Suomen talous laahaa – perussuomalaisten Puisto moittii hallitusta hitaasti etenevistä työllisyystoimista: ”Välillä on tullut ajateltua, onko tässä ollut jopa ajan pelaamista”

Suomen talouskehitys on jäänyt muista pohjoismaista jälkeen, ja Suomea kiusaa myös investointien vähyys. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto esittää edellytykseksi investoinneille vakaan toimintaympäristön ylläpitämisen, joka on ensi sijassa hallituksen tehtävä. Puisto Sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että työperäisen maahanmuuton osalta perussuomalaiset haluaa pitää rimaa korkealla ja tarkastella erityisesti tulijoiden taloudellista nettovaikutusta ja sopeutumiskykyä.

Valtiovarainministeriön maanantaina julkistama raportti antaa varsin synkän kuvan Suomen taloudesta. Raportissa tuodaan esille Suomen velan paisuminen, investointien vähyys ja muihin pohjoismaihin nähden varsin hitaasti kasvava bruttokansantuote.

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät tilanteen korjaamiseksi rakenneuudistuksia, joita ilman Suomen talouskehitys tulee jäämään pahasti jälkeen muista pohjoismaista.

Raportissa kysytään: Onko Suomi enää pohjoismaa?

Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto sanoi eilen Ylen A-Talkissa, että raportti oli onnistunutta provosointia ja tarpeellinen herätys Suomen päättäjille.

– Raportissa tarkasteltiin oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan. Toki Suomi on edelleen pohjoismaa, mutta julkisen velan suhde BKT:hen ja työllisyysaste ovat silti jääneet muista jälkeen. On olemassa riski, että meillä muodostuu huonoja kierteitä, jotka ajavat Suomea yhä syvemmälle.

– Kun julkinen talous on heikossa kunnossa, niin yleensä tulee veronkorotuspaineita, jotka puolestaan syövät ihmisten ostovoimaa ja se vaikuttaa yrityksiin ja työllisyyteen.

Suomi kaukana keskeisistä markkinoista

A-Talkissa keskustelemassa olivat myös ekonomistit Patrizio Lainà ja Sanna Kurronen.

Kurronen myönsi, että Suomen taloudella on mennyt heikosti viime aikoina, mistä on seurannut velkaantumista. Hänen mukaansa talouskasvua voidaan edistää vain tuottavuutta nostamalla, eli tekemällä enemmän vähemmällä työvoimalla tai tekemällä enemmän työtunteja.

Suomen työllisyyskehitys on kuitenkin lähes olematonta, ja Puisto antoi tekemättä jääneistä työllisyystoimista moitteet hallitukselle.

– Tempo on ollut hidas. Välillä on tullut ajateltua, onko tässä ollut jopa ajan pelaamista. Jos verrataan tilannetta vaikka 2000-lukuun ennen finanssikriisiä, jolloin itse asuin Englannissa, niin Suomihan oli lähes joka asiassa kilpailukyvyssä kärkipaikoilla OECD:n ja muiden vertailuissa. Tilanne on nyt kovin erilainen, Puisto sanoi.

Investointien saamiseksi Suomeen Puisto esitti perusedellytykseksi investoinneille vakaan toimintaympäristön ylläpitämisen, joka on ensi sijassa hallituksen tehtävä.

– Monessa suhteessa olemme nyt takamatkalla suhteessa kilpailijamaihin. On muistettava, että olemme kaukana keskeisistä markkinoista ja meillä on vieressä Ruotsi, joka voi säätää valuutalla omaa kilpailukykyään.

Malttia ilmastotoimiin

Puiston mukaan Suomessa pitää jatkossa tehdä enemmän ja samalla noudattaa varovaisuutta energia- ja ilmastopolitiikassa.

– Kun siirrytään uusiutuvaan energiaan, se on myös kilpailukykyasia. Tehdään se niin, että me emme ainakaan etuajassa vahingoita itseämme.

Suomen haasteena tulevaisuudessa tulee olemaan julkisten palveluiden rahoituspohja, joka edellyttäisi sitä, että entistä useampi suomalainen pääsisi töihin.

Puistolta kysyttiin perussuomalaisten kantaa työperäiseen maahanmuuttoon. Puisto totesi, että perussuomalaiset haluaa työperäisessä maahanmuutossa pitää rimaa korkealla ja tarkastella erityisesti tulijoiden taloudellista nettovaikutusta ja sopeutumiskykyä.

– On ajateltava varsinkin taloudellista huoltosuhdetta. Viime hallituskaudella tehtiin startup-yrittäjille oleskelulupa. Tällainen on tervetullutta, mutta muuten haluamme laittaa maahanmuutolle tiukan seulan, varsinkin humanitaarisille maahanmuuttajille, joilla on tyypillisesti alhainen työllisyysaste.

Ekonomisti Kurronen myönsi, että Suomessa ongelmana on erityisesti Suomeen töihin tulevien puolisoiden työllistäminen.

– Olemme surkeita työllistämään heitä, erityisesti maahanmuuttajanaisten työllisyysaste taustamaasta riippumatta alhainen verrattuna pohjoismaisiin verrokkeihin.

PS vastustaa halpatyövoiman maahantuontia

Perussuomalaiset vastustaa matalapalkka-aloille kohdistuvaa työperäistä maahanmuuttoa, joka osaltaan heikentää kotimaisen työvoiman palkkakehitystä.

Puisto totesi, että työperäisessä maahanmuutossa tulee kokonaisuutena tarkastella myös töihin tulijoiden vastanottamia sosiaalisia tulonsiirtoja.

– Jos tulee töihin vaikka osa-aikaiseksi tai suhteellisen matalalla palkalla, niin se palkka ei välttämättä riitä kattamaan omia ja perheen elinkustannuksia.

Matalapalkka-alojen maahanmuuttoa EU-alueen ulkopuolelta Suomeen rajoittavan saatavuusharkinnan poistamista on vaadittu niin oikealta kuin vasemmalta. Jopa kokoomus on usein esittänyt työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista. Perussuomalaiset kuitenkin puolustaa suomalaisia työntekijöitä, joten puolue ei halua luopua saatavuusharkinnasta.