
Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen
Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.

LEHTIKUVA
- Vaikka veronalennuksiin ei ole varaa juuri nyt, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi, toteaa valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa kolumnissaan. Purran mukaan myös YEL-järjestelmä kaipaa korjauksia, mutta eniten tarvitaan konkreettisia kasvutoimia.
Riikka Purran mukaan suomalaiset ovat suoraviivaista ja käytännöllistä kansaa.
– Konkretia on hyve myös verrattuna abstraktiin talouspuheeseen. Huoltosuhteet, vaihtotaseet ja kestävyysvajeet ovat tärkeitä käsitteitä, mutta viime kädessä monia kiinnostaa, onko töitä, paljonko jää tilipäivänä verojen jälkeen käteen, mitä eläminen ja asuminen maksavat tai mitä ruoka, polttoaine, sähkö ja kaukolämpö maksavat. Ja näinhän sen pitää ollakin. Politiikka, talouspolitiikka mukaan lukien, on tavallisten ihmisten, tavallisten ilojen ja murheiden piiriä, ei korkeampaa tiedettä, Purra kirjoittaa.
Purra pitää faktana sitä, että Suomi tarvitsee talouskasvua, investointeja ja tuottavuuskasvua.
– Veronkorotuksiin ei ole järkevää ryhtyä aneemisen kasvun oloissa, enkä niitä halua esittää, vaikka joutuisimme sopeuttamaan lisää. Talouskasvu vaatii investointeja koneisiin, laitteisiin ja muuhun reaalipääomaan, ja uusia tehtaita ja tuotantolinjoja pitää uskaltaa rakentaa.
– Valtio kantaa oman vastuunsa esimerkiksi tiestön ja infrastruktuurin osalta – suuria tiehankkeita on vireillä. Valtion tehtävä on myös taata vakaa ja ennustettava investointiympäristö – myös turvallisuus on osa tätä toimintaympäristöä. Koska syntyvyys on alhaista, tuottavuuden kasvu on ensisijaista. Yritysten ja myös valtiovallan pitää tuottaa enemmän, samoilla resursseilla. Valtionhallinnossa ja järjestöissä tämä tarkoittaa leikkauksia toimintamenoihin ja käyttötalouteen.
Ensimmäiseksi on siis linjattava konkreettisista ja selkeistä sekä nopeista toimista tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi.
– Yritysten sääntelytaakkaa on purettava ja turhaa byrokratiaa karsittava. Puoliväliriihessä hallituksella tulisi olla lista vaikkapa 20 konkreettisesta toimesta, joilla puretaan sääntelyä ja hallinnollista taakkaa, Purra linjaa.
– Siis konkreettisia lakimuutoksia. Velvoitteiden, raportoinnin ja muun hallinnollisen taakan purkamista, hallitusohjelmassa jo sovitun päälle. Kasvutoimet eivät voi eivätkä saa olla höttöä. Haastan yrityskentän tuottamaan ehdotuksia 20 toimeksi hallinnollisen taakan ja yrittämisen byrokratian poistamiseksi nopealla aikataululla.
– EU-sääntelyn toimeenpanon osalta minimi riittää, ei yhtään kansallista päälle liimaamista. Suomalaisen EU-politiikan idean on muututtava mallioppilaasta enemmän kohti kansallista etua. Jos EU jatkaa sääntelytulvaa vanhaan malliin, viimeinen saa sammuttaa valot jo melko pian. USA ajaa ohi Euroopasta kaikilla taloudellisilla mittareilla. Yritystoiminta on tehtävä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. EU-sosialismi ja yhteisvelkaholhoustalous ei toimi.
Myös pienyrittäjän asemaa on konkreettisesti parannettava. Valuvikaisen YEL-eläkemallin on muututtava jo puoliväliriihestä. Purran mielestä pienyrittäjät kärsivät valuvikaisesta, laskennallisesta työtulomallista. Omasta puolestaan Purra harkitsi vakavasti myös muita konkreettisia täsmätoimia lainsäädännössä.
– Vaikka veronalennuksiin ei ole juuri nyt varaa, voisimme harkita vaikkapa ehdollista mallia, jossa työn verotusta kevennettäisiin kautta linjan vuonna 2026, jos BKT ja investoinnit ovat kasvaneet riittävästi. Hallitus voisi siis esimerkiksi sitoutua keventämään työn verotusta, jos yrityskenttä tekee tarpeeksi investointeja parin vuoden sisällä. Suomi tarvitsee investointitalkoot. Talous on psykologiaa ja kriittisen massan hakemista.
– Emme ole muuttuneet tyhmemmiksi, eivät liukuhihnat ja prosessit pyöri hitaammin. Työn tuottavuuden matala kasvu johtunee siitä, että teemme vääriä asioita. Suomalaisten pitäisi tuottaa sellaisia palveluita ja tavaroita vientiin, joilla on korkea markkinahinta. Kilpailukykymme on yksikkötyökustannuksilla mitaten vähintään kohtuullinen.
– Ei palkansaajan tarvitse siis ripotella tuhkaa päällensä. Tarvitsemme sen sijaan asennemuutosta. Kouluista valmistuu nuoria heikolla osaamisella. Opettajien ja vanhempien on vaadittava jatkossa lapsiltamme enemmän. Kvanttitietokone ei raksuta itsellänsä. Teknologia vaatii osaavia aivoja taustalle.
Taloudessa näkyy osin valoa, ja keväällä ollaan Purran mukaan jo selvemmillä vesillä.
– Ostovoimakin on noussut jo tovin, investointisuunnitelmia tehdään. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeintä on saada työpaikkoja ja 300 000 työtöntä leivänsyrjään kiinni, päättää Purra kolumninsa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallitus vahvistaa kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuuttaan työtä tekemällä ja yrittämällä. Työnteosta on jatkossa tulossa yhä kannattavampaa.




Viikon suosituimmat

Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriö on valmistellut rikoslain muutoksia, joiden tarkoituksena on iskeä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ytimeen. Kotietsintään sekä vangitsemisperusteisiin on tulossa muutoksia ja vääryydellä hankitun mammonan voi menettää valtiolle entistäkin helpommin. Rikos ei siten Suomessa kannata ja tulevaisuudessa vieläkin heikommin.

MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa esitettiin video Espoon Kauklahdessa tapahtuneesta nuorten tekemästä joukkopahoinpitelystä ja puukotuksesta. Tekijät jahtasivat heille entuudestaan tuntematonta uhria lähijunassa ja seurasivat häntä asemalta alikulkutunneliin, jossa he pahoinpitelivät uhrin.

Espanjassa on paljastunut, että sosialistihallitus on käyttänyt vuosina 2024–2025 yli kymmenen miljardia euroa EU-elvytysrahoja eläkkeisiin ja valtion sosiaalimenoihin. Siis käytännössä jokapäiväisen kulutuksen paikkaamiseen, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen puhui viikonloppuna Helsingissä puoluetapahtuma Kiihdytysajoissa, ja kertoi, että vasta kahden vuoden työskentely Brysselissä on avannut hänelle silmät sille, kuinka syvälle EU on jo mennyt itsenäisten maiden vallan viemisessä.

Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.


Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lisätä maahanmuuttoa, mutta EK:n johtaja Ilkka Oksala ei kysyttäessä pysty nimeämään yhtään teollisuudenalaa, jossa työvoimapula on tällä hetkellä akuutti. Samaan aikaan Suomessa on arviolta satatuhatta työtöntä maahanmuuttajaa.

Perussuomalaiset korostaa, että julkisen talouden sopeutustoimet tulee jatkossakin kohdentaa hyvinvointiyhteiskunnan kannalta toissijaisiin kohteisiin. Erilaisten mielipidetiedustelujen mukaan myös suurin osa Suomen kansasta kannattaa menosäästöjen kohdentamisia epäolennaisiin kohteisiin, kuten Yleisradioon ja kehitysapuun.

Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Tarina siitä, miten Ibiza-Antin vaalipelko sai hänet hurraamaan kriisistä kriisiin seikkailevaa, ylivelkaista ja tulonsiirroista riippuvaista vasemmiston johtamaa Espanjaa.

Lue lisää

Lue lisää