LEHTIKUVA
Lupa- ja valvontaviraston (LVV) julkaisema ohjeistus käytettyjen akkujen käsittelystä uhkaa tehdä sähkö- ja hybridiautojen akkujen korjaamisesta mahdotonta riippumattomille autokorjaamoille ja lopettaa akkujen korjaustoiminnan kokonaan. Perussuomalaiset kansanedustajat Petri Huru ja Vilhelm Junnila ovat jättäneet toimenpidealoitteen EU:n akkuasetusta tiukemman laintulkinnan muuttamiseksi.
Korjaamot ostavat käytettyjä akkuja esimerkiksi romuttamoilta tai purkavat vaurioituneita ja käytöstä poistettuja autoja varaosiksi. Toiminta on kustannustehokasta, ekologista sekä kiertotaloutta edistävää. Akkualan ammattilaisten mukaan paras korjaustulos saadaan käyttämällä akkumoduuleja, joiden kuntotaso vastaa mahdollisimman paljon korjattavan akun kuntoa. Romutettujen autojen akkuja on käytetty korjaustoiminnassa vuosikausia ilman ongelmia.
– EU:n akkuasetusta tiukemmat tulkinnat vaarantavat korjaamoiden ja purkamoiden liiketoimintaedellytykset ja hidastavat varaosien uudelleenkäyttöä. Lisäsääntely siirtäisi akkujen uudelleenkäyttöön liittyvän teollisuuden ja niiden tuottamat työpaikat muualle EU:n alueelle tai sen ulkopuolelle, esimerkiksi Kiinaan, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila toteaa.
LVV:n uuden ohjeistuksen mukaan jäteakkuja käyttävästä korjaamosta tulee jatkossa tuottaja, joka on tuottajavastuussa asettaessaan tuotteen markkinoille. Jäteakkujen ottamisesta uudelleenkäyttöön puhutaan ”uudelleenkäytön valmisteluna”. Uudelleenkäyttöön valmistelu rinnastetaan jätteenkäsittelyyn, ja se vaatii ympäristöluvan, ei-enää-jätettä-päätöksen (EEJ) sekä jätteensiirtoluvan.
Lisäksi toiminta edellyttää sopimusta tuottajayhteisön (autonvalmistajan) kanssa, joka tosiasiallisesti estää EU:n alkuperäisen akkuasetuksen mahdollistaman korjaustoiminnan kieltämällä uudelleenkäytön valmistelun ilman alkuperäisen tuottajayhteisön lupaa. Tämä luo alkuperäisille tuottajille perusteettoman portinvartijan aseman sähköautoakkujen varaosamarkkinoilla. Tuottajayhteisö ei ole viranomainen tai siihen rinnastettava taho, vaan autotuottajien vastuita hoitava yksityinen toimija.
Ympäristövaliokunnan mietinnössä jätelain uudistamisessa käsiteltiin myös EU:n akkuasetusta. Valiokuntakäsittelyssä tunnistettiin ongelma akkujen osalta, ja valiokunnan mietintöön tuli Petri Hurun toimesta kirjaus, jossa Lupa- ja valvontavirasto velvoitettiin luomaan muiden viranomaisten kanssa ohjeistus selventämään tuotteen ja jätteen rajapintaa sekä akkuasetuksen eri määritelmiin liittyviä kysymyksiä. Lisäksi LVV velvoitettiin käymään ohjeistuksen laatimisen yhteydessä vuoropuhelua romuajoneuvoalan toimijoiden kanssa.
Ympäristöministeriö totesi vastineessaan valiokunnalle: ”Uudelleenkäyttö kohdistuu tuotteeseen eli akkuun, joka käytetään uudelleen samassa käyttötarkoituksessa, ja siihen liittyviä palveluita voisi edelleen tarjota ilman erillistä sopimista tuottajan kanssa.”
– Valiokunnan tahtotila on, että myös pienet yksityiset korjaamot voivat jatkaa toimintaansa akkujen parissa, eikä tarkoitus ole tehdä kansallisesti EU:ta kireämpää sääntelyä. Uudet LVV:n ohjeistukset eivät vastaa valiokunnan ja eduskunnan tahtotilaa jätelain uudistuksessa. On epäselvää, onko LVV käynyt eduskunnan edellyttämää vuoropuhelua romuajoneuvoalan toimijoiden kanssa. Asialla on merkittävää taloudellista merkitystä koskien sähköautojen elinkaarta, joka uhkaa hallituksen tavoitetta yhteiskunnan sähköistymisestä, eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Huru muistuttaa.
On huomioitava, että EU- ja ETA-tasolla uudelleenkäytön valmistelusta on jo syntynyt Suomesta poikkeavia tulkintakäytäntöjä. Esimerkiksi Norjassa ja Espanjassa ajoakkujen uudelleenkäyttö kattaa myös toimenpiteitä, joiden katsotaan Suomessa muodostuvan uudelleenkäytön valmisteluksi. Huomionarvoista on myös se, että uudelleenkäytön valmistelu on mahdollista vapaasti joka tapauksessa muiden purettavan auton osien osalta.
– Lupa- ja valvontaviraston on syytä päivittää ohjeistustaan, jotta ympäristövaliokunnan ja eduskunnan tahtotila jätelain uudistamisesta toteutuu. Samaan aikaan, kun Suomi haluaa edistää yhteiskunnan sähköistymistä sekä sähköautojen ja latausinfran saatavuutta, se ei voi viranomaisen toimin tehdä ajoakkujen uudelleenkäyttöä käytännössä mahdottomaksi ja asettaa Suomea epäedulliseen asemaan suhteessa muihin eurooppalaisiin valtioihin, Huru ja Junnila toteavat.
Ohjeistuksen valmistellut LVV kuuluu valtiovarainministeriössä toimivan kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) vastuualaan.
– Edellytämme ministeriltä välittömiä toimenpiteitä. Kysymys on suomalaisesta työstä, kansanedustajat linjaavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän kansanedustaja Minna Reijonen on jättänyt ministerille vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jolla hän haluaa saada vastauksia esille nousseeseen huoleen sähköautojen akuista ja niihin liittyvästä epäselvästä byrokratiasta.
Suomen poliisi on hiljalleen laajentanut sähköajoneuvojen käyttöä viime vuosien aikana. Poliisihallituksen ylitarkastaja Jukka Rivisen mukaan tavoitteena on ollut kerätä käyttökokemuksia ja arvioida, miten uusi käyttövoimateknologia sopii poliisitoiminnan erityisvaatimuksiin. Kehittämistä kaivataan vielä.
Itävallan poliisi lopettaa sähköautojen käytön partioajossa. Sisäministeriön mukaan sähköautot soveltuvat poliisin operatiiviseen käyttöön vain rajallisesti. Ongelmiksi ovat nousseet erityisesti latausinfrastruktuuri, varustelun lisäämä ajoneuvojen paino sekä toimintamatka ja suorituskyky.
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Moni suomalainen suhtautuu sähköautoihin edelleen torjuvasti. Uuden kyselytutkimuksen mukaan asenteet jakautuvat jyrkästi iän, tulojen ja asuinalueen mukaan. Tulokset selviävät Polestarin ja Bilendin teettämässä tutkimuksessa, josta raportoi Iltalehti.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
