LEHTIKUVA
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ei pidä järkevänä, että oppilaitokset haalivat ulkomaalaisia opiskelijoita ylläpitääkseen omaa verkostoaan kotimaisten ikäluokkien pienentyessä. Sisäministeri Mari Rantanen muistuttaa, että hallitus on jo kiristänyt kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvää sääntelyä.
Suomalaisilla oppilaitoksilla on taloudellinen intressi saada ulkomaalaisia opiskelijoita ylläpitääkseen koulutusjärjestelmää, kun kotimaiset ikäluokat pienenevät.
Esimerkiksi ammattioppilaitosten valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia tulee vuosittaisen opiskelijamäärän mukaan, mikä voi kannustaa etsimään opiskelijoita kyseenalaisillakin keinoilla.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei pidä tilannetta järkevänä.
– Laitetaanko suomalaisen veronmaksajan yhä kuihtuvia rahoja siihen, että me koulutetaan kehitysmaiden asukkaita Suomessa, Purra ihmettelee.
Ulkomaalaisopiskelijoita on esimerkiksi jo yli sadassa lukiossa Suomessa. Opetusta järjestäville kunnille ropisee opiskelijoista valtionosuuksia. Sen sijaan veronmaksajille ja valtiolle koituu menoja, vaikka eduskunta hyväksyi viime joulukuussa lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille.
Vihervasemmiston lisäksi keskusta vastusti muutosta, jonka myötä kaiken maailman kansalaiset eivät opiskele maksutta lukioissakaan.
– Siinä on tämmöistä kepulaista hullunkurista aluepolitiikkaa. Joissakin harvaan asutuilla alueilla niitä halutaan ylläpitää sillä, että sinne tuodaan kehitysmaista ihmisiä, vaikka ne maksaisivat jotakin nimellistä maksua siitä, niin veronmaksajalle tämä jää, Purra toteaa.
Julkisuudessa on arvioitu, että peräti puolet suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista olisi ulkomaalaisia 2030-luvun lopulla.
– Ei tässä ole mitään järkeä. Samaan aikaan nämä ihmiset eivät todennäköisesti välttämättä kuitenkaan työllisty Suomessa, Purra toteaa.
Näin veronmaksajien rahat kuluvat kehitysmaiden asukkaiden kouluttamiseen, josta ei ole hyötyä Suomelle. Sitä vastoin ulkomaalaistaustaiset kuormittavat sosiaalietuuksien käytöllä julkista taloutta. Purra katsoo, että tämä tilanne vaatii järkeistämistä.
– Nämä järjestelmät ja niiden kannustimet pitäisi räjäyttää. Oppilaitoksille ei pitäisi maksaa siitä, että ne haalivat opiskelijoita kehitysmaista vaan siitä, että koulutetaan riittävä määrä kotimaisia nuoria niille aloille, alueille ja yrityksille, joissa heille on tarvetta, Purra linjaa.
Monilla yrityksillä on hankaluuksia saada suomalaisia työntekijöitä, jotka tulisivat tekemään suhteellisen lyhyttä koulutusta vaativaa työtä. Tilannetta on paikattu ottamalla koulutettavia ulkomailta.
– Eikö me voida vaatia mitään vastuuta meidän koulutusjärjestelmältä? Tässä on yksi asia mitä opetusministerin kannattaisi pohtia, Purra esittää.
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen muistuttaa, että hallitus on jo tehnyt merkittäviä korjauksia ja kiristyksiä kansainvälisiin opiskelijoihin liittyvään sääntelyyn.
Esimerkiksi perheenyhdistämiseen tulee odotusaika, kielitaitoedellytys otetaan käyttöön ja lukukausimaksut ovat täyskatteellisia EU-alueen ulkopuolisille opiskelijoille.
– Hallitus onneksi sai tehtyä sen päätöksen, että rajoituksia tuotetaan ja tehdään, mutta niitä pitää jatkaa. Ne eivät ole todennäköisimmin riittäviä, Rantanen arvioi.
Hän kysyy pitäisikö ikäluokkien pienentyessä pikemminkin harventaa kouluverkkoa kuin, että samaa järjestelmää koetetaan ylläpitää haalimalla ulkomaalaisia opiskelijoita.
– Minun mielestä tämä ei tule johtamaan kauhean hyvään lopputulokseen: Meidän rahat ja tekijät eivät riitä, Rantanen toteaa.
Ministerit keskustelivat koulutuspolitiikasta Suomen Uutisten studiossa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Keskusta ajaa veronmaksajien kustannusvastuuseen nojaavaa maahanmuuttoa monella eri perusteella. Yksi perusteista on se, että kepu kaavailee täyttävänsä maahanmuuttajilla maakuntien vajaakäytöllä olevat oppilaitokset, ja siitä syystä keskusta äänesti eduskunnassa ulkomaalaisten lukuvuosimaksuja vastaan.
Eri puolilla maata oppilaitoksilla on kannuste haalia sisään kielitaidottomia opiskelijoita, koska ammattioppilaitosten valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia tulee vuosittaisen opiskelijamäärän mukaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra vaatii epäterveen ilmiön korjaamista.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Maahanmuutto Suomeen kääntyi viime vuonna selvään laskuun, kertoo Maahanmuuttovirasto tuoreessa tilastokatsauksessaan. Hakemusmäärät vähenivät lähes kaikissa keskeisissä lupatyypeissä: työperäisessä maahanmuutossa, opiskelijoiden luvissa ja kansainvälisessä suojelussa.
Marinin hallitus loi Suomeen opiskelijaviisumijärjestelmän, jota maahanmuuttajat ovat käyttäneet hyväkseen väylänä perheiden maahantuontiin ilman todellisia edellytyksiä opiskeluun tai toimeentuloon. Hallitus päätti korjata tämän lain aiheuttamia ongelmia.
Hallitus käynnistää lainvalmistelun, jolla puututaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäseniensä Suomessa kohtaamiin ongelmiin. Lakiuudistuksilla lisätään opiskelijoihin kohdistuvia vaatimuksia ja selkeytetään muun muassa Suomessa vaadittavan toimeentulon tarkkaa euromäärää. Opiskelijan perheenjäsenet eivät enää jatkossa voi muuttaa Suomeen heti, vaan aikaisintaan vasta vuoden kuluttua.
Eduskunnassa kävi eilen selväksi, että keskustaa närästävät hallituksen aikeet ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin.
Kuluneen vuoden aikana opiskelijoiden hakemusmäärän viime vuosien nopea kasvu on pysähtynyt. Samaan aikaan Suomeen hakeutuvien työntekijöiden ja turvapaikanhakijoiden määrät ovat selvästi vähentyneet, Migrin tiedoista selviää.
Helsingin perussuomalaisten varavaltuutettu Mika Merano katsoo, että ulkomaisten opiskelijoiden palkkaamiseen suunnattu Helsinki-kansainvälisyyseteli ei ole yhdenvertaisuusperiaatteiden mukainen. - Jos vaatimuksena on, että työharjoittelupaikan kohteena on joku ulkomaalainen opiskelija, ja seteli myönnetään sillä perusteella, niin siinähän syrjitään silloin suomalaisia opiskelijoita, Merano jyrähtää.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
New Yorkissa riehui tuikea lumimyrsky, joka toi puoli metriä lunta kaupungin kaduille. Manhattanilla väkijoukko innostui lumisotaan, joka lähti lapasesta. Poliisi tuli rauhoittelemaan tilannetta ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Pormestari vähätteli välikohtausta - ja pian sukset olivat taas ristissä muslimipormestarin ja virkavallan välillä.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
