Eurooppaan tuotiin alkuvuonna 2026 enemmän nesteytettyä maakaasua Venäjän suurimmalta LNG-kentältä kuin koskaan aiemmin. Financial Timesin siteeraaman analytiikkayhtiö Kplerin tietojen mukaan EU-maat ostivat tammi–kesäkuussa Jamalin laitokselta lähes 10 miljoonaa tonnia kaasua, mikä on noin 18 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja kattaa lähes koko laitoksen tuotannon.
Ostot ajoittuvat aikaan juuri ennen EU:n suunnittelemaa venäläisen kaasun tuontikieltoa. Suurimmat ostajat olivat Ranska, Belgia ja Espanja, joiden osuudet olivat 3,6, 2,9 ja 2,7 miljoonaa tonnia.
Totaalikielto tulossa
Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestö Urgewald arvioi, että nämä toimitukset maksoivat EU:lle jopa 6 miljardia euroa eli 6,85 miljardia dollaria. Vuonna 2025 EU-maat käyttivät yhteensä 7,2 miljardia euroa Yamalin LNG:n tuontiin.
Huolimatta yhteisistä pyrkimyksistä katkaista energiasiteet Moskovaan unioni oli vuonna 2025 yhä riippuvainen Venäjästä 13 prosentin osuudella maakaasun kokonaistuonnistaan. Viranomaisten mukaan tämä riippuvuus altistaa unionin merkittäville kauppa- ja energiaturvallisuusriskeille.
EU on jo kieltänyt venäläisen kaasun ostot lyhytaikaisilla sopimuksilla, joten jokainen Eurooppaan suuntautuva lasti vaatii tuojamaan tulliviranomaisen vahvistuksen pitkäaikaisesta sopimuksesta. Vuoden 2027 alusta astuu voimaan myös pitkäaikaisia toimituksia koskeva kielto, ja putkikaasu kielletään myöhemmin samana vuonna.
