Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen
Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.
LEHTIKUVA
- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.
Riikka Purran mukaan suomalaiset ovat suoraviivaista ja käytännöllistä kansaa.
– Konkretia on hyve myös verrattuna abstraktiin talouspuheeseen. Huoltosuhteet, vaihtotaseet ja kestävyysvajeet ovat tärkeitä käsitteitä, mutta viime kädessä monia kiinnostaa, onko töitä, paljonko jää tilipäivänä verojen jälkeen käteen, mitä eläminen ja asuminen maksavat tai mitä ruoka, polttoaine, sähkö ja kaukolämpö maksavat. Ja näinhän sen pitää ollakin. Politiikka, talouspolitiikka mukaan lukien, on tavallisten ihmisten, tavallisten ilojen ja murheiden piiriä, ei korkeampaa tiedettä, Purra kirjoittaa.
Purra pitää faktana sitä, että Suomi tarvitsee talouskasvua, investointeja ja tuottavuuskasvua.
– Veronkorotuksiin ei ole järkevää ryhtyä aneemisen kasvun oloissa, enkä niitä halua esittää, vaikka joutuisimme sopeuttamaan lisää. Talouskasvu vaatii investointeja koneisiin, laitteisiin ja muuhun reaalipääomaan, ja uusia tehtaita ja tuotantolinjoja pitää uskaltaa rakentaa.
– Valtio kantaa oman vastuunsa esimerkiksi tiestön ja infrastruktuurin osalta – suuria tiehankkeita on vireillä. Valtion tehtävä on myös taata vakaa ja ennustettava investointiympäristö – myös turvallisuus on osa tätä toimintaympäristöä. Koska syntyvyys on alhaista, tuottavuuden kasvu on ensisijaista. Yritysten ja myös valtiovallan pitää tuottaa enemmän, samoilla resursseilla. Valtionhallinnossa ja järjestöissä tämä tarkoittaa leikkauksia toimintamenoihin ja käyttötalouteen.
Ensimmäiseksi on siis linjattava konkreettisista ja selkeistä sekä nopeista toimista tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.
– Yritysten sääntelytaakkaa on purettava ja turhaa byrokratiaa karsittava. Puoliväliriihessä hallituksella tulisi olla lista vaikkapa 20 konkreettisesta toimesta, joilla puretaan sääntelyä ja hallinnollista taakkaa, Purra linjaa.
– Siis konkreettisia lakimuutoksia. Velvoitteiden, raportoinnin ja muun hallinnollisen taakan purkamista, hallitusohjelmassa jo sovitun päälle. Kasvutoimet eivät voi eivätkä saa olla höttöä. Haastan yrityskentän tuottamaan ehdotuksia 20 toimeksi hallinnollisen taakan ja yrittämisen byrokratian poistamiseksi nopealla aikataululla.
– EU-sääntelyn toimeenpanon osalta minimi riittää, ei yhtään kansallista päälle liimaamista. Suomalaisen EU-politiikan idean on muututtava mallioppilaasta enemmän kohti kansallista etua. Jos EU jatkaa sääntelytulvaa vanhaan malliin, viimeinen saa sammuttaa valot jo melko pian. USA ajaa ohi Euroopasta kaikilla taloudellisilla mittareilla. Yritystoiminta on tehtävä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. EU-sosialismi ja yhteisvelkaholhoustalous ei toimi.
Myös pienyrittäjän asemaa on konkreettisesti parannettava. Valuvikaisen YEL-eläkemallin on muututtava jo puoliväliriihestä. Purran mielestä pienyrittäjät kärsivät valuvikaisesta, laskennallisesta työtulomallista. Omasta puolestaan Purra harkitsi vakavasti myös muita konkreettisia täsmätoimia lainsäädännössä.
– Vaikka veronalennuksiin ei ole juuri nyt varaa, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi. Hallitus voisi siis esimerkiksi sitoutua keventämään työn verotusta, jos yrityskenttä tekee tarpeeksi investointeja parin vuoden sisällä. Suomi tarvitsee investointitalkoot. Talous on psykologiaa ja kriittisen massan hakemista.
– Emme ole muuttuneet tyhmemmiksi, eivät liukuhihnat ja prosessit pyöri hitaammin. Työn tuottavuuden matala kasvu johtunee siitä, että teemme vääriä asioita. Suomalaisten pitäisi tuottaa sellaisia palveluita ja tavaroita vientiin, joilla on korkea markkinahinta. Kilpailukykymme on yksikkötyökustannuksilla mitaten vähintään kohtuullinen.
– Ei palkansaajan tarvitse siis ripotella tuhkaa päällensä. Tarvitsemme sen sijaan asennemuutosta. Kouluista valmistuu nuoria heikolla osaamisella. Opettajien ja vanhempien on vaadittava jatkossa lapsiltamme enemmän. Kvanttitietokone ei raksuta itsellänsä. Teknologia vaatii osaavia aivoja taustalle.
Taloudessa näkyy osin valoa, ja keväällä ollaan Purran mukaan jo selvemmillä vesillä.
– Ostovoimakin on noussut jo tovin, investointisuunnitelmia tehdään. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeintä on saada työpaikkoja ja 300 000 työtöntä leivänsyrjään kiinni, päättää Purra kolumninsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset seurasi mielenosoituksia itsenäisyyspäivänä Töölössä. Töölöntori oli eristetty jo ennen neljää iltapäivällä ja sen ympärillä oli useita poliisiautoja sekä Rajavartiolaitoksen autoja.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Ulkomaalaiset rikolliset ovat yliedustettuina Tanskan tilastoissa ja siksi maan hallitus yhä tiukentaa lainsäädäntöä. Jos maassa ei elä maan tavalla, edessä on lähtö maasta. - Vasaran on iskettävä entistäkin lujemmin, muotoilee maahanmuuttoministeri.
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.
Syyrian tilanne kehittyy nyt hyvin nopeasti. Hizbollahista sen enempää kuin muistakaan Iranin puolen militanttiryhmistä ei ole Syyrian hallinnolle apua. Israelin aloittamat toimet Libanonissa Hizbollahia vastaan itse asiassa edesauttivat ja johtivat tähän tilanteeseen, että vanhoillinen, johadistinen kapinallisryhmä pystyy vastahyökkäyksen toteuttamaan. Kansainväliseen politiikkaan syvällisesti perehtynyt kansanedustaja Vilhelm Junnila analysoi Syyrian konfliktia.