Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra havainnollisti Ylen puoluejohtajien vaalikeskustelussa eilen, miten kehitysapumiljardeja voitaisiin vaihtoehtoisesti hyödyntää sotessa, mikäli Suomessa olisi kykyä laittaa menot tärkeysjärjestykseen. – Jos ottaisimme kehitysavusta vaikka yhden miljardin, niin sillä yhdellä miljardilla saisi palkattua vuodeksi 20 000 soteammattilaista. Nämä ovat arvovalintoja, Purra sanoi ja muistutti, että kehitysapumenot rahoitetaan velkarahalla. Tämä ei miellyttänyt Ylen juontajaa eikä muita puoluejohtajia.

Ylen eilisessä puoluejohtajien aluevaalitentissä nousi esille sote-uudistuksen rahoituksesta puhumisen vaikeus – tai paremminkin puoluejohtajien (perussuomalaisia lukuun ottamatta) täydellinen kyvyttömyys puhua siitä, mistä rahat uudistukseen otetaan ja mistä säästetään.

Kuten kaikissa puoluejohtajien tv-tenteissä on tähän mennessä kuultu, jokainen haluaa uusille hyvinvointialueille lisää ja parempia palveluja, lähipalveluja, kaikkea hyvää kaikille ja kansalaisten terveyshuoliin puuttumisen ja hoidon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä on itsestäänselvyys, sillä kukapa ei haluaisi. Kyse on kuitenkin samalla myös siitä, millä tämä kaikki rahoitetaan.

Raha, rahan riittävyys, mistä rahat otetaan ja mistä voidaan säästää ovat keskeisiä sote-uudistukseen liittyviä kysymyksiä.

Pelkästään nykyisellä tasolla hyvinvointialueiden sotemenot ovat noin 20 miljardia vuodessa rahoituksen tullessa valtiolta. Kuitenkin väestön ikääntymisen ja palveluiden kehittymisen myötä sote-menot ovat kasvussa. Menojen on myös arvioitu valtakunnallisesti kasvavan jopa miljardilla eurolla vuodessa nykyisestä runsaan 20 miljardin tasosta.

Kun kysytään leikkauksista, moni ei halua vastata

Ylen juontaja kysyi puoluejohtajilta, mistä sotepalveluista tulevilla hyvinvointialueilla voitaisiin karsia. Selvyyden vuoksi korostettakoon, että keneltäkään ei siis kysytty, mihin sotetoimintoihin tulisi panostaa lisää vaan kysymys koski palvelujen karsimista.

Eduskunnassa on totuttu siihen, että ministereiltä ei saa vastauksia kysymyksiin, jos kysymykset menevät mukavuusalueen ulkopuolelle, ja sama tyyli jatkui eilen.

Keskustan Annika Saarikko alkoi ohi kysymyksen aiheen luetella esimerkkejä siitä, miten eräissä kunnissa on tehty yhteistyötä terveydenhuollossa.

– Esimerkki on hyvä, mutta mistä olisitte valmis karsimaan? Ylen juontaja kysyi.

Saarikko jatkoi esimerkkiensä luettelemista aivan kuin ei olisi kuullutkaan, mitä häneltä kysyttiin. Kokoomuksen Petteri Orpolta ei myöskään saatu vastausta siihen, mistä kokoomus karsisi. Orpo totesi luottavansa talouskasvuun.

Vasemmiston Li Andersson ja SDP:n Sanna Marin ohittivat myös kysymyksen ja puhuivat ”peruspalveluihin satsaamisesta”. Vihreiden Iiris Suomela päästeli moneen kertaan kuultuja tarinoitaan mielenterveyspalveluihin panostamisesta, vaikka kysymys ei siihen liittynytkään.

Laittomasti maassa olevien palveluja ei pidä laajentaa

Muutamalta puoluejohtajalta saatiin vastauksia. Perussuomalaisten Riikka Purra pohjusti omaa vastaustaan toteamalla, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi ovat aliresursoituja jo nyt, joten rahaa ei voida ottaa pois hyvinvointialueilta.

Purra totesi ensin, että järkevämmällä tekemisellä voidaan toimintoja kuitenkin tehostaa, jolloin samalla rahalla autetaan enemmän ihmisiä.

– Me emme halua, että laittomasti maassa olevien sosiaali- ja terveyspalveluja laajennetaan. Tällä hetkellähän hallitus on laillistamassa laittomasti maassa olevien mahdollisuuksia, tämä ei meidän mielestämme ole hyvä asia.

Perussuomalaisten linja on se, että suomalainen sosiaaliturva on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille. Purra toi tämän esille.

– Lisäksi valtakunnallisesti me tavoittelemme kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa. Korostamme, että rajalliset resurssimme pitää olla tarkoitettu suomalaisille. Yksi oleellisimmista kysymyksistä, joihin kaikkien pitäisi ottaa kantaa on se, kenelle meidän hyvinvointijärjestelmämme on tarkoitettu ja mitä kaikkea veronmaksaja voi kustantaa, Purra sanoi.

Liike Nytin Harry Harkimo totesi, että jokaisessa kunnassa ei tarvitse olla lääkäriä, kunhan vain huolehditaan siitä, että ihmiset pääsevät hoitoon ja lääkäri on tavoitettavissa lyhyen ajomatkan päässä.

Menot tärkeysjärjestykseen

Hyvinvointialueiden rahoitus siis tulee valtion kassasta. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan sotemenot tulevat kasvamaan noin 7 miljardia vuoteen 2030 mennessä, joten aluepäättäjät joutuvat miettimään tarkasti, mihin rahat riittävät.

Purra totesi, että valtakunnan tasolla tehtävät, rahan kohdentamiseen liittyvät päätökset ovat olennaisia, eli kuinka paljon sote-järjestelmä saa maksaa, ja minkälaisia palveluita tuotetaan.

– Mikäli tämä tehdään budjetin sisällä, rahaa pitää poistaa jostain muualta. Tästä päästään tärkeysjärjestykseen.

– Tiedämme, että ulkomailla on monenlaisia kohteita, joita suomalainen veronmaksaja voi kustantaa, vaikkapa kehitysapu johon menee melkein 1,3 miljardia vuodessa, Purra sanoi.

Ylen toimittaja keskeytti vastauksen, ja totesi, että kehitysapu ei liity sote-palvelujen tehostamiseen, vaikka tosiasiassa palvelut maksetaan samoista valtion varoista kuten kehitysapu.

On poliittinen päätös ohjata 1,3 miljardia euroa vuodessa kehitysapuun, vaikka ne samat rahat olisivat käytettävissä myös suomalaisten sotepalveluihin.

– Tämä (kehitysapumiljardit) kertoo nimenomaan siitä, millaisia arvovalintoja me voimme tehdä asioiden välillä, Purra vastasi. Hän lisäsi, että käytettävissä olevien varojen puitteissa sotessa tarvitaan parempaa johtamista, ja käytännön työtä tukemaan digipalveluja ja liikkuvia palveluja.

Kehitysapuun hupenee 3 miljoonaa euroa joka päivä

Ylen ohjelmissa ei ilmeisesti vieläkään saisi puhua julkisten menojen leikkauksista, jos leikkaukset koskevat kehitysapua tai haittamaahanmuuttoa.

Hieman samankaltaiseen tilanteeseen joutui aiemmin myös perussuomalaisten edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka viime keväänä Ylen A-Talkissa esitti lakiuudistusta, jonka mukaan kehitysapua voitaisiin jatkossa maksaa vain ylijäämästä, jolloin syntyisi 1 200 miljoonan euron säästöt vuodessa. Tuolloin keskustelu tukahdutettiin heti.

Kehitysapuun hupenee jopa kolme miljoonaa euroa vuoden jokaisena päivänä.

Purra havainnollistikin, miten kehitysapumiljardeja voitaisiin vaihtoehtoisesti hyödyntää sotessa, jos vain Suomessa olisi kykyä laittaa menot tärkeysjärjestykseen.

– Jos ottaisimme kehitysavusta – joka rahoitetaan velaksi – vaikka yhden miljardin, niin sillä yhdellä miljardilla saisi palkattua yhdeksi vuodeksi 20 000 sote-ammattilaista. Nämä ovat arvovalintoja. Meidän mielestämme rahaa ei pidä laittaa maailmanparantamiseen silloin, kun oma järjestelmämme kärsii resurssivajeesta, Purra sanoi.

Vähemmän yllättäen Ylen juontaja ja muut puoluejohtajat eivät halunneet keskustella kehitysapumiljardien kohdistamisesta soteen.

SUOMEN UUTISET