Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen
Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.
LEHTIKUVA
- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.
Riikka Purran mukaan suomalaiset ovat suoraviivaista ja käytännöllistä kansaa.
– Konkretia on hyve myös verrattuna abstraktiin talouspuheeseen. Huoltosuhteet, vaihtotaseet ja kestävyysvajeet ovat tärkeitä käsitteitä, mutta viime kädessä monia kiinnostaa, onko töitä, paljonko jää tilipäivänä verojen jälkeen käteen, mitä eläminen ja asuminen maksavat tai mitä ruoka, polttoaine, sähkö ja kaukolämpö maksavat. Ja näinhän sen pitää ollakin. Politiikka, talouspolitiikka mukaan lukien, on tavallisten ihmisten, tavallisten ilojen ja murheiden piiriä, ei korkeampaa tiedettä, Purra kirjoittaa.
Purra pitää faktana sitä, että Suomi tarvitsee talouskasvua, investointeja ja tuottavuuskasvua.
– Veronkorotuksiin ei ole järkevää ryhtyä aneemisen kasvun oloissa, enkä niitä halua esittää, vaikka joutuisimme sopeuttamaan lisää. Talouskasvu vaatii investointeja koneisiin, laitteisiin ja muuhun reaalipääomaan, ja uusia tehtaita ja tuotantolinjoja pitää uskaltaa rakentaa.
– Valtio kantaa oman vastuunsa esimerkiksi tiestön ja infrastruktuurin osalta – suuria tiehankkeita on vireillä. Valtion tehtävä on myös taata vakaa ja ennustettava investointiympäristö – myös turvallisuus on osa tätä toimintaympäristöä. Koska syntyvyys on alhaista, tuottavuuden kasvu on ensisijaista. Yritysten ja myös valtiovallan pitää tuottaa enemmän, samoilla resursseilla. Valtionhallinnossa ja järjestöissä tämä tarkoittaa leikkauksia toimintamenoihin ja käyttötalouteen.
Ensimmäiseksi on siis linjattava konkreettisista ja selkeistä sekä nopeista toimista tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.
– Yritysten sääntelytaakkaa on purettava ja turhaa byrokratiaa karsittava. Puoliväliriihessä hallituksella tulisi olla lista vaikkapa 20 konkreettisesta toimesta, joilla puretaan sääntelyä ja hallinnollista taakkaa, Purra linjaa.
– Siis konkreettisia lakimuutoksia. Velvoitteiden, raportoinnin ja muun hallinnollisen taakan purkamista, hallitusohjelmassa jo sovitun päälle. Kasvutoimet eivät voi eivätkä saa olla höttöä. Haastan yrityskentän tuottamaan ehdotuksia 20 toimeksi hallinnollisen taakan ja yrittämisen byrokratian poistamiseksi nopealla aikataululla.
– EU-sääntelyn toimeenpanon osalta minimi riittää, ei yhtään kansallista päälle liimaamista. Suomalaisen EU-politiikan idean on muututtava mallioppilaasta enemmän kohti kansallista etua. Jos EU jatkaa sääntelytulvaa vanhaan malliin, viimeinen saa sammuttaa valot jo melko pian. USA ajaa ohi Euroopasta kaikilla taloudellisilla mittareilla. Yritystoiminta on tehtävä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. EU-sosialismi ja yhteisvelkaholhoustalous ei toimi.
Myös pienyrittäjän asemaa on konkreettisesti parannettava. Valuvikaisen YEL-eläkemallin on muututtava jo puoliväliriihestä. Purran mielestä pienyrittäjät kärsivät valuvikaisesta, laskennallisesta työtulomallista. Omasta puolestaan Purra harkitsi vakavasti myös muita konkreettisia täsmätoimia lainsäädännössä.
– Vaikka veronalennuksiin ei ole juuri nyt varaa, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi. Hallitus voisi siis esimerkiksi sitoutua keventämään työn verotusta, jos yrityskenttä tekee tarpeeksi investointeja parin vuoden sisällä. Suomi tarvitsee investointitalkoot. Talous on psykologiaa ja kriittisen massan hakemista.
– Emme ole muuttuneet tyhmemmiksi, eivät liukuhihnat ja prosessit pyöri hitaammin. Työn tuottavuuden matala kasvu johtunee siitä, että teemme vääriä asioita. Suomalaisten pitäisi tuottaa sellaisia palveluita ja tavaroita vientiin, joilla on korkea markkinahinta. Kilpailukykymme on yksikkötyökustannuksilla mitaten vähintään kohtuullinen.
– Ei palkansaajan tarvitse siis ripotella tuhkaa päällensä. Tarvitsemme sen sijaan asennemuutosta. Kouluista valmistuu nuoria heikolla osaamisella. Opettajien ja vanhempien on vaadittava jatkossa lapsiltamme enemmän. Kvanttitietokone ei raksuta itsellänsä. Teknologia vaatii osaavia aivoja taustalle.
Taloudessa näkyy osin valoa, ja keväällä ollaan Purran mukaan jo selvemmillä vesillä.
– Ostovoimakin on noussut jo tovin, investointisuunnitelmia tehdään. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeintä on saada työpaikkoja ja 300 000 työtöntä leivänsyrjään kiinni, päättää Purra kolumninsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.
Viikon suosituimmat
Emeritusprofessori ja eläkkeellä oleva hovioikeudenneuvos Jukka Kemppinen kirjoittaa blogissaan kansanedustaja Kimmo Kiljusesta, joka on pyytänyt eroa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä.
Jengirikollisuus on saanut Ruotsissa aikaan aivan uudenlaisen ilmiön. Nyt klaanien ja jengien tieltä maasta pakenevat romanit.
Saksassa helmikuussa ukrainalaiset koripalloilijapojat kuoliaaksi puukottaneen ja potkineen ulkomaalaistaustaisen jengin jäsenet tuomittiin Essenin nuoriso-oikeudessa koviin rangaistuksiin.
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho perää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan periaatteellista keskustelua siitä, onko kansanedustajien soveliasta osallistua tapahtumiin, joihin voi osallistua myös kyseenalaisia tahoja, sekä siitä, onko edustaja vastuussa kaikkien muiden osallistujien mielipiteistä vai ainoastaan omistaan. Halla-aho kiinnittää huomion 612-kulkueeseen virheellisesti - todennäköisesti tarkoituksella - liitettyihin uusnatsikytköksiin.
Länsimainen yhteiskunta on nykyisin suvaitsevaisempi kuin koskaan, mutta media on maalannut systemaattisesti täysin päinvastaista kuvaa. Useat tutkimukset alleviivaavat tätä epäsuhtaa. Rasismista ja muista ennakkoluuloista puhutaan entistä pakkomielteisemmin, mitä vähemmän ennakkoluuloja yhteiskunnassa ilmenee. Tutkimukset osoittavat, että viime vuosien aikana woke-sanasto on moninkertaistunut mediassa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa viestipalvelu X:ssä kantaa SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen suomenvenäläisten tilaisuudessa esittämiin ajatuksiin itärajan avaamisesta, tekeillä olevasta kiinteistökauppalainsäädännöstä sekä suomalaisen median asennoitumisesta Venäjään. Halla-ahon mielestä asiassa on Suomen kannalta oleellisempiakin aspekteja kuin valtamedian uutisoinnissa korostettu Kiljusen kritiikki iltapäivälehtiä kohtaan.
Itsenäisyyspäivän alla Helsingin Sanomat on julkaissut laajan, vasemmistoekstremismiä ystävällisesti myötäilevän ja osin jopa romantisoivan jutun Kommunistinuorista. HS-jutussa erikoisinta ei ehkä edes ole kritiikitön ja ymmärtäväinen lähestymiskulma jutussa haastatellun Kommunistinuorten johtajan väkivalta- ja vallankumoushaaveiluihin. Myös HS-toimittaja vihjailee, että Suomi muka olisi menossa kohti fasistista diktatuuria.
Megaluokan vähittäiskauppaketju Walmart ilmoittaa luopuvansa systemaattisesti DEI-käytännöistä. Yhtiö ei enää anna erityiskohtelua vähemmistöihin kuuluvien ihmisten omistamille tavarantoimittajille. Kauppajätti lakkauttaa myös vuonna 2020 perustetun rodullisen tasa-arvon keskuksen. Walmart kertoo käyvänsä läpi yhtiön tuotevalikoimaa, sisäisiä prosesseja ja tukea mm. pridelle, jotta se ei edistäisi lasten altistumista "sopimattomalle seksualisoivalle sisällölle". Yhtiön toimitusjohtajan mukaan tavoitteena on huomioida asiakaskuntaa entistä monipuolisemmin. Walmartin tapaus on jatkumoa jo pidempään jatkuneelle DEI-buumin hiipumiselle. Myös Donald Trumpin vaalivoiton ja konservatiivisten voimien vahvistumisen nähdään vauhdittavan woke-kapitalismin hiipumista. Asiantuntijoiden mukaan yhtiöt joutuvat miettimään entistä tarkemmin juridisia ja poliittisia riskejä.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Lue lisää
Lue lisää