Ruotsissa ammutaan hengiltä eniten ihmisiä Euroopassa. Ampujista 85 prosenttia on taustaltaan maahanmuuttajia. Dagens Nyheter kävi läpi kaikki Ruotsissa tehdyt ampumisrikokset vuodesta 2017.

Dagens Nyheterin selvitys pohjautuu julkisiin viranomaislähteisiin ja siinä käytiin läpi kaikki ampumisiin liittyvät pidätykset, haasteet ja tuomiot vuodesta 2017 lähtien.

Ampujista 97 prosenttia on miehiä, joiden keski-ikä tekohetkellä on ollut 23 vuotta. Selvityksessä on kartoitettu 432 henkilön tausta. Ampumisista kuitenkin kaksi kolmasosaa on jäänyt selvittämättä eli tekijöiden taustat eivät ole tiedossa.

Selvityksestä käy kiistatta ilmi se fakta, jonka kaikki muut mediaa ja vihervasemmistoa lukuun ottamatta ovat tienneet jo jonkin aikaa: ampumisrikokset keskittyvät nuoriin miehiin, joiden juuret ovat Ruotsin ulkopuolella.

Ulkomaalaistaustaisilla rikollisilla on keskimäärin ottaen pienemmät tulot, huonompi koulutus, kehnompi terveys ja he asuvat ahtaammin kuin väestö keskimärin. Kriminalistiikassa nämä tekijät jo itsessään ennakoivat lisääntynyttä rikollisuutta. Ongelman syvyyttä ja pitkäkestoisuutta kuvaa se, että 89 prosenttia ulkomailla syntyneistä ampujista oli tullut Ruotsiin jo ennen vuotta 2010.

Ampujat tulevat Lähi-idästä ja Afrikan sarvesta

Ampujista 41 prosenttia on syntynyt ulkomailla. 35 prosenttia on syntynyt Ruotsissa mutta molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla 9 prosentilla rikollisista. Vain 15 prosenttia ampujista on syntynyt Ruotsissa, kuten heidän molemmat vanhempansakin.

Ulkomailla syntyneet rikolliset ovat tavallisimmin lähtöisin Irakista, Somaliasta, Syyriasta, Turkista ja entisestä Jugoslaviasta. Suurimmalla osalla (71 %) ei ollut verotettavia tuloja laisinkaan tai ne olivat erittäin alhaiset.

Ampujista suuri osa asuu ongelmalähiöissä. Kuva ei ole kuitenkaan yksioikoinen. DN:n selvitys osoittaa, että 51 prosenttia rikollisista asuu sosioekonomisesta sekoittuneilla tai niin kutsutuilla hyvillä asuinalueilla.

Kannattaa kuitenkin huomata, että 13 prosenttia Ruotsissa asuvista eli lähes 1,5 miljoonaa ihmistä elelee kahdella kaikkein huonommaksi luokitellulla lähiötasolla. Se tietää erittäin suuria haasteita hyvinvointiyhteiskunnalle myös ja varsinkin tulevaisuudessa.

Suku on pahin

Ampujien vanhemmilla on yleisesti ottaen alhainen tulotaso (42 %) ja he saavat usein toimeentulotukea ja muita yhteiskunnan tukia (27 %). Koko väestöstä tukien piirissä elää 4 prosenttia. Mielenkiintoinen ja ristiriitainenkin yksityiskohta tilastoissa on se, että ampujien vanhemmista 12 prosenttia kuuluu kaikkein ylimpään tuloluokkaan Ruotsissa.

Ampujien isät ovat olleet usein vankilassa (38 %) ja äiditkin monesti (19 %). Heidät on useimmiten tuomittu huume- ja väkivaltarikoksista.

DN tutki myös ampujien koulumenestystä, joka on useimmiten sangen puutteellinen. Koulupudokkaita koko joukosta on 56 prosenttia.

SUOMEN UUTISET