Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

PS-Nuoriso kritisoi Ylen aietta aloittaa arabian- ja somalinkieliset uutiset: Vieraskielinen uutisointi vie pohjan kotoutumiselta

Vihersiirtymän vaikeudet kasaantuvat – akkutehdas kuilun reunalla: ”En ihmettele, jos konkurssi olisi edessä puolen vuoden sisällä”

Koponen: Ammatillisen opetuksen säästöt kohdennettava suomalaisilta nuorilta leikkaamatta

Helsingin Kaivokadun läpiajokielto käsittelyssä ensi viikolla – tulisiko autottomasta kävelykadusta jopa vaarallisempi jalankulkijoille?

Lakihanke perheenyhdistämisen edellytysten tiukentamisesta etenee – kummaltakin puolisolta edellytettäisiin jatkossa 21 vuoden vähimmäisikää

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

rahastus

Eduskunnan täysistunnossa on tänään käsitelty valtioneuvoston selontekoa kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio moittii, että ilmastonmuutoksella ratsastavat poliitikot aiheuttavat lisää päästöjä ajamalla suomalaista tuotantoa alas.

&#8211; Globaalien hiilipäästöjen vähentäminen on mahdotonta, koska maapallolla on voimakas väestönkasvu, Kiina-teollisuus kasvaa ja kehittyvien maanosien vahvan talouskasvun pyrkimys edellyttää päästöjen voimakasta lisäämistä esimerkiksi Afrikassa, Ville Tavio sanoi täysistunnossa.
Rahastajat asialla
Tavion mukaan Suomen oma hiilineutraaliustavoite on huuhaata.
&#8211; Ilmastokeskustelua käydään vihreällä siirtymällä rahastavien tahojen ja ilmastonmuutoksella ratsastavien politiikkojen johdolla, eikä tosiasioilla ole heille väliä, sillä he pyrkivät fanaatikkojen johtamaan hegemoniaan ja kansalaisten orjuuttamiseen sosialismin keinoin, Tavio lausui.
&#8211; Todellisuudessa vihreä liitto valtapuolueiden tuella on aiheuttanut lisää päästöjä ajamalla kotimaista teollisuutta ulkomaille enemmän saastuttaviin maihin.

Tavio: “Suomen hiilineutraaliustavoite on huuhaata”

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään perussuomalaiset nosti esille laajasti suomalaisen energiapolitiikan virheitä ja vihreän siirtymän seurauksia. Hallituksen edustajilta kuultiin vastaukseksi itsestäänselvyyksiä ja energiakriisistä syytettiin Putinia.

Eduskunnassa tänään hallitus vastasi perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin yhteiseen välikysymykseen energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta.
Ministerilounaita ja soijalattea
Perussuomalaisten Rami Lehto sivalsi hallitusta tarrautumisesta kiinni hiilineutraalisuustavoitteeseen samalla, kun kotimaista energiatuotantoa on ajettu alas.
&#8211; Tapahtui maailmalla mitä tahansa, yksi on ja pysyy: hallituksen tavoite pakottaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ja turve onkin teille kirosana omavaraisuudesta välittämättä. Te ette näe tavoitteiden vihersokaisemana kansamme hätätilaa. Teidän katseenne onkin tiukasti maailman kunnianhimoisimmassa ilmastopolitiikassa, unohtamatta tietysti ilmastokehitysavun kaksinkertaistamista.
Ministereille Lehto muistutti, että ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka iskee kipeimmin tavan kansalaiseen.
&#8211; Samaan aikaan kun te syötte ministerilounaita ja juotte soijalattejanne, köyhin osa suomalaisista joutuu kohta kylmissä torpissaan turvautumaan pettuleipään ja kahvinkorvikkeisiin — rahat eivät muuhun riitä. Tosin kohta EU varmaan kieltää pettuleivänkin valmistuksen, koska siihen käytetään puuta.
Ranne huomautti vastuun väistelystä
Energiakriisin ja hintojen nousun hallituksen edustajat vierittivät tuttuun tapaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin syyksi. Lulu Ranne huomautti vastuun väistelystä ja vaati hallitukselta ripeitä toimia.
&#8211; Hallitus väittää toistuvasti, että energian ja muiden hyödykkeiden hinnannousu johtuu Venäjän toimista. Energiakriisin pääsyy on kuitenkin vakaan ydinvoiman alasajo Euroopassa. Ei kallista kaasusähköäkään tarvittaisi, jos edullista ja vakaata perusvoimaa olisi tarpeeksi. Euroopassa on suljettu pelkästään vuodesta 2019 tähän päivään mennessä kymmenen ydinreaktoria. Ne vastaavat kuutta ja puolta Olkiluoto kolmosta. Vuoden lopussa Saksa sulkee vielä kolme lisää, eli vähennys alkaa olemaan yhdeksän Olkiluoto kolmosen verran.
&#8211; Kun talous alkoi keväällä 2021 toipua koronasta, inflaatio alkoi ja sähköntuotannon vakaus oli kriisissä. Tämä kriisi on pääosin Euroopan itse aiheuttama. Oletteko valmis nopeuttamaan pienydinvoimaloiden vaatimaa lainsäädäntöä ja myötävaikuttamaan uuden laitostoimittajan löytymiseen Hanhikiven voimalaan? Te olette aivan liian hitaita.
Demarit rahastivat kaasuputkihankkeella
Ex-pääministeri ja SDP:n ex-puheenjohtaja Paavo Lipponen on tunnetusti tehnyt ison tilin konsultoimalla Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, jonka suurin omistaja on kaasujätti Gazprom. Perussuomalaisten Mauri Peltokangas toikin asian esille.
&#8211; Täällä kun puhutaan menneisyydestä ja vastuista, niin muistellaanpa hieman. Itämerellä pulppuavat tällä hetkellä, lainausmerkeissä, Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet. Demarit rahastivat aikoinaan raakasti Nord Stream -kaasuputkihankkeella. Arvatkaapas, mihin putkista hyötynyt Venäjä kaasurahojaan tänään Ukrainassa käyttää? Tässä kohtaa, kyllä, on syytä olla hyvin hiljaa. Joidenkin kädet ovat kirjaimellisesti punaisessa nesteessä.
Peltokangas sivalsi myös turpeen alasajosta.
&#8211; Te nostatte omavaraisuusastetta tuhoamalla energiahuoltovarmuutta, tuhoamalla turvetuotannon. Kyllä, ministeri Lintilä, hallitus oli osasyyllisenä turpeen alasajossa, ja turve on yksi energiahuoltovarmuutemme kivijaloista. Ilouutinen on, että turvetta tullaan käyttämään, mutta onko nyt niin, että ne, jotka sen sieltä meille nostavat, saavat sellaiset sopimukset, että ne kattavat heidän tulevaisuuden tekemisensä.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.

Perussuomalaiset kuittaili hallitukselle välikysymyskeskustelussa: ”Itämerellä pulppuavat Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet”

Suomessa on tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat lähes yksinomaan julkisen rahoituksen varassa. Kaikki ilmoittavat työskentelevänsä hyvien päämäärien eteen, vaikka monen toiminta on lipsunut aggressiivisen lobbauksen ja politikoinnin puolelle &#8211; ja väärinkäytöksiä ja rikosepäilyjäkin on nähty. Yhdistystoiminnassa liikkuu löysää rahaa, joka houkuttaa siipiveikkoja ja hämärämiehiä. Taloustieteen professori Matti Virén herättelee keskustelua siitä, pitääkö valtion vuodesta toiseen alistua yhdistysten ja muiden epävirallisten yhteisöjen lypsettäväksi.

Julkiset menot kasvoivat voimakkaasti 1960-1980-luvuilla, jolloin rakennettiin perustaa pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle. Valtion takaamien hyvinvointipalvelujen rinnalle on samalla noussut ei-virallisten yhteisöjen ja organisaatioiden jatkuvasti paisuva kenttä, jonka toimintaa valtio ja kunnat rahoittavat. Yhdistysten toiminta on kuitenkin monelle epäselvää.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén ihmettelee, mihin Suomessa tarvitaan tuhansia järjestöjä ja organisaatioita, jotka ovat yksinomaan julkisten avustusten varassa.
Ei pidä ryhtyä valtion ja kuntien kerjäläisiksi
Tyypillisesti yhdistykset ilmoittavat mielellään laajan kirjon erilaisia hyviksi katsomiaan tarkoituksia, joiden puolesta ne toimivat, mutta on kyseenalaista, pitääkö valtion ulkoistaa hyvinvointivaltion toimintaan liittyviä tehtäviä ulkopuolisille tahoille.
&#8211; Yhteisöt sanovat tekevänsä hyvää, millä perusteella ne saavat tiettyjä rälssioikeuksia. Itse en kuitenkaan näe asianmukaisena järjestelynä sitä, että hyvinvointiyhteiskunnan toimintoja järjestämään on valtion lisäksi siirretty joukko muita toimijoita, Virén sanoo.
Kansalaisjärjestötoiminta on perinteisesti ollut vapaaehtoista, pyyteetöntä ja pääosin palkatonta toimintaa hyvien asioiden eteen. Nykyistä järjestökenttää Virén kutsuu kerjäämisen ammattilaisiksi, ja toteaa, että on tullut aika siivota ”harmaa vyöhyke” valtion ja vapaan kansalaistoiminnan välillä.
&#8211; Jos ”yleishyödylliset yhteisöt” eivät kykene itse hankkimaan keskuudestaan edes puolta rahoistaan, älkäätkö ne ryhtykö pysyviksi valtion ja kuntien kerjäläisiksi. Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta, Virén sanoo.
Julkisia rahoituskanavia on useita
Moni suomalainen järjestö toimii pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminnan alueella, jolloin yleensä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/helppoa-rahaa-maahanmuutto-ja-monikulttuuriyhdistyksille-jaettiin-veikkausvoittovaroista-55-miljoonaa-euroa/">helppoa rahaa</a> on tiedossa. Julkisia rahoituskanavia on useita, ja valveutuneimmat järjestötoimijat osaavat hyödyntää kaikkia.
Samaan aikaan kun järjestöt imuroivat tileilleen rahaa, joka on alkujaan kerätty joko veronmaksajilta tai rahapelihäviöistä, monen järjestön toiminta näyttäisi – ainakin julkisten ulostulojen perusteella – irtautuneen hyvin etäälle siitä tarkoituksesta, minkä puolesta ne ilmoittavat toimivan, ja on tapahtunut siirtymää lähelle poliittista toimintaa.
Tarkastelkaamme ilmiötä vaikka Plan Suomen toiminnan kautta.
Plan Suomi <a href="https://www.google.fi/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=2ahUKEwjFlbGJs9f4AhXytYsKHYsiC_wQFnoECAMQAQ&amp;url=https%3A%2F%2Fplan.fi%2F&amp;usg=AOvVaw1S8MwbnKB4ZCCriBPLnQ0g">ilmoittaa olevansa</a> ”lastenoikeusjärjestö, joka parantaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen elämää ja suojelua.”
Muutama viikko sitten Plan Suomi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/plan-suomi-vaatii-etta-naisia-pitaa-nyt-alkaa-kutsua-menstruoiviksi-ihmisiksi-twitter-kayttajilta-topakka-kurinpalautus/">käskytti</a> sosiaalisen median kanavillaan kaikelle kansalle, että jatkossa naisia ei pidä enää kutsua naisiksi, vaan sen sijaan ”menstruoiviksi ihmisiksi”. Seurauksena kuitenkin rekyyli iski somessa, ja Plan Suomelle annettiin topakka kurinpalautus, sillä määräilyn voi helposti nähdä tökerönä ja naisen arvoa alentavana.
Rahaa valuu veronmaksajilta ja ongelmapelaajilta
Plan Suomi on lähes yksinomaan ulkopuolisten avustusten varassa toimiva organisaatio. Enimmäkseen järjestölle kanavoituvat rahat ovat alun perin veronmaksajilta tai ongelmapelaajilta.
Ulkoministeriö (UM) rahoittaa järjestöä vuodessa 6,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi järjestön tilille kilahti tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriön STEA-avustuksia 204 000 euroa.
Kaiken kaikkiaan eri tahoilta kerjäämällä Plan <a href="https://plan.fi/tutustu-planiin/taloutemme/">sai viime vuonna kasaan</a> yhteensä 24,4 miljoonan euron potin. UM:n ja STEA:n lisäksi rahoittajia ovat esimerkiksi EU, opetushallitus, aluehallintovirasto, Suomen Kulttuurirahasto sekä eräät yritykset.
Muhkeiden avustusvarojen turvin Plan Suomen päämajaan on haalittu <a href="https://plan.fi/yhteystiedot/henkilosto/">runsas joukko</a> palkollisia erilaisissa ”tehtävissä” nimikkeillä, kuten pääsihteeri, it-päällikkö, HR-päällikkö, talousjohtaja, ohjelmapäällikkö, humanitaarisen työn ohjelmapäällikkö, ohjelmajohtaja, ilmastotyön asiantuntija, gender and inclusion specialist, globaalikasvatuksen asiantuntija, globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö ja niin edelleen. Palkkakuiteista selviää, että myös koordinaattoreille maksetaan.
Veronmaksajien rahoilla parempaakin käyttöä
Ulostulojensa perusteella Plan Suomi on täysillä mukana tiedostavassa <a href="https://plan.fi/kannanotot/plan-vaatii-suomea-myontamaan-vastuunsa-riittamattomista-ilmastotoimista/">woke-hurmoksessa</a>. Sen lisäksi, että Plan vaatii naisia kutsuttavan jatkossa menstruoiviksi ihmisiksi, vaatimukset koskevat myös” vastuun tunnustamista riittämättömistä ilmastotoimista”.
Jos et ole vielä ehtinyt vaatia <a href="https://plan.fi/artikkelit/plan-international-vaatii-kuukautisille-omaa-emojia/">kuukautisille omaa emojia</a>, niin Plan Suomi on tehnyt myös sen sinun puolestasi.
Professori Virén vihjaa sarkastiseen tyyliin, että kenties veronmaksajilta kerätyillä rahoilla olisi parempaakin käyttöä kuin tukea Plan Suomen kulttuurinmuokkausprojekteja.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kiva uutinen. Budjettialijäämän umpeenkurominen on sittenkin helppo juttu. Joka päivä joku Turhake -järjestö kertoo, mihin verovaroja EI pitäisi käyttää.
&mdash; Matti Viren (@viren_matti) <a href="https://twitter.com/viren_matti/status/1537358860889071617?ref_src=twsrc%5Etfw">June 16, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;
SPR käyttää palkkoihin 48 miljoonaa euroa vuodessa
Julkista rahaa heruu miljoonia euroja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/somali-ja-monikulttuuriyhdistyksille-yli-miljoona-euroa-stea-rahaa-suomalaisuuden-liitolle-ei-heru-euroakaan-valtiolta/">somalien kulttuuriyhdistyksille</a>, siinä missä valtio suhtautuu nihkeästi suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Hyvin tavallista näyttää olevan, että <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kaarnavenemiehille-taas-jattipotti-hautomotoimintaan-lapioitu-jo-yli-miljoona-euroa-stea-avustuksia/">mitä älyttömämpiä projekteja</a> keksit yhdistyksesi nimissä, sitä helpompi on hankkeelle saada julkinen maksaja.
Suomen Punaisen Ristin (SPR) verkossa julkaistun markkinointipuheen mukaan SPR muun muassa auttaa onnettomuuksien ja kriisien sattuessa Suomessa ja maailmalla.
&#8211; Kannustamme ihmisiä pitämään huolta toisistaan ja turvallisuudestaan sekä asettumaan heikomman puolelle, verkkosivulla lukee, tarkoituksena tietenkin vedota myötätuntoon ja auttamisen haluun.
Yksityisten lahjoittajien lisäksi SPR:lle kanavoituu muhkeita julkisia avustuksia, suurelta osin UM:n ja STEA:n kautta. Uusimman SPR:n vuosikertomuksen mukaan STEA-rahoituksen osuus oli lähes <a href="https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/jarjestotoiminta/jarjestotoimintaan-liittyvat-julkaisut/vuosikertomukset/spr_vuosikertomus_2021_fin.pdf">4,5 miljoonaa euroa</a>. UM:n kautta SPR:lle kanavoitui peräti 21,8 miljoonaa euroa.
Rahoittajien joukossa on muitakin ministeriöitä ja varoja tulee myös EU:lta. Kaiken kaikkiaan SPR:n julkinen rahoitus viime vuonna oli 33,4 miljoonaa euroa. SPR saa varoja myös lahjoituksina ja sijoitustoiminnasta.
SPR:n tilinpäätöksen mukaan tuotot olivat viime vuonna huimat 110 018 547 euroa. Summasta kuitenkin hupeni henkilökunnan elatukseen eli palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin runsaat 48 miljoonaa euroa.
Plan Suomen tavoin SPR on auttamistyön kyljessä tehnyt politikointia jo vuosikaudet, muun muassa lähtemällä mukaan sosiaalisen median <a href="https://www.suomenuutiset.fi/punaisesta-ristista-tuli-presidentinvaalien-sensuristi/">ilmianto- ja kyttäyshankkeeseen</a> ja osallistumalla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/spr-perustanut-laittomasti-maassa-oleskeleville-yomajoja-pyytaa-kerrostalonaapureita-salaamaan-asian-ville-tavio-vastenmielista-touhua/">laittomasti maassa olevien</a> piilotteluun. Äskettäin on käynyt ilmi epäily SPR:n piirissä tehdystä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sprn-vastaanottotoiminnassa-epaillaan-torkeaa-kavallusta/">törkeästä kavalluksest</a>a. Hyväntekeväisyystoiminnassa pyörii isoja rahoja, jotka aina houkuttavat siipiveikkoja ja hämärämiehiä.
Ideologisia puuhakerhoja karsittava pois
Perussuomalaiset pitää esillä järjestöjen ja yhdistysten leväperäistä rahoitusta. Kansanedustaja Mari Rantanen huomautti jo aiemmin, että rahanjako järjestöille on ollut vuosikausia <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/marirantanen1/jarjestoavustukset-syyniin/">holtitonta ja huonosti valvottua</a> sekä vaikuttavuusarvioinneiltaan onnetonta.
Kansanedustaja Lulu Ranne linjaa, että jatkossa järjestöjen rahoitusta tuleekin karsia.
&#8211; Meidän tulee priorisoida toimintaa, joka selvästi lisää hyvinvointia ja on taloudellisesti kestävää, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan tukemista, mutta erilaisia ystävyysjärjestöjä ja ideologisia puuhakerhoja on karsittava kovalla kädellä.
Ranne katsoo, että verorahojen käyttö on monelta osin holtitonta. Ranne vaatii myös toimintaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
&#8211; Kansalaisilla tulee olla maksimaalinen oikeus ja mahdollisuus tarkastaa ja valvoa verovarojen käyttöä.
Yhdistysten rahoitusvastuuta Ranne siirtäisi enemmän yhdistyksille itselleen.
&#8211; Julkiset rahat pitää kohdistaa suomalaisten välttämättömiin palveluihin eikä mihinkään puuhasteluun, höpöhankkeisiin, kaikenlaisen turhan pyörittämiseen tai kavereiden palkkaamiseen. Tästä seuraa, että ei-välttämättömän yhdistystoiminnan rahoituksen on tultava vapaaehtoisilta lahjoittajilta, Ranne sanoo.
Julkista rahaa vain välttämättömyyksiin
Hän esittää, että yhdistysten rahoitustarpeita pohdittaessa tulisi aina ensinnä selvittää, että mikäli rahaa tarvitsevaa yhdistystä ei olisi, järjestäisikö valtio tai kunta vastaavaa toimintaa ja missä määrin, samalla huomioiden julkisten menojen välttämättömän priorisointitarpeen.
&#8211; Jos ei järjestäisi, sitten yhdistyksellekään ei anneta julkista rahaa. Jos valtio vastaavaa toimintaa järjestäisi mutta suppeampana, yhdistyksen rahoitus sitten sen mukaan, mikäli kyse on toiminnasta, joka on suomalaisten hyvälle arjelle välttämätöntä.

Suomalaisista järjestöistä tuli julkisen rahan kerjäämisen ammattilaisia – ”Kansalaistoiminnan tarkoituksena ja ainoana toimintamuotona ei saisi olla rahan hankkiminen valtiolta”

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat ovat ilomielin ottamassa vastaan puolueilleen uusien aluevaltuustojen kautta johdettavan rahoituksen, joka olisi käytännössä piilotettua puoluetukea. Pääministeri Sanna Marin opastaa veronmaksajia, että demokratia vaatii rahaa. &#8211; Ilman muuta meidän pitää tukea niitä päättäjiä, tahoja ja puolueita, jotka paikallisesti tätä työtä tekevät, Marin sanoi tänään Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä.

Tulevia hyvinvointialueita valmistelemassa olleet puolueryhmät ovat viime syksystä saakka neuvotelleet uutta alueiden kautta johdettavaa, ”demokratiarahaksi” puheissa kutsuttua rahallista tukea. Neuvotteluissa on väläytelty jopa 10 000 euron tukea per aluevaltuutettu.
Ilta-Sanomien järjestämässä viiden suurimman puolueen, SDP:n, perussuomalaisten, kokoomuksen, keskustan ja vihreiden, puheenjohtajien aluevaalitentissä tänään ainoastaan perussuomalaiset ilmoittautui vastustamaan uutta puoluerahoitusta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra muistutti, että valtio tukee puolueita avokätisesti jo tällä hetkellä, eikä lisärahalle ole edes akuuttia tarvetta.
&#8211; Lähdetään siitä, että nykyinen puoluetuki on varsin riittävä kattamaan myös uuden aluevaltuustotason. Tämä hallitus kautensa aluksi jo nosti puoluetukia.
&#8211; Kyse ei ole pikkurahoista, vaan esimerkiksi 6 000 euroa per valtuutettu ja sen lisäksi ryhmälle vuosirahat. Rahoja kuulemma on tarkoitus käyttää esimerkiksi toimitiloihin &#8211; ikään kuin kunnan- ja kaupungintaloja ei olisi käytössä &#8211; ja asiantuntijoihin &#8211; ikään kuin virkamiehiä ei olisi hakemassa asioille pohjaa, Purra ihmetteli.
Kaksi piiriä kieltäytyi jo uudesta rahoituksesta
Purra huomautti, että alueiden valtuustoryhmien kautta johdettava uusi rahoitus olisi käytännössä piilopuoluetukea, joka tulisi tukemaan nimenomaan puolueita.
Perussuomalaiset on syksystä saakka ohjeistanut kaikkia piirejä vastustamaan uusia tukimuotoja ja neuvottelemaan niitä alemmaksi.
&#8211; Meidän piirit, kuten monen muunkin puolueen piirit, ovat sangen autonomisia toimijoita. Neuvottelijat ovat itse saaneet päättää, miten he käytännössä toimivat. Nyt tiedämme jo, että kaksi meidän piiriämme, Kanta-Häme ja Päijät-Häme, on kieltäytynyt ottamasta tukea vastaan, Purra sanoi.
Keskusta ja vihreät kiiruhtavat hillotolpille
Muilta puoluejohtajilta kysyttiin, kannattavatko he puolueille kaavailtua uutta ”hillotolppapuoluetukea”, jota perussuomalaiset siis vastustaa.
Keskustan Annika Saarikko ei ole perussuomalaisten linjoilla. Saarikko perusteli kantaansa sillä, että raha ei olisi tulossa suoraan aluevaltuutetuille vaan valtuustoryhmille.
&#8211; En kannata Purran ehdotusta, koska minusta se raha kuuluu luontevasti demokratiaan ja vastaava ryhmäraha on myös eduskuntaryhmille. Raha on tulossa valtuustoryhmälle, sille yhteisölle, joka tämän rahan turvin voi esimerkiksi tehdä työtä kansalaisten parissa kertoen, mikä tämä uusi hyvinvointialue on ja miten se toimii, Saarikko perusteli.
Vihreiden Iiris Suomela kytki ovelasti uuden hillotolpparahan siihen, että puolueet kykenevät tekemään huolellisesti valmisteltuja ja pohdittuja päätöksiä aluevaltuustoissa. Suomela esitti, että rahoilla ryhmät voisivat palkata avukseen asiantuntijoita ja sihteerejä.
&#8211; On tärkeää, että päättäjät saavat avun ja tuen päätöksentekoon, että tietoa on saatavilla, ja saadaan parannettua suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja, Suomela sanoi.
Syntyisikö päätöksiä sittenkin ilman kalliita tukia?
Kokoomuksen Petteri Orpo perusteli uutta rahoitusta sillä, että uudet aluevaltuustoryhmät valmistelevat päätöksiä, joiden arvo on 21 miljardia euroa.
&#8211; Minusta on oikein, että ryhmillä on jonkunlainen resurssi tämän valmistelun tueksi, eli sen tueksi että kerätään tietoa ja valmistellaan päätöksiä, Orpo sanoi.
Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi, että ”demokratia vaatii rahaa”.
&#8211; Näillä alueilla päätetään ihmisten tärkeimmistä peruspalveluista, rahallisesti ja resurssien näkökulmasta. Ilman muuta meidän pitää tukea niitä päättäjiä, tahoja ja puolueita, jotka paikallisesti tätä työtä tekevät.
Purra totesi lopuksi, että pomojen palkoista tai aluevaltuustorahoista ei olisi syytä puhua vielä tässä vaiheessa, koska edes alueiden organisaatiomalleja ei toistaiseksi ole käynnistetty.
&#8211; Ehkä meidän pitäisi ensin katsoa, miten alueilla hommat alkavat sujua ja minkä verran tarvitaan kokopäiväisiä poliittisia toimijoita ja korkeita virkamiehiä. Todennäköisesti alueilla ei tule olemaan esimerkiksi valtuustojen kokouksia ei tule olemaan niin paljon kuin monissa kunnissa. Toki alku tulee olemaan kova, kun kaikki käynnistetään ja toiminta suunnitellaan.
&nbsp;

Hyvinvointialueiden valtuustoryhmille ylimääräistä hillotolpparahaa jopa 6 000-10 000 euroa per valtuutettu – suurista puolueista ainoastaan perussuomalaiset vastustaa: “Piilopuoluetukea”

Jussi Halla-ahon mukaan Kulmunin tapaus kuvastaa hyvin myös suomalaista puoluejärjestelmää. &#8211; Perinteiset puolueet pyrkivät valtaan siksi, että valta antaa mahdollisuuden pumpata resursseja omiin taskuihin, kavereiden taskuihin ja oman äänestäjäryhmän taskuihin. Onneksi tästä jää välillä kiinni, Halla-aho sanoi maanantaina Tuumaustunnilla.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan valtiovarainministerin tehtävästä eronnut Katri Kulmuni syyllistyi kepulaiseen perisyntiin: hän sekoitti omat rahat ja veronmaksajan rahat.
&#8211; Tämä on valitettavan tavallista Suomessa, joka kuulemma on maailman vähiten korruptoitunut maa, Halla-aho sanoo.
&#8211; Toki voi olla niin, että Kulmunin rahastus tuotiin julkisuuteen ahtaista puoluepoliittisista syistä. Oliko kyseessä demareiden kosto Antti Rinteen savustamisesta, vai kepun sisäinen operaatio, jonka takana on kymmenen prosentin kannatuksen aiheuttama paniikki, sen – ehkä – kertoo historiankirjoitus. En malta olla toteamatta, että jos myös kepun viimeviikkoinen kriisiviestintä oli viestintäkonsultti Harri Saukkomaan käsialaa, puolueen kannattaa ehkä harkita palveluntarjoajan vaihtamista.
Vanhojen puolueiden välillä ei ole ideologisia eroja
Halla-ahon mukaan Kulmunin tapaus kuvastaa myös hyvin suomalaista puoluejärjestelmää.
&#8211; Perinteisten puolueiden välillä ei ole ideologisia eroja. Ne eivät pyri valtaan siksi, että niillä olisi visio siitä, miten Suomesta rakennetaan parempi paikka kaikille suomalaisille, vaan siksi, että valta antaa mahdollisuuden pumpata resursseja omiin taskuihin, kavereiden taskuihin ja oman äänestäjäryhmän taskuihin. Onneksi tästä jää välillä kiinni.
PS teki viime viikolla vaikean päätöksen
Viime viikolla myös perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti yhden jäsenensä. Halla-aho sanoo, että siinä missä Kulmunin eroamista pidettiin julkisessa keskustelussa ryhdikkyytenä, perussuomalaisten ratkaisu nähtiin peliliikkeenä.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Halla-aho, Hamilo ja Hankamäki" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/h_VKzinPxIU?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Halla-ahon mukaan Kulmunilla ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja, kun taas perussuomalaisilla oli.
&#8211; Mitä perussuomalaisten eduskuntaryhmään tulee, media ja muut puolueet tekevät meidän kanssamme vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen saman virheen. He olettavat, että me pyrimme tekemään muille mieliksi ja tekemään itseämme tykö. Tästä virheoletuksesta seuraa virheellinen jatko-oletus, että meiltä saa ehkä lypsettyä painostamalla lisää. Nyt onkin jo sanottu, että edustaja Turtiaisen erottaminen ei riitä, ja kysytty, että miksi sitten sitä ja tätä ja tuota edustajaa ei eroteta.
&#8211; Me teimme erittäin vaikean päätöksen omista syistämme. Eduskuntaryhmässä jos missä pätee kolmen muskettisoturin sääntö: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Eduskuntaryhmä ei uhraa yksittäistä jäsentään, mutta myöskään yksittäinen jäsen ei uhraa eduskuntaryhmää. Lojaliteetin on toimittava kumpaankin suuntaan, tai se ei voi toimia lainkaan, Halla-aho sanoo.

Halla-aho: Kulmuni syyllistyi kepulaiseen perisyntiin – ”Sekoitti omat ja veronmaksajan rahat”

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan velkaantumiseen liittyvien ongelmien lisääntymisestä ja nostaa asian esille laatimassaan keskustelualoitteessa.

Aloitteessa ehdotetaan, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
&#8211; Tavoitteeni on saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi haluan korostaa velkaantumisen laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.
 Ulosottovelallisten määrä hurjassa kasvussa
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa 303 000 mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta mikä on 321 kappaletta eli 7,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niiden määrä on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti sillä vuoden 2010 alussa merkintöjä oli vajaalla 310 000 henkilöllä. Vuonna 2018 yksityishenkilöille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Nämä luvut ovat Elomaan mukaan vakava viesti talousvaikeuksien lisääntymisestä Suomessa.
Osalla vielä 1990-luvun lamavelkoja
Elomaa teki keskustelualoitteen, koska uskoo sen olevan hyvä tapa nostaa velkaantumiseen liittyvät ongelmat ja ilmiön mittavuus esille eduskunnassa.
&#8211; Mietin, mikä on paras tapa tuoda näitä asioita esille ja päädyin laatimaan keskustelualoitteen, johon olen saanut kerättyä allekirjoituksia yli puoluerajojen. Tuntuu, että velkaantuminen on aihe, joka puhuttelee itseni lisäksi suurta joukkoa kansanedustajia, hän jatkaa.
Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä.
&#8211; Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla.
Perinnässä villin lännen pelisäännöt
Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan.
&#8211; Tuntuu, että velkojen perinnässä vallitsee villin lännen pelisäännöt ja velallisia rahastetaan surutta. Tähän on tultava loppu. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista pitää ihmisiä velkavankeudessa tarpeettoman pitkään. Lisäksi on mahdollista helpottaa ulosotossa olevien tilannetta muuttamalla ulosoton suojaosuutta, Elomaa sanoo.
&#8211; Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa arkea monin tavoin ja merkinnät säilyvät rekisterissä pitkään. Niiden säilymisaikoja tulisi tarkastella uudelleen. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, merkinnän säilymisaika ei ole aina perusteltu.
Velkaneuvontaa ja tukipalveluita lisättävä
Elomaan mukaan velkaongelmien ennaltaehkäiseminen on aloitettava jo talouskasvastuksella kouluissa. Myös velkaneuvontaa ja erilaisia velallisten tukipalveluja on kehitettävä.
&#8211; Odotan, että keskustelualoite saa osakseen laajaa kannatusta ja johtaa rakentavaan sekä ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Toivon erityisesti ministereiltä aktiivista osallistumista ja näkemyksiä keinoista, joilla velkaantumiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin voitaisiin puuttua vielä kuluvan hallituskauden puitteissa, Elomaa sanoo.

Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä – Elomaa: ”Velallisia rahastetaan surutta, tähän on tultava loppu”

Valtionyhtiö Fortumin sähköverkkojen kauppaamisen sijoittajille valmistellut Pekka Haavisto on yllättäen huolestunut sähkön hinnasta. Haaviston mielestä vihreiden linja on kuitenkin ainoa oikea linja.

Alma Median puheenjohtajatentissä puoluejohtajilta kysyttiin, ketkä kannattavat lisäydinvoimaa Suomeen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Haaviston huoli ei vakuuta
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto ei tunnetusti ole ydinvoiman kannalla. Yllättäen kuitenkin paljastui, että Caruna-kaupoista tunnettu Haavisto onkin nyt huolissaan sähkön hinnasta.
&#8211; Nyt jos katsoo niiden ydinvoimaloiden hintaa, sen sähkön hintaa, joka tulee näistä viimeisistä ratkaisuista, niin se ylittää uusiutuvan tehtävän sähkön hinnan. Tosiasiassa vihreiden linja, eli että satsaamme uusiutuviin energialähteisiin, on ainoa oikea linja – teemme nyt ylikallista ydinsähköä Suomessa, Haavisto sanoi.
Kataisen hallitus nosti sähkölaskua
Haavisto on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että suomalaisten sähkölasku on kallistunut. Toimiessaan omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa, Haavisto antoi valtionyhtiö Fortumille luvan myydä sähköverkot sijoittajaryhmälle.
Kaupan tuloksena syntyi sähkönsiirtoyhtiö Caruna, joka tunnetaan korkeista siirtomaksuistaan.
Rahastusta ilman perusteita
Taitavan verosuunnittelun ansiosta Carunan Suomeen maksamat verot ovat verrattain vähäisiä. Sähkön siirtohinnat ovat viime aikoina nousseet tuntuvasti, mikä tuskin on jäänyt keneltäkään huomaamatta.
Caruna on äskettäin väläyttänyt tulossa olevista uusista hinnankorotuksista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on aiemmin kuvannut Carunan toimintaa rahastukseksi, jolle ei ole liiketaloudellisia perusteita. Perussuomalaiset vastustivat aikoinaan Caruna-kauppaa.