten vaikkapa monikulttuurisuus ja maahanmuutto. Näiden teemojen puitteissa yrittäjät siirtyvät helposti kokoomuksesta ruotsidemokraattien leiriin.
Opiskelijat useimmiten vapaamielisiä naisia
Opiskelijoiden osuus valitsijoista on jossakin viiden ja kymmenen prosentin välillä. Useimmiten he ovat naisia. Kuilu koulutettujen ja kouluttamattomien välillä kasvaa ja se kasvaa myös naisten ja miesten välillä.
Pitkä opiskeluaika vaikuttaa usein liberaalien ja globaalien arvostusten nousuun. Tässä ryhmässä ilmastokysymykset ajavat kaiken muun edelle.
Ympäristöpuolue vihreät on tässä ryhmässä suosittu mutta siitä huolimatta puolue kipuilee äänikynnyksen kanssa saattaa jäädä valtiopäivien ulkopuolelle.
Maaseudun totuus on toinen
&#8211; Elinolosuhteet maalla ovat erilaiset kuin taajamissa ja näin sen halutaankin olevan. Peruspalveluihin pitäisi kuitenkin päästä jouhevasti, eikä Tukholman tai Brysselin valvovasta silmästä olisi niin väliksi, pohtii professori Oscarsson.
Näissä vaaleissa kaikki puolueet haluavat uida maalaisten liiveihin. Siitä huolimatta, ettei heidän määränsä ole lisääntynyt tai he olisivat ryhmänä jotenkin muuttuneet. Keskustapuolue ei kuitenkaan aio antaa periksi, vaikka välillä vaikealta näyttääkin.
Tärkeitä asioita tässä äänestäjäryhmässä ovat polttoaineiden hinnan lisäksi tuulivoima tai vaikkapa susijahti. Kyse on symboliarvoista. Myös heille, jotka eivät asu maalla. Siksi keskustapuolueen vajaan kymmenen prosentin gallupkannatus ei välttämättä kerro koko totuutta.
<a href="https://www.svt.se/special/pussla-ihop-sveriges-regering/?regering=c">Tästä</a> voit itse testata Ruotsin mahdollisia hallitusvaihtoehtoja.

Hiljainen enemmistö ratkaisee maan suunnan – nämä ryhmät ratkaisevat Ruotsin valtiopäivävaalit

Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet tapaavat äänestää demareita ja vasemmistopuoluetta. Ihan perusjärjellä voi päätellä, mihin tämä kehitys johtaa.

Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
&#8211; Jos laitetaan yhteen sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue, niin kyse on selvästi &#8221;punaisesta kannanotosta&#8221;, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/over-en-miljon-valjare-ar-fodda-utomlands"> päättelee</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson.
”Äänestän oikeita ratkaisuja tekevää puoluetta”
Syyrialainen Sara Saleh ja jemeniläinen Ali Muhammed ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden tänä vuonna. Molemmat aikovat äänestää syyskuun vaaleissa.
&#8211; Kyllä, aivan ehdottomasti aion äänestää ja se todella tekee minut iloiseksi, Sara Saleh sanoo Ruotsin radiossa.
&#8211; Äänestän, koska poliitikot tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan minuun. Minun on siksi äänestettävä puoluetta, joka tekee oikeita ratkaisuja, kertoo Ali Muhammed.
Äänestysaktiivisuudessa eroja
Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:
&#8211; Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.

Ruotsin vaaleissa yli miljoona ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua – äänestävät demareita ja vasemmistopuoluetta

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>