– Hallitus on aiemmin päättänyt yhdeksän miljardin euron suuruisista sopeutustoimista, työllisyystoimista ja veronkorotuksista, mikä vastaa yli kolmea prosenttia BKT:stä. Menoleikkaukset ja veronkorotukset vaikuttavat nopeasti julkiseen talouteen lyhyellä aikavälillä. Rakenteelliset toimet puolestaan vahvistavat Suomen taloudellista kilpailukykyä lisäämällä työllisyyttä, kannustamalla investointeja ja parantamalla tuottavuutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sanoo valtiovarainministeri Riikka Purra.
Turvallisuustilanne haastaa
Turvallisuustilanne on tehnyt finanssitilanteesta entistä haastavamman, sillä se pakottaa Suomen lisäämään merkittävästi puolustusmenojaan, kertoo Purra.
– Vuoteen 2029 mennessä puolustusmenot nostetaan vähintään kolmeen prosenttiin BKT:stä, mikä tarkoittaa pysyvää yli 3,5 miljardin euron lisäystä.
– Tämä merkittävä ja pitkäaikainen sitoumus lisää painetta julkiselle taloudelle ja korostaa tarvetta uudistuksille, jotka ovat paitsi tehokkaita myös finanssipoliittisesti kestäviä.
Suomi tarvitsee kasvua
Purran mukaan OECD:n ja Suomen hallituksen näkemykset ovat monissa kysymyksissä hyvin yhteneväiset.
– Molemmat tunnustamme, että talouskasvu on ratkaisevaa – erityisesti julkisen talouden kestävyyden kannalta. Suomi tarvitsee vahvempaa kasvua, nopeampaa tuottavuuden paranemista ja työvoiman tarjonnan lisäämistä.
– Koska talousnäkymät ovat tällä hetkellä epävarmat, Suomen on varauduttava lyhyellä aikavälillä sekä parempiin että huonompiin skenaarioihin. Geopoliittiset ja monenväliset rakenteet ovat haastettuina, mahdollisten lopputulosten kirjo on laaja ja tulevaisuudennäkymät voivat muuttua nopeasti.
– Juuri tästä syystä tarvitsemme rohkeita ratkaisuja kasvun edistämiseksi.
Suomessa korkea verokiila
Tuoreessa puolivälitarkastelussamme hallitus teki useita merkittäviä päätöksiä, mukaan lukien laajan veronalennuspaketin, sanoo Purra.
– Nämä toimet perustuvat taloustutkimukseen, ja niiden odotetaan vaikuttavan myönteisesti talouteen.
– Veronalennuksia on aiemmin suositellut myös OECD, koska Suomessa on yksi OECD-maiden korkeimmista verokiiloista.
OECD suosittaa resurssien tehokasta kohdentamista
Purra korostaa, että hallitus keskittyy vahvasti tarjontapuolen toimiin. Myös OECD painottaa tarjontapuolen uudistuksia.
– Tällaiset toimet yleensä alentavat hintoja ja kustannuksia, toisin kuin kysyntäpuolen toimet, joilla on usein päinvastainen vaikutus.
– Resurssien tehokas kohdentaminen on toinen yhteinen prioriteetti OECD:n kanssa. Julkisten menojen tehokkuuden parantaminen on yksi raportin keskeisistä suosituksista – ja se on myös hallituksen tärkeimpiä painopisteitä.
Korkeakoulutuksen rakenteelliset uudistukset vastaavat Suomen merkittävimpiin rakenteellisiin haasteisiin, ja tällä alueella on useita suosituksia, kertoo Purra. Hän ottaa esimerkiksi toisen ja sitä korkeamman saman tason tutkinnon maksullisuuden harkitsemisen.
OECD:lla on suosituksia myös hyvinvointialueille:
– Hyvinvointialueiden taloudellisen ohjauksen vahvistaminen keskushallinnolta erityisesti maksukyvyttömyysriskissä olevilla alueilla, sisältäen valtiovarainministeriön arviointimenettelyn automaattisen käyttöönoton budjettirajojaan ylittäville hyvinvointialueille, Purra sanoo.
