LEHTIKUVA
Moni suomalainen suhtautuu sähköautoihin edelleen torjuvasti. Uuden kyselytutkimuksen mukaan asenteet jakautuvat jyrkästi iän, tulojen ja asuinalueen mukaan. Tulokset selviävät Polestarin ja Bilendin teettämässä tutkimuksessa, josta raportoi Iltalehti.
Sangen moni suomalainen kokee sähköautot edelleen rikkaiden etuoikeutena. Myytit istuvat edelleen tiukassa, sillä Polestarin ja Bilendin tutkimus osoittaa, että sähköautoiluun liittyvät ennakkoluulot ja myytit ovat edelleen erittäin vahvoja kuluttajien keskuudessa.
Kansalaisista vain 17 prosenttia uskoo ajavansa sähköautolla viiden vuoden kuluttua, selostaa Iltalehti selvityksen tuloksia. Peräti 26 prosenttia sanoo, ettei aio ajaa sähköautolla koskaan. Kriittisten osuus on kasvanut, sillä vielä vuonna 2024 saman vastauksen antoi 22 prosenttia vastaajista.
Sähköautoihin suhtaudutaan myönteisimmin Etelä-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomessa suhtautuminen on selvästi kriittisempää. Nuoremmissa ikäluokissa asenteet ovat huomattavasti myönteisempiä, ja kiinnostus sähköautoiluun kasvaa selvästi iän laskiessa.
Talouden tulot näkyvät asenteissa selvästi. Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavista kotitalouksista 37 prosenttia suunnittelee ajavansa sähköautolla viiden vuoden päästä. Toisaalta alle 20 000 euroa vuodessa tienaavissa kotitalouksissa vastaava osuus on vain 5 prosenttia.
Tuloluokkien välillä suhtautuminen muuttuu lähes suoraviivaisesti eli mitä suuremmat tulot, sitä myönteisempi asenne sähköautoilua kohtaan.
SU0MEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saarivaltakunnan sähköautojen ja ladattavien hybridien omistajat joutuvat tulevaisuudessa maksamaan ajoneuvoveroa ajettujen kilometrien perusteella. Britannian hallitus perustelee uudistusta verotulojen turvaamisella, koska polttoaineveron tuotto vähenee sähköautojen yleistyessä. Uusi järjestelmä on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen on määrä tulla voimaan keväällä 2028.
EU-komissio on nostanut Sodankylään suunnitellun Sakatin kaivoshankkeen Euroopan strategisten kaivoshankkeiden listalle. Hanke on kiistanalainen, sillä raaka-aine-esiintymä sijaitsee Natura 2000 -alueella Viiankiaavalla. Elinkeinoministeri Wille Rydman sanoo, että toteutuessaan hanke toteutettaisiin luontoarvoja suojellen, mutta samalla niin, että rikasta esiintymää voidaan hyödyntää.
Sähköautojen kauppa tökkii koko Euroopassa. Syitä on monia tukiaisten loppumisesta yleiseen taloudelliseen alakuloon. Suurin hypetys ympäristöajattelustakin on muisto vain. Ruotsissa pelkästään yhdeltä sivustolta löytyy lähes tuhat käyttämätöntä, pari vuotta vanhaa sähköautoa. Niitä myydään jopa 170 000 kruunun alennuksella, todennäköisesti myös maan rajojen ulkopuolelle.
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Eri energiamuotoja käyttövoimana hyödyntävien autojen kuljettajien ajokäytöksen ja vakuutuskorvausten perusteella sähköautot nousevat onnettomuustilastojen kärkeen ja sähköautojen korjaaminen on polttomoottoriautoon verrattuna kalliimpaa. Asia selviää tutkimuksesta, joka on julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
Viranomaiset eivät ole todenneet Leipzigin paljon uhreja vaatineessa ihmisjoukkoon ajamisessa poliittisia tai uskonnollisia motiiveja. Saksassa oikeus käsittelee parhaillaan myös kahta muuta autolla tehtyä tuhoisaa attentaattia. Toisessa niistä tekijä sanoo saaneensa käskyn Allahilta ja haluneensa tulla marttyyriksi.
Lue lisää
Lue lisää
