Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi kuntavaaliehdokkaita

Koponen esittää Finlandia-hymniä Suomen kansallislauluksi – “Kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan”

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

vaalikeskustelut

Tekoäly pistää pian tusinatöiden tekijät, hallinnon, asiantuntijat sekä alemman ja osin ylemmänkin johdon kilometritehtaalle, väittää pankkijätti Goldman Sachs. Edessä on valtava muutos, jonka myötä työtä saatikka toimeentuloa ei riitä kaikille. Loppujenkin on mentävä takaisin koulun penkille.

Parin viikon ajan vaalitenteissä on taitettu peistä siitä, pitääkö Suomeen saada houkuteltua töihin 30 000 vai 50 000 henkilöä vuodessa. Lähinnä julkiselle sektorille tai sitten hitsipillin varteen. Tämä siitäkin huolimatta, että Suomeen <a href="https://www.stat.fi/julkaisu/cl7riu7w5epo10cw3xuduscz0">muuttaa</a> kymmeniä tuhansia ihmisiä joka vuosi.
Vaalikeskusteluissa ei sen sijaan ole syvennetty siihen, kuka maksaa <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/suomeen-tarvitaan-ulkomailta-jopa-200-000-uutta-tyontekijaa/">200 000 ulkomaisen</a> työntekijän palkat ja heidän perheidensä kulut seuraavien kymmenien vuosien ajan.
Ja miten rapautunut kansantalous ylipäänsä kestää himoitun muuttoliikkeen. Kansan mielipidettä ei ole kysytty ja asia tuntuu kiinnostavan ainoastaan perussuomalaisia.
Kaksi kolmasosaa nykytöistä uhattuna
Maailman suurimpiin pankkeihin kuuluva Goldman Sachs on paneutunut tuoreessa <a href="https://www.key4biz.it/wp-content/uploads/2023/03/Global-Economics-Analyst_-The-Potentially-Large-Effects-of-Artificial-Intelligence-on-Economic-Growth-Briggs_Kodnani.pdf">raportissaan</a> tekoälyn yhä laajemman hyödyntämisen taloudellisiin seurauksiin, erityisesti työvoiman tarpeen kannalta.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/tekoalyn-hyodyntaminen-leviaa-kulovalkean-tavoin-eu-yrittaa-saada-lainsaadannolla-henkea-takaisin-pulloon/">Tekoälyn</a> terveiset ovat karua kerrottavaa: koko maailmassa tekoälyn sovellukset voivat johtaa 300 miljoonan työpaikan katoamiseen. Euroopassa ja Yhdysvalloissa kaksi kolmasosaa työtehtävistä muuttuu automaation myötä. Generatiivinen tekoäly voisi korvata kokonaan neljänneksen nykyisistä työtehtävistä.
Jos ja kun näin tapahtuu, puheet työvoiman tuonnista pitäisi välittömästi kääntää nykyisen työvoimareservin kouluttamiseen uusiin tehtäviin. Samalla työikäiset voisivat valmistautua tuleviin töihin, joiden sisällöistä on vasta valistunut aavistus.

Jättipankin analyysi kyseenalaistaa laskelmat työvoiman tarpeesta: Sadat miljoonat työpaikat uhattuina – neljännes töistä katoaa kokonaan

Cambridgen yliopistosta väitellyt perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto on ennen eduskuntauraa kerännyt laajasti kokemusta niin työtehtävistä maailmalla kuin kansainvälisestä akatemiastakin. Puisto sanoo itse olevansa myös ”lukukausimaksujen kokemusasiantuntija”, mutta Suomeen hän ei niitä kannata.

Kansanedustaja Sakari Puisto osallistui eilen suomalaisten yliopistojen vaalikeskusteluun Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleihin liittyen on puhuttu laajasti eri kansalaisryhmien toimeentuloasioista, mutta ei juurikaan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden osalta.
Akateeminen opiskelu on vaativaa, ja on täysin yksilökohtaista, ehtiikö esimerkiksi perusopintojen ohella tehdä myös töitä tai onko siihen halua. Mahdollisuuksia kuitenkin useimmilla on.
Opintotuen tulorajat muuttuivat
Puisto on fysiikan tohtori, ja hän kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo yliopistoaikana.
&#8211; Työnteko opiskelun ohella ei ole pelkästään huono asia, koska se tuo mukanaan tiettyä työelämän kokemusta ja näkemystä myöhemmälle uralle. Työelämässä mukana oleminen myös auttaa verkostoitumaan, josta on aina hyötyä, Puisto sanoo ja muistuttaa, että myös opintotuen tulorajoja on hiljattain nostettu.
Perussuomalaiset ei kannata lukukausimaksuja
Opiskelijoiden toimeentuloa perussuomalaiset pyrkisi ensi vaalikaudella tukemaan edelleen eri toimilla, kuten ateriatuilla, koska ruoka on edelleen kallista. Perussuomalaiset ei myöskään ole torjunut hallituksen valmistelemaa alueellisen opintolainahyvityksen mallia.
&#8211; Perussuomalaiset ei puolueena kannata lukukausimaksuja, vaikkakin minä olen tässä asiassa kokemusasiantuntija, Cambridgen yliopistosta valmistunut Puisto sanoo.
Koulutuksen vahvistamiseksi eri toimia
Suomalaisten koulutustason ja koulutuksen vahvistamiseksi tarvitaan Puiston mukaan erilaisia toimia.
&#8211; Pohjana tulee tietysti olla pitkä ja vakaa rahoitus ja rahoituspäätökset, koska rahoituksessa olemme jääneet muista Pohjoismaista jälkeen, myös muilla koulutustasoilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa.
Puisto nostaa esille, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan (TKI) koordinaatiota on syytä parantaa.
&#8211; Poliitikkojen ei tarvitse päättää, mitkä ovat voittavia ratkaisuja, mutta ainakin niin, että emme jää häviäjiksi. Uskon, että seuraavan hallituskauden yksi keskeisistä teemoista on, miten tutkimus- ja innovaationeuvostoa voidaan uudistaa ja tehdä siitä aktiivisempi toimija yhdessä korkeakoulujen kanssa, jotta voimme saada Suomeen erikoistumisosaamista. Siihen tarvitaan vahvempaa koordinaatiota jatkossa.
&nbsp;

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Osalle kansalaisista aluevaalien perimmäinen merkitys on saattanut jäädä epäselväksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kuitenkin muistuttaa, että koska aluevaltuustot valitaan joka tapauksessa, vaalipäivänä sunnuntaina ei ole syytä jäädä makaamaan sohvalle. &#8211; Kun käy äänestämässä, siinä ei ainakaan häviä mitään.

Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen entinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on helsinkiläinen, eikä hän ole ehdolla aluevaaleissa. Helsinki ei kuulu uusiin muodostettaviin hyvinvointialueisiin, eivätkä helsinkiläiset tällä kertaa äänestä.
Halla-aho, joka 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä saakka on ollut ehdolla ja tullut valituksi monissa vaaleissa, myöntää, että uusi tilanne seurata vaaleja ulkopuolisen silmin tuntuu jopa hieman vapauttavalta.
&#8211; Silti kaikissa vaaleissa on aina oma ainutlaatuinen tunnelmansa, ja on myönnettävä, että jokaisessa poliitikossa vaalien alla herää pieni vaalikiima. Tilanne on jännittävä.
Täysin irti vaaleista Halla-aho ei toki ole päässyt.
&#8211; Kannustan ja toivon hyvää tulosta kaikille omille ehdokkaillemme. Yritän tehdä tuloksen eteen oman pienen osuuteni, eli olen julkaissut muutaman puhevideon ja vieraillut pari kertaa perussuomalaisten vaaliteltoilla.
Vaalikeskustelujen taso yhtä matalalla kuin ennenkin
Suomen kaikkien aikojen ensimmäisten aluevaalien erityispiirre on ollut se, että monet poliittiset vaikuttajat ja jopa media haluavat nyt sanella vaaleihin liittyvät poliittiset puheenaiheet.
Halla-ahon mukaan vaalikeskustelujen taso on ollut yhtä matalalla kuin aiempienkin vaalien aikana. Osaksi myös median syystä.
&#8211; Perussuomalaisille nyt herkästi heristellään sormea, että ei saisi puhua siitä tai tästä vaan pelkästään aluevaaleihin liittyvistä asioista. Toisaalta taas media haluaa varata yksinoikeuden määritellä, mistä aiheeseen liittymättömistä asioista saa ja pitää keskustella vaalien alla.
&#8211; Alueet tulevat olemaan vaikeassa tilanteessa, koska itsenäistä päätösvaltaa on vähän ja taloudellista liikkumatilaa ei ole lainkaan. Tavallaan näissä vaaleissa on siis ajanhukkaa puhua ainoastaan niistä asioista, joista aluevaltuustot itse päättävät, Halla-aho sanoo.
Kaikki maksetaan samoista verovaroista
Sotessa ei olekaan kyse pelkästään hyvinvointialueilla järjestettävistä palveluista vaan ennen kaikkea rahasta, jolla palvelut maksetaan. Perussuomalaiset haluaakin ohjata poliittista keskustelua myös sote-järjestelmän taakse koko yhteiskunnan suuriin kysymyksiin.
&#8211; Eli julkisen talouden krooniseen kriisiin, siihen, että rahaa menee koko ajan enemmän kuin sitä tulee ja mistä syistä tämä tilanne johtuu: minkä takia Suomessa liian harva työikäinen on töissä, miksi työtä ei aina kannata ottaa vastaan, miksi yritysten ei kannata työllistää ja minkä takia julkisen rahankäytön prioriteetit ovat Suomessa niin vinksallaan kuin ne ovat.
&#8211; Nämä ovat perimmäisiä syitä siihen, miksi meillä ei ole varaa esimerkiksi rekrytoida riittävästi henkilökuntaa sote-palveluihin tai maksaa palkkoja, jotka voisivat kilpailla yksityissektorin kanssa, Halla-aho sanoo.
 Puolueet ovat himoverottajia
Poliittisessa kontekstissa Suomen julkisen talouden rakenteellisista ongelmista keskusteleminen on epäkiitollinen, usein lähes mahdoton tehtävä. Halla-ahon mukaan syy on siinä, että kaikki puolueet, perussuomalaisia lukuun ottamatta, suhtautuvat tavan kansalaiseen vero-orjana.
&#8211; Kaikki puolueet ovat himoverottajia. Kaikki haluavat rahaa jota voisi sitten kanavoida omille viiteryhmilleen. Tässä tilanteessa yhteiskunnan kokonaisetu – sanottakoon vanhakantaisesti vaikka isänmaallinen kokonaisnäkemys – ei ole enää muodikasta tämän päivän Suomessa.
Halla-aho korostaa, että niin sote-uudistuksessa kuin muissakin poliittisissa uudistuksissa tulee ensinnä korjata rakenteelliset ongelmat, toisin sanoen laittaa juurisyyt kuntoon, jonka jälkeen ongelmat ratkeavat helpommin.
Halla-aho moittii vanhojen puolueiden vaalipuheita pinnallisiksi toivelistojen esittelyksi.
&#8211; Vanhat puolueet vaativat, että nyt pitäisi puhua sote-palveluista. Samalla ne vaativat, että nyt on laitettava kuntoon lasten, vanhusten, vammaisten ja kaikkien muidenkin asiat. No, miksi ne eivät ole tehneet sitä tähän mennessä kunnanvaltuustoissa? Se ei vielä ole mikään toimenpide, että vaaditaan asioita kuntoon. Pitää olla olemassa suunnitelma ja tiekartta, miten asiat saadaan kuntoon. Ensin täytyy tietysti miettiä, miksi asiat eivät ole nyt kunnossa.
Aluevaaleilla on painava yleispoliittinen merkitys
Halla-aho painottaa, että aluevaalit ovat erittäin tärkeät, vaikka joillekin äänestäjistä aluevaalien perimmäinen merkitys on saattanut jäädä epäselväksi.
Media ja monet vaaleissa ehdolla olevat henkilöt korostavat mielellään, mistä asioista aluevaaleissa päätetään ja erityisesti sitä, mistä tällä kertaa ei päätetä. Halla-aho sanoo, että näilläkin vaaleilla on silti painava yleispoliittinen merkitys.
&#8211; Tällä hetkellä on enää 14 kuukautta aikaa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Näkisin, että ennen kaikkea keskusta hakee aluevaaleista psykologista voittoa, hyviä lähtöasetelmia tuleviin eduskuntavaaleihin ja todisteita perinteiselle kannattajakunnalleen, että kepu on edelleen merkittävä ja suuri puolue.
Vaalien jälkeen mediassa tuskin enää muistellaan sitä, mistä rajatusta asiakokonaisuudesta aluevaaleissa päätettiin.
&#8211; Tietysti ne, jotka menestyvät, korostavat vaalien jälkeen vaalituloksen yleispoliittista merkitystä, vaikka etukäteen tästä ei olisi puhuttu.
Demokratiassa enemmistö saa aina sitä mitä ansaitsee
Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä.
&#8211; Demokratia voi tuottaa hyviä tai vähemmän hyviä lopputuloksia. Demokratiassa enemmistö kuitenkin aina saa sitä, mitä ansaitsee. Jos ihmiset eivät käy äänestämässä, silloin he ovat ansainneet juuri sitä, mitä sieltä tulee.
&#8211; On hyvä muistaa, että kun käy äänestämässä, niin siinä ei häviä tai menetä mitään. Äänestämällä kuitenkin voi voittaa jotain. Ja samalla äänestämällä luodaan ennakkoasetelmia ensi vuoden eduskuntavaaleihin.
Halla-aho sanoo, että käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille.
&#8211; Aluevaltuustot valitaan joka tapauksessa. Mitä vähemmän aluevaltuustoissa on perussuomalaisia, sitä enemmän valtuustoissa on kaikkia muita.
<iframe loading="lazy" title="Jostain ne rahat pitää ottaa – Jussi kertoo perussuomalaisesta valinnasta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/vbE-foNLTIM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä: ”Käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille”

vaalikeskustelut

Jättipankin analyysi kyseenalaistaa laskelmat työvoiman tarpeesta: Sadat miljoonat työpaikat uhattuina – neljännes töistä katoaa kokonaan

Tohtori ja kansanedustaja Sakari Puisto kannustaa opiskelijoita hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana: ”Näkemystä, kokemusta ja verkostoja”

Halla-aho kehottaa kaikkia käyttämään äänioikeuttaan vaalipäivänä: ”Käyttämättä jätetty perussuomalainen ääni on ääni kaikille muille puolueille”

Uusimmat

Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

Hämeenlinnan Perussuomalaiset nimesi kuntavaaliehdokkaita

Koponen esittää Finlandia-hymniä Suomen kansallislauluksi – “Kuin taisteluhuuto vapauden puolesta ja rakkaudesta kotimaata kohtaan”

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Suosituimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista