Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

ulkomailla syntyneet

Lähes puolet ulkomailla syntyneistä naisista on Ruotsissa vailla työtä, eikä heille siten kerry työeläkettä. Tuilla eläminen on Pohjoismaissa varteenotettava vaihtoehto matalapalkkaiselle työlle ja se rapauttaa maksajien uskoa eläkejärjestelmään. Hallitsemattoman maahanmuuton lasku kasvaa ja sitä kuitataan vielä vuosikymmeniä.

Ulkomailla syntyneiden naisten työllisyysasteen nostaminen on ratkaisevan tärkeää syrjäytymisen vähentämiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi Ruotsissa, <a href="https://www.dn.se/debatt/utrikesfodda-kvinnor-ar-en-tickande-bomb-i-pensionssystemet/">todetaan</a> Dagens Nyheterin julkaisemassa mielipideartikkelissa.
Tärkeää se on myös eläkejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyden kannalta. Puhumattakaan yksittäisen naisen taloudellisen riippumattomuuden vahvistamisesta eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Kotoutumisen tulokset laihoja
Euroopan ulkopuolella syntyneistä naisista 43 prosenttia on Ruotsissa vailla työtä. Naisten eläkeodote on ylipäänsä matala alhaisen tulotason ja lyhyen työhistorian takia. Tämän takia suurin osa heistä on riippuvaisia tukijärjestelmästä loppuelämänsä ajan.
Vieraskielisten naisten kotouttaminen on erityisen tärkeää. Tulokset eivät vain tähän mennessä ole olleet rohkaisevia. Valtiopäivien selvityksen mukaan naiset kyllä osallistuvat perehdytykseen ja valmennukseen mutta vailla mainittavaa tulosta.
Eläkejärjestelmän uskottavuus koetuksella
Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kyse on myös ansaintaloukusta, työnteon puuttuvista kannustimista. Matalapalkka-alalla eläkkeen kertymien on sen verran verkkaista, että takuueläke on kilpailukykyinen vaihtoehto työnteolle.
Syrjäytyminen työmarkkinoilta on virittänyt eläkejärjestelmään aikapommin, jossa suuri joukko ulkomailla syntyneitä naisia on jäämässä eläkeläisköyhälistöksi. Samalla koko järjestelmän uskottavuus joutuu koetukselle, kun työllisten on kannettava myös takuueläkkeiden kasvavat kustannukset, DN varoittaa.
Suomikin on hyvinvointivaltio
Talouselämä laski, kuinka <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/nain-monta-vuotta-suomessa-taytyy-tehda-toita-jotta-elake-on-yhta-suuri-kuin-ei-paivakaan-toissa-ollut-saa-tukia/6b53b2ce-e95a-4f00-bc38-54a1b6887ae6">kauan</a> keskituloisen suomalaisen täytyy työskennellä, jotta hänelle kertynyt eläke yltää samaan kuin samana aikana ei päivääkään töissä ollut naapuri saa toimeentulotukea.
Töissä ahkeroivan henkilön Talouselämä laski ansaitsevan 2 968 euroa kuukaudessa. Tämä oli Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 2022 suomalaisten mediaanisumma palkoissa ja palkkioissa.
Mediaanipalkkalaisen täytyy työskennellä 22,7 vuotta ennen kuin hänen kuukausieläkkeensä ylittää sen summan, jonka töissä käymätön naapuri kuittaa tukina.
Miesten keskimääräinen kokonaiseläke oli Suomessa viime vuonna 2 070 euroa ja naisten 1 658 euroa.

Ulkomailla syntyneet naiset ovat eläkejärjestelmän aikapommi – puuttuvat työtulot johtavat tukiriippuvuuteen myös elämän ehtoolla

Muutamaa päivää ennen valtiopäivävaaleja puntit ovat tasoissa oikeiston ja vasemmiston blokkien välillä. Ulkomailla syntyneiden äänioikeutettujen piirissä vaaka kallistuu vankasti vasemmalle ja kyse on monasti toimeentulosta. Maahanmuuttajien äänestysaktiivisuus voikin ratkaista vaalit.

Ruotsin moderaatit on saanut ilmeisesti ruotsidemokraateilta herätyksen ja saarnaa nyt maahanmuuton varjopuolista. ”700 000 ulkomailla syntynyttä ei pysty elättämään itseään”, puoluejohto toistaa vaaliviestinnässään.
&#8211; Ruotsiin on tullut todella paljon ihmisiä, jotka ovat kyllä saapuneet maahan, mutta he eivät ole tulleet osaksi yhteiskuntaa. Monet heistä eivät osaa puhua ruotsia, heillä on niukasti koulutusta, eikä lainkaan kokemusta Ruotsin työmarkkinoista, <a href="https://www.svtplay.se/video/36223785/val-2022-utfragningen/val-2022-utfragningen-ulf-kristersson-m?id=edAxPB1&amp;position=147">totesi</a> Ulf Kristersson SVT:n puheenjohtajahaastattelussa.
&#8211; Jotkut heistä tekevät kyllä töitä, mutta tulot eivät nouse niin suuriksi, että he maksaisivat veroja, joilla he osallistuisivat hyvinvoinnin kasvattamiseen. Tämä koituu monille heistä itselleen ongelmaksi, sillä he jäävät helposti yhteiskunnan ulkopuolelle.
&#8211; Toki ongelmia koituu myös valtiolle, joka perustuu siihen, että ihmiset maksavat veroja ja pitävät siten huolen myös omasta toimeentulostaan.
Sekalainen seurakunta
Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) mukaan moderaattien mainitsemassa ihmisjoukossa on kyse heistä, joiden tulot – jos sellaisia on – jäävät alle 15 500 kruunun (1 452 €) kuukaudessa. Vuonna 2019 maassa asui 691 000 ulkomailla syntynyttä 20–64-vuotiasta kriteerit täyttävää henkilöä.
Lukuun sisältyy henkilöitä, jotka ovat vanhempainvapaalla, sairaslomalla ja kyse voi olla opiskelijoista tai ylipäänsä ihmisistä, joiden palkka on kehno. Göteborgs Posten <a href="https://www.gp.se/ledare/m%C3%A5nga-kan-inte-leva-p%C3%A5-sin-l%C3%B6n-1.80168637">huomauttaakin</a>, että on pitemmän päälle positiivista, vaikka se aikaa viekin, että maahanmuuttajat päivittävät osaamistaan koulunpenkillä.
Teollisuuden ja palvelualojen alhaisimmat palkat ovat niin pieniä, että varsinkaan osa-aikaisessa työssä niillä ei pysty itseään elättämään. Ja se on ongelman ydin, GP muistuttaa.
Maahanmuuttajat taistojen tiellä
Demokratian kannalta mielenkiintoiseksi tilanne kääntyy, kun tutkitaan ulkomailla syntyneiden poliittisia mieltymyksiä äänestyskäyttäytymisen valossa. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">äänioikeutettua</a>. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Ruotsin Tilastokeskus SCB julkaisee vaalitulokset äänestyspaikoittain. Malmön Rosengårdissa puolueiden<a style="font-style: inherit;" href="https://data.val.se/val/val2018/slutresultat/K/valdistrikt/12/80/0805/index.html"> kannatus</a> kunnallisvaaleissa 2018 antaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/vaestoryhmat-aanestavat-omien-etujensa-mukaisesti-ruotsin-valtiopaivavaaleista-tulossa-yhteiskunnallisen-muutoksen-laboratorio/">viitteitä</a> tulevasta: sosialidemokraatit 75,25 %, vasemmistopuolue 9,63 % ja vihreät 7,56 %.
Maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä oikeistopuolueiden kannatus jäi niukaksi: ruotsidemokraatit 2,74 % ja moderaatit 2,49 %.

Ruotsissa asuu moderaattien mukaan 700 000 ulkomailla syntynyttä työikäistä, jotka eivät pysty elättämään itseään – huomattava osa heistä äänestää vasemmistoa

Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 7,7 miljoonaa äänioikeutettua ja perinteisesti äänestysvilkkaus on ollut suuri. Maahanmuuttajataustaisten äänestäjien määrä kasvaa kaiken aikaa ja se ei voi olla näkymättä vasemmiston kannatuksessa. Horjuva hyvinvointi ja kasvava rikollisuus puhuvat kuitenkin muutoksen puolesta.

Suurissa kaupungeissa ja niiden liepeillä asuvaan keskiluokkaan kuuluu 35 prosenttia valitsijoista, eli vaalivoittoa ja mahdollista pääministerin postia mielivän on saatava puolelleen huomattava osa tästä porukasta.
Sosialidemokraattien vuosikymmeniä kestänyttä vaalimenestystä tässä ryhmässä selittää se, että hyvinvointiyhteiskunta etuineen on paljolti liitetty käsitteenä juuri sosialidemokraatteihin.
&#8211; Monet näistä ihmisistä eivät ole pelkästään tuloasteikon keskivälillä vaan myöskin ideologisesti keskellä. He haluavat ainoastaan asioiden toimivan, eivätkä tunne suurta intohimoa mihinkään suuntaan, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/statsvetaren-har-ar-arets-hetaste-valjargrupper">selittää</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson SVT:n artikkelissa.
Ruotsidemokraattien kannalta vaalien kohtalonkysymys on naisäänestäjien löytäminen tästä joukosta, sillä naisten osuus puolueen äänestäjissä on perinteisesti ollut 10 prosentin luokkaa. Miehistä taasen reippaasti yli 20 prosenttia on viime vuosina kannattanut ruotsidemokraatteja.
Ruotsissa tosin naiset äänestävät perinteisesti enemmän vasemmistopuolueita kuin miehet ja trendi on vain <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/artiklar/2021/okande-gap-mellan-kvinnors-och-mans-partisympatier/">voimistunut</a> viimeiset 50 vuotta.
Osa toisen polven maahanmuuttajista luokkamatkalla
Toisen polven maahanmuuttajia on jo 20 prosenttia väestöstä. He saattavat olla selvästi vanhempiaan paremmin integroituneita yhteiskuntaan kielitaidon, koulutuksen, työn ja uran kautta. Osa heistä on nousemassa yhteiskunnallisella asteikolla, ja he ovat poliittisilta asenteiltaan edellistä sukupolvea hieman enemmän oikealla.
Sosialidemokraatit ovat menettämässä otteen ryhmästä ja muut puolueet saattaisivat tässä joukossa jo murtaa vasemmiston dominanssin.
&#8211; Tämä on erittäin hajanainen ryhmä ja heidät mielletään usein Euroopan ulkopuolelta tulleiden jälkeläisiksi. Heidän vanhempansa tulivat Ruotsiin sosialidemokraattien aseman ollessa erityisen vankka.
Ulkomailla syntyneet äänestävät vasemmistoa
Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on myös 1,2 miljoonaa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ruotsin-vaaleissa-yli-miljoona-ulkomailla-syntynytta-aanioikeutettua-aanestavat-demareita-ja-vasemmistopuoluetta/">ulkomailla syntynyttä</a> äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin.
Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:
&#8211; Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.
Yrittäjien virta käy ruotsidemokraattien ja kokoomuksen välillä
&#8211; Stereotyyppinen yrittäjä on vankka kokoomuksen tukija. Mitä suurempi yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä patruuna on moderaatti.
Yrittäjien osuus kaikista äänestäjistä on 7–8 prosenttia. Vanhastaan kokoomuslaiset ovat kiinnostuneita verotuksen tasosta ja valtion mahdollisimman vähäisestä kontrollista yrityselämässä.
Yrittäjiä kiinnostavat myös kulttuuriset arvostukset, kuten vaikkapa monikulttuurisuus ja maahanmuutto. Näiden teemojen puitteissa yrittäjät siirtyvät helposti kokoomuksesta ruotsidemokraattien leiriin.
Opiskelijat useimmiten vapaamielisiä naisia
Opiskelijoiden osuus valitsijoista on jossakin viiden ja kymmenen prosentin välillä. Useimmiten he ovat naisia. Kuilu koulutettujen ja kouluttamattomien välillä kasvaa ja se kasvaa myös naisten ja miesten välillä.
Pitkä opiskeluaika vaikuttaa usein liberaalien ja globaalien arvostusten nousuun. Tässä ryhmässä ilmastokysymykset ajavat kaiken muun edelle.
Ympäristöpuolue vihreät on tässä ryhmässä suosittu mutta siitä huolimatta puolue kipuilee äänikynnyksen kanssa saattaa jäädä valtiopäivien ulkopuolelle.
Maaseudun totuus on toinen
&#8211; Elinolosuhteet maalla ovat erilaiset kuin taajamissa ja näin sen halutaankin olevan. Peruspalveluihin pitäisi kuitenkin päästä jouhevasti, eikä Tukholman tai Brysselin valvovasta silmästä olisi niin väliksi, pohtii professori Oscarsson.
Näissä vaaleissa kaikki puolueet haluavat uida maalaisten liiveihin. Siitä huolimatta, ettei heidän määränsä ole lisääntynyt tai he olisivat ryhmänä jotenkin muuttuneet. Keskustapuolue ei kuitenkaan aio antaa periksi, vaikka välillä vaikealta näyttääkin.
Tärkeitä asioita tässä äänestäjäryhmässä ovat polttoaineiden hinnan lisäksi tuulivoima tai vaikkapa susijahti. Kyse on symboliarvoista. Myös heille, jotka eivät asu maalla. Siksi keskustapuolueen vajaan kymmenen prosentin gallupkannatus ei välttämättä kerro koko totuutta.
<a href="https://www.svt.se/special/pussla-ihop-sveriges-regering/?regering=c">Tästä</a> voit itse testata Ruotsin mahdollisia hallitusvaihtoehtoja.

Hiljainen enemmistö ratkaisee maan suunnan – nämä ryhmät ratkaisevat Ruotsin valtiopäivävaalit

Ulkomailla syntyneet äidit synnyttävät enemmän lapsia kuin Ruotsissa syntyneet ja jäävät helposti yhteiskunnan ulkopuolelle, kirjoittaa Göteborgs Posten. Poliitikot ovat periaatteessa yhtä mieltä siitä, että perhesuunnittelua pitää lisätä ja tukipolitiikkaa reivata. Itseoppineet paikalliset ”kätilöt” ovat eri mieltä.

&#8220;Doula&#8221; on itseoppinut ”kätilö” tai synnyttäjän tukihenkilö. Hänellä on kokemusta synnytyksistä ja hän tukee äitiä myös ennen ja jälkeen synnytyksen. Doula saa rahallista korvausta, joka tulee useimmiten äidiltä ja tämän läheisiltä tai joskus myös suoraan yhteiskunnalta.
&#8211; Tapaamme usein perheitä, joilla on paljon lapsia ja jotka kertovat, että ihmiset kyselevät heiltä, ”miksi sinulla on noin monta lasta&#8221;, <a href="https://www.gp.se/nyheter/göteborg/doulorna-i-lövgärdet-ingen-ska-påverka-hur-många-barn-man-har-1.72895639">kertoo</a> doula ja kulttuuritulkki Saido Mohamed. Hän on monen kollegansa tavoin suivaantunut poliitikkojen halusta puuttua lapsilukuun.
&#8211; Mielestäni se on väärin. Kenelläkään ei ole oikeutta puuttua toisten lapsimäärään.
&#8211; Paremminkin naiset haluavat enemmän lapsia, eivät miehet, säestää Ubah Abdisamad.
&#8211; Asia on siis päinvastoin kuin luullaan.
”Suuresta lapsimäärästä tulee helposti kannustin”
Perhesuunnittelu on ongelmalähiöissä vaikea asia ja siitä puhuvat on aiemmin leimattu helposti rasisteiksi. Vaikka kyseessä on naisten perusoikeus päättää itse omasta elämästään, eikä tehdä valintojaan mahdollisen painostuksen alla ja ajautua tukiriippuvuuteen.
&#8211; Lapsimäärästä tulee helposti kannustin, sillä suuri lapsimäärä kasvattaa tukia, perustelee kansanedustaja Gulan Avci, joka on lapsuudessaan itse kokenut kyseisen tematiikan.
&#8211; Kun nyt 30 vuotta myöhemmin keskustelen äitini ystävättärien kanssa, niin he tekisivät toisen valinnan kuin aikanaan ja opiskelisivat kieltä kuten miehensä, saisivat töitä ja pystyisivät huolehtimaan itsestään.´
Yhteiskunnan tukipolitiikka kaipaa reivaamista
Tunnettu blogisti Pettersson käsittelee Göteborgs Postenin esiin nostamaa aihetta ja <a href="https://petterssonsblogg.se/2022/05/18/politiker-ska-inte-paverka-hur-manga-barn-man-har/">toteaa</a>:
Klaanit, kunniakäsite ja tukijärjestelmä ovat johtaneet siihen, että ulkomailla syntyneet naiset synnyttävät monta lasta – ja jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle…”
”Doulat haluavat naisten synnyttävän monta lasta. Kyseessä on heidän toimeentulonsa, joten poliitikkojen pitäisi ehkä miettiä tukipolitiikka uusiksi. On asiatonta, että vihattu valkoinen mies joutuu huolehtimaan muslimien lapsista, vaikka nämä luulisivat, että rahat tulevat profeetalta&#8230;”

Perhesuunnittelu herättää ristiriitaisia tunteita ongelmalähiöissä: ”On naisen oma asia päättää kuinka monta lasta haluaa”

Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleissa on 1,2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua. Se on 20 prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ulkomailla syntyneet tapaavat äänestää demareita ja vasemmistopuoluetta. Ihan perusjärjellä voi päätellä, mihin tämä kehitys johtaa.

Ulkomailla syntyneet äänestävät sosiaalidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta enemmän kuin muu väestö keskimäärin. Edellisissä valtiopäivävaaleissa vuonna 2018 demareita äänesti 38 prosenttia ulkomailla syntyneistä, kun demareiden kannatus kokonaisuudessaan oli 28 prosenttia.
&#8211; Jos laitetaan yhteen sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue, niin kyse on selvästi &#8220;punaisesta kannanotosta&#8221;, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/over-en-miljon-valjare-ar-fodda-utomlands"> päättelee</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Ekengren Oscarsson.
”Äänestän oikeita ratkaisuja tekevää puoluetta”
Syyrialainen Sara Saleh ja jemeniläinen Ali Muhammed ovat saaneet Ruotsin kansalaisuuden tänä vuonna. Molemmat aikovat äänestää syyskuun vaaleissa.
&#8211; Kyllä, aivan ehdottomasti aion äänestää ja se todella tekee minut iloiseksi, Sara Saleh sanoo Ruotsin radiossa.
&#8211; Äänestän, koska poliitikot tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan minuun. Minun on siksi äänestettävä puoluetta, joka tekee oikeita ratkaisuja, kertoo Ali Muhammed.
Äänestysaktiivisuudessa eroja
Viimekertaisissa valtiopäivävaaleissa neljä vuotta sitten ulkomailla syntyneistä äänesti 74 prosenttia. Ruotsissa syntyneiden äänestysaktiivisuus oli 90 prosenttia. Tutkija pohtii asiaa myös matemaattiselta kannalta:
&#8211; Uudet äänestäjäryhmät eivät ole niin aktiivisia kuin vanhemmat, joten on mahdollista, että vaalien äänestysaktiivisuus ei nouse niin korkealle kuin viimeksi, pohtii professori Oscarsson.

Ruotsin vaaleissa yli miljoona ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua – äänestävät demareita ja vasemmistopuoluetta

Pakolaisina Ruotsiin tulleista työttöminä on yli puolet – vielä 10 vuotta maahan saapumisen jälkeenkin. Vuosikymmeniä jatkuneista panostuksista huolimatta ulkomailla syntyneiden työttömyys on kantaväestöä selvästi yleisempää. Ja kuilu kasvaa.

Vuoden 2021 lopussa Ruotsissa syntyneistä oli maan Tilastokeskuksen <a href="https://www.scb.se/hitta-statistik/statistik-efter-amne/arbetsmarknad/arbetskraftsundersokningar/arbetskraftsundersokningarna-aku/pong/statistiknyhet/arbetskraftsundersokningarna-aku-fjarde-kvartalet-2021/">mukaan</a> työttömänä 3–4 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä työttömänä oli 12–14 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden työttömyys on edelleen nousussa.
Turvapaikan saaneista pakolaisista työttömänä oli yli puolet &#8211; vielä 10 vuotta maahan saapumisen jälkeenkin.
Työt ja taidot eivät kohtaa
Alhainen koulutustaso selittää usein sen, miksi ulkomailta Ruotsiin tulleet jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työttömien kouluttaminen on siten tärkeää, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Parasta olisi, jos työmarkkinoille tuleva henkilö voisi opiskella työnteon ohessa ja sitä kautta edetä elämässä.
&#8211; Ruotsin työmarkkinat ovat erittäin tietointensiiviset ja asettavat näin työnhakijalle korkeat vaatimukset, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/mer-an-var-tionde-utrikesfodd-person-ar-arbetslos-gapet-mellan-inrikes-och-utrikesfodda-okar">muotoilee</a> arjen todellisuuden tutkimusjohtaja Anders Ljungberg.
Asiantuntijoiden käsityksen mukaan on usein niin, että vaikka henkilöllä ei ole ollut ikinä muodollista työsuhdetta, hän on siitä huolimatta pitänyt huolta huushollista, lapsistaan ja vanhemmistaan. Nämä ovat taitoja, joilla on kysyntää useammassakin ammatissa.

Kuilu kansanryhmien välillä kasvaa Ruotsissa – alle puolet pakolaisina maahan tulleista työelämässä

Maahanmuuttajaäidit saattavat jäädä helposti neljän seinän sisälle uudessa maassa. Syynä voi olla &#8211; erilaisen kulttuuritaustan ja koulutuspuutteiden lisäksi – vanhempainrahan valuvika. Ruotsi yritettä nyt patistella äitejä töihin muuttamalla vanhempainrahan sääntöjä. 

Vanhempainrahaan oikeuttavia päiviä on tänään Ruotsissa 390 päivää plus 90 per puoliso. Ensimmäiset 390 päivää ovat tulosidonnaisia &#8211; mitä suuremmat tulot, sen suurempi vanhempainraha. 90 päivää ovat aina perustason päiviä riippumatta tuloista, eikä niitä voi luovuttaa kumppanille.
Tällä mallilla on aiemmin yritetty patistella miehiä vanhempainvapaalle. Mutta mallissa on aukko, jota hallitus haluaisi nyt muuttaa. Mikäli tuloja ei ole ollut, on toinen vanhempi &#8211; <a href="https://www.skd.se/2021/12/28/lagom-mycket-barnomsorg/">yleensä</a> nainen &#8211; voinut jäädä pidemmäksi aikaa perustason korvaustasolle.
&#8211; Vanhemmuuteen liittyvä sosiaaliturva on naisille kannustinloukku, segregaatioansa. Tämä on sietämätöntä ja siksi äskettäin maahan muuttaneet naiset on saatava mukaan työmarkkinoille, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/fler-utrikesfodda-kvinnor-ska-arbeta-regeringen-vill-styra-foraldrapenning-ytterligare">sanoo</a> sosiaaliministeri Ardalan Shekarabi SVT:n haastattelussa.
70 000 naista patistetaan työelämään
Hallituksen ehdotuksen mukaan vanhempainraha tulee olemaan korvamerkittyä myös tuen perustasolla.
Hallitus aikoo tuoda esityksensä käsittelyyn ensi keväänä ja toimenpiteet kohdistuvat suoraan 70 000 henkilöön. Tähän asti naiset ovat pitäneet 89 prosenttia perustason korvauspäivistä ja suuri osa tuensaajista on maahanmuuttajia.
&#8211; Muutos auttaa maahanmuuttajanaisia etabloitumaan työmarkkinoille ja sitä kautta hankkimaan oman toimeentulonsa, ministeri perustelee esitystä.
Lisätietoa Ruotsin vanhempainrahajärjestelmästä saa suomeksi <a href="https://www.norden.org/fi/info-norden/ruotsin-vanhempainetuudet">täältä</a> tai ruotsiksi <a href="http://forsakringskassan.se">täältä</a>.
Juttua täydennetty 1.1.2022 klo 0:34.

Pakko on paras muusa – Ruotsi aikoo laittaa ulkomailla syntyneet naiset töihin

Ruotsissa ammutaan hengiltä eniten ihmisiä Euroopassa. Ampujista 85 prosenttia on taustaltaan maahanmuuttajia. Dagens Nyheter kävi läpi kaikki Ruotsissa tehdyt ampumisrikokset vuodesta 2017.

Dagens Nyheterin <a href="https://www.dn.se/sverige/fakta-i-fragan-vilka-ar-det-som-skjuter/">selvitys</a> pohjautuu julkisiin viranomaislähteisiin ja siinä käytiin läpi kaikki ampumisiin liittyvät pidätykset, haasteet ja tuomiot vuodesta 2017 lähtien.
Ampujista 97 prosenttia on miehiä, joiden keski-ikä tekohetkellä on ollut 23 vuotta. Selvityksessä on kartoitettu 432 henkilön tausta. Ampumisista kuitenkin kaksi kolmasosaa on jäänyt selvittämättä eli tekijöiden taustat eivät ole tiedossa.
Selvityksestä käy kiistatta ilmi se fakta, jonka kaikki muut mediaa ja vihervasemmistoa lukuun ottamatta ovat tienneet jo jonkin aikaa: ampumisrikokset keskittyvät nuoriin miehiin, joiden juuret ovat Ruotsin ulkopuolella.
Ulkomaalaistaustaisilla rikollisilla on keskimäärin ottaen pienemmät tulot, huonompi koulutus, kehnompi terveys ja he asuvat ahtaammin kuin väestö keskimärin. Kriminalistiikassa nämä tekijät jo itsessään ennakoivat lisääntynyttä rikollisuutta. Ongelman syvyyttä ja pitkäkestoisuutta kuvaa se, että 89 prosenttia ulkomailla syntyneistä ampujista oli tullut Ruotsiin jo ennen vuotta 2010.
Ampujat tulevat Lähi-idästä ja Afrikan sarvesta
Ampujista 41 prosenttia on syntynyt ulkomailla. 35 prosenttia on syntynyt Ruotsissa mutta molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla 9 prosentilla rikollisista. Vain 15 prosenttia ampujista on syntynyt Ruotsissa, kuten heidän molemmat vanhempansakin.
Ulkomailla syntyneet rikolliset ovat tavallisimmin lähtöisin Irakista, Somaliasta, Syyriasta, Turkista ja entisestä Jugoslaviasta. Suurimmalla osalla (71 %) ei ollut verotettavia tuloja laisinkaan tai ne olivat erittäin alhaiset.
Ampujista suuri osa asuu ongelmalähiöissä. Kuva ei ole kuitenkaan yksioikoinen. DN:n selvitys osoittaa, että 51 prosenttia rikollisista asuu sosioekonomisesta sekoittuneilla tai niin kutsutuilla hyvillä asuinalueilla.
Kannattaa kuitenkin huomata, että 13 prosenttia Ruotsissa asuvista eli lähes 1,5 miljoonaa ihmistä elelee kahdella kaikkein huonommaksi luokitellulla lähiötasolla. Se tietää erittäin suuria haasteita hyvinvointiyhteiskunnalle myös ja varsinkin tulevaisuudessa.
Suku on pahin
Ampujien vanhemmilla on yleisesti ottaen alhainen tulotaso (42 %) ja he saavat usein toimeentulotukea ja muita yhteiskunnan tukia (27 %). Koko väestöstä tukien piirissä elää 4 prosenttia. Mielenkiintoinen ja ristiriitainenkin yksityiskohta tilastoissa on se, että ampujien vanhemmista 12 prosenttia kuuluu kaikkein ylimpään tuloluokkaan Ruotsissa.
Ampujien isät ovat olleet usein vankilassa (38 %) ja äiditkin monesti (19 %). Heidät on useimmiten tuomittu huume- ja väkivaltarikoksista.
DN tutki myös ampujien koulumenestystä, joka on useimmiten sangen puutteellinen. Koulupudokkaita koko joukosta on 56 prosenttia.
&nbsp;

Nyt se on kiistatta selvitetty: Valtaosalla Ruotsin ammuskelijoista maahanmuuttajatausta

Poliisi vei syksyllä tuomiolle useita Södertäljen vanhan liiton mafiapomoja. Aseet eivät vaienneet, vaan esille astui Expressenin mukaan rikollisten uusi sukupolvi. Jengit ovat ajautuneet valtataistelun myötä anarkiaan ja kaikki ovat nyt toistensa vihollisia.

Södertäljen 100 000 asukkaasta yli puolet on syntynyt ulkomailla. Toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajataustaista väkeä on myös viljalti. Suomalaistakin sävyä kaupungista löytyy, sillä meikäläiset suunnistivat 1960- ja 1970-luvuilla sankoin joukoin Södertäljeen Scanialle töihin.
Kaupunkilaisten toimenkuvat ovat osin kovin erilaiset kuin vielä 50 vuotta sitten. Södertäljen poliisin raportti syksyn viikolta 47 kertoo Expressenin <a href="https://www.expressen.se/premium/nyheter/en-vecka-i-sodertaljes-undre-varld-unga-slass-om-makten/">siteeraamana</a> nuorisojoukkojen tekemistä useista ryöstöistä, kilojen huumetakavarikoista ja erityyppisistä pahoinpitelyistä. Aseita käytettiin satunnaisiin ammuskeluihin ja niitä, kuten myös ammuksia takavarikoitiin. Myös autojen katalysaattoreita ja moottorisahoja varastettiin vilkkaasti.
Jengitunnukset kadonneet
Vielä viime kesänä Södertäljen alamaailmaa johti verkosto, jolla oli selkeä, mafiatyyppinen hierarkia. Syksyllä poliisi jahtasi tehokkaasti paikallisia rikollisia ja laittoi telkien taakse useita jengien johtohenkilöitä. Samalla Södertäljen alueelle muodostui tyhjiö, jonka rikollistulokkaat pyrkivät täyttämään nopeasti ja väkivaltaisesti.
Tänään jengirikollisuuden kuva on toinen kuin vielä kesällä ja poliisi puhuu paremminkin kymmenkunnasta löysästä yhteenliittymästä, joilla on satunnaista yhteistyötä.
&#8211; Ennen rikollisryhmien tunnistaminen kävi helpommin, kun saman jengin jäsenillä oli samanväriset pusakat tai jengin tunnukset selässä, kertoo Södertäljen poliisipäällikkö Max Åkervall.
&#8220;Rikolliset ovat hämmästyttävän nuoria&#8221;
&#8211; Nämä rikolliset ovat hämmästyttävän nuoria, useimmat ovat syntyneet 1990-luvun lopulla ja osa 2000-luvulla. On aivan selvää, että heillä on kunnianhimoa ja he haluavat osoittaa sen käyttämällä väkivaltaa.
Södertäljessä ovat nyt niskan päällä tuoreen yhteenliittymän jäsenet, jotka ovat päättäneet kulkea omia teitään. Se on poliisipäällikön mukaan varma keino saada aikaan yhteenottoja eri rikollisryhmien välillä. Tuoreen jengin pomo sai muistutuksen kuolevaisuudestaan, kun hänen autonsa räjäytettiin kappaleiksi.
&#8211; Meillä on kovat ajat edessämme, Åkervall ennustaa.
&nbsp;

Taistelulle jengirikollisia vastaan ei näy loppua: Mafia murskattiin Södertäljessä – uusi sukupolvi täytti heti tyhjiön

”Äidilläni oli tapana sanoa: Tytön on oltava kunniallinen ja osattava laittaa ruokaa. Ulos ei ole asiaa keskellä yötä, nauraa ei saa äänekkäästi ja poikien kanssa ei puhuta.” Afgaanityttöjen elämästä länsimaassa on taltioinut SVT.

&#8211; Jos he näkivät minun puhuvan jonkun tuntemattoman pojan kanssa he sanoivat minua huoraksi. Naiset vahtivat toisiaan ja ennen kaikkea nuoria ja kertovat välittömästi, jos näkevät jotakin juoruttavaa. He myös värittävät kertomuksiaan aina vaan pahemmiksi, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/har-berattar-de-afghanska-tjejerna-i-norrbotten-hur-de-kontrolleras-och-bevakas">kertoo</a> afgaanityttö SVT:n videolla.
Haastatellut tytöt eivät elä välittömän uhan alla, mutta SVT on silti päättänyt muokata heidät tunnistamattomiksi. Uhka voi muuttua hyvin nopeasti konkreettiseksi. Kunniaväkivallan uhan alla elää Ruotsissa tasa-arvoministeriön <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/ministern-100-000-lever-under-hedersvald-och-fortryck">mukaan</a> 100 000 ihmistä.
Tyttö on avioliittoa varten
Tyttöjen tärkein tehtävä on jatkaa sitä maailmaa, jossa heidän äitinsäkin ovat eläneet. Yhteentörmäys länsimaisen kulttuurin kanssa on sisäänrakennettu ja väistämätön.
&#8211; Jos haluat hyvän miehen, sinun on todellakin opeteltava asiat perinpohjaisesti, äiti neuvoo haastateltavan mukaan tytärtään.
&#8211; Tytön on oltava kunniallinen ja osattava laittaa ruokaa, ulos ei ole asiaa keskellä yötä, nauraa ei saa äänekkäästi ja poikien kanssa ei puhuta.
Anonyymi haastateltava ei ole koskaan ollut yksin ulkona tai mennyt minne mieli tekee. Äiti tai muu sukulainen on aina ollut seurana kodin ulkopuolella. Kunniakulttuurilla on ollut vaikutuksensa myös tyttöjen koulunkäyntiin.
&#8211; Veljilläni oli tapana vahtia minua. He seurasivat pukeutumistani ja ottivat selvää kavereistani.
Toinen haastatelluista tytöistä kertoo, ettei hänellä ole koskaan ollut poikapuolisia kavereita koulussa. Opiskelu oli käytännössä hankalaa tai lähestulkoon mahdotonta, kun olisi pitänyt opiskella muiden tavoin mutta poikien kanssa ei saanut olla tekemisissä.
Muut oppilaat tietenkin ihmettelivät afgaanityttöjen asennetta ja kannustivat heitä laittamaan pisteen kohtelulleen.
Ulkomailla syntyneillä perinteiset arvot
Opettaja Maria Selin Fjällström törmää päivittäin työssään Norrbottenin Luulajassa kunniaväkivallan ja sen uhan aiheuttamiin ongelmiin. Hän on <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/norrbotten/lulealararen-moter-elever-dagligen-som-drabbas-av-hedersfortryck">selvittänyt</a> kunniakulttuurin taustoja ja ilmenemismuotoja syvähaastatteluilla ja tulokset on julkaistu raportissa ”Nuoriso, kunnia, koskemattomuus ja avioliitto”.
&#8211; Suurimmat erot Ruotsissa ja ulkomailla syntyneiden välillä koskivat tytön koskemattomuutta. Ulkomailla syntyneille itselleen, heidän perheelleen ja partnerilleen oli valtavan tärkeätä, että tyttö on avioliittoon astuessaan neitsyt.
Kunniaväkivallan olemus ja ilmenemismuodot vaihtelevat Selin Fällströmin mukaan yksilöittäin ja sekä tytöt että pojat voivat joutua sen kohteiksi.
&#8211; Joskus tytöt katoavat koulusta ja joutuvat vaihtamaan paikkakuntaa, koska ovat joutuneet riitoihin perheensä kanssa. Ehkä kaikki eivät itse elä tuossa maailmassa, mutta heidän ympärillään on perinteisesti ajattelevia ja toimivia ihmisiä.
&nbsp;

ulkomailla syntyneet

Ulkomailla syntyneet naiset ovat eläkejärjestelmän aikapommi – puuttuvat työtulot johtavat tukiriippuvuuteen myös elämän ehtoolla

Ruotsissa asuu moderaattien mukaan 700 000 ulkomailla syntynyttä työikäistä, jotka eivät pysty elättämään itseään – huomattava osa heistä äänestää vasemmistoa

Hiljainen enemmistö ratkaisee maan suunnan – nämä ryhmät ratkaisevat Ruotsin valtiopäivävaalit

Perhesuunnittelu herättää ristiriitaisia tunteita ongelmalähiöissä: ”On naisen oma asia päättää kuinka monta lasta haluaa”

Ruotsin vaaleissa yli miljoona ulkomailla syntynyttä äänioikeutettua – äänestävät demareita ja vasemmistopuoluetta

Kuilu kansanryhmien välillä kasvaa Ruotsissa – alle puolet pakolaisina maahan tulleista työelämässä

Pakko on paras muusa – Ruotsi aikoo laittaa ulkomailla syntyneet naiset töihin

Nyt se on kiistatta selvitetty: Valtaosalla Ruotsin ammuskelijoista maahanmuuttajatausta

Taistelulle jengirikollisia vastaan ei näy loppua: Mafia murskattiin Södertäljessä – uusi sukupolvi täytti heti tyhjiön

Kunnia on katkera juoma: Näin suku vahtii ja painostaa afgaanityttöjä

Uusimmat

Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista

Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Helsingin Perussuomalaiset nimesi ehdokkaita kevään kuntavaaleihin

Perussuomalaisten kunta- ja aluevaalitapahtumille startti Mikkelissä – syysaurinko ja Riikka Purran puhe vetivät Kirkkopuiston täyteen väkeä

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Viikon suosituimmat

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa – seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen