LEHTIKUVA/ARKISTO
Hallitus päätti budjettiriihessä lisärahoituksesta oikeuden- ja vankeinhoitoon sekä rikosasioiden sujuvoittamiseen.
Oikeusministeriön hallinnonalan vuoden 2027 budjetti on 1,3 miljardia euroa, ja siitä valtaosa, 80 prosenttia, käytetään oikeusturvaa tuottavien virastojen toimintaan. Eniten rahaa on varattu tuomioistuinlaitoksen toimintaan (377 miljoonaa euroa) sekä vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoon (335 miljoonaa euroa).
Tuomioistuimille ja Syyttäjälaitokselle osoitetaan kertaluonteisesti yhteensä neljän miljoonan euron lisärahoitus toiminnan turvaamiseen. Tuomioistuinten osuus summasta on kolme miljoonaa euroa ja Syyttäjälaitoksen miljoona euroa. Lisämääräraha on jatkoa vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa myönnetylle 6,9 miljoonan euron lisäykselle. Näillä kertaluonteisilla lisäyksillä kompensoidaan osittain aiempaa määräaikaista ruuhkanpurkurahoitusta, joka päättyy vuoden 2026 lopussa.
Oikeusministeriön budjetti on noin 43 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Riihen päätösten lisäksi muutos johtuu aiemmin tällä hallituskaudella tehdyistä päätöksistä, kuten kriminaalipolitiikan kiristämisestä.
– Oikeusjärjestelmän on toimittava sujuvasti kokonaisuutena. Riihessä päätettiin kohdentaa lisämääräraha syyttäjille, tuomioistuimille ja Rikosseuraamuslaitokselle ja parantaa näin niiden resursseja vastata asiamäärän kasvuun rikosasioissa, sanoo oikeusministeri Leena Meri.
Hallitus linjasi myös esityksestä korottaa päiväsakon alinta rahamäärää. Päiväsakon vähimmäismäärää on viimeksi tarkistettu vuonna 2002, jolloin se nostettiin nykyiseen kuuteen euroon. Sen jälkeen rahan arvo on alentunut ja kansalaisten tulot nousseet, mutta sakon alaraja on pysynyt paikallaan. Korotus vastaisi elinkustannusindeksiin perustuvaa rahan arvonalenemista ja tulokehitystä, eli kyse on inflaatioon perustuvasta tarkistuksesta ja ajantasaistamisesta.
Muutoksen myötä vankipaikkatarve lisääntyy. Tämä on huomioitu etukäteen, sillä lakiesityksen täytäntöönpanoon esitetään Rikosseuraamuslaitokselle 3,45 miljoonaa euroa ja vankiterveydenhuoltoon 227 000 euroa pysyvää rahoitusta. Rahoitusmitoituksessa on otettu huomioon myös päihdekuntoutuksen lisääminen Rikosseuraamuslaitoksessa.
Tämä on sama linja, jota hallitus on noudattanut koko kauden. Kun rangaistuksia kiristetään, myös niiden täytäntöönpanoon varataan rahat eikä jätetä laskua roikkumaan.
Oikeuslaitoksen ruuhkat ja vankiloiden ahtaus eivät ratkea julistuksilla vaan päätöksillä. Oikeusministeri Meri on kiristänyt rangaistuksia, mutta huolehtinut samalla siitä, että syyttäjillä, tuomioistuimilla ja vankiloilla on välineet hoitaa työnsä.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus korottaa puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja 618 miljoonalla eurolla vuoden 2026 talousarvioon verrattuna. Lisäksi budjettiin sisältyy miljardiluokan tilausvaltuuksia materiaalihankintoihin.
Hallitus kokoontuu tänään viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti aamulla riihen tiedotustilaisuudessa, että julkisen talouden tila säilyy haastavana, vaikka paljon positiivista onkin jo nähtävissä. Sekä Purra että pääministeri Petteri Orpo odottavat työllisyyden lähtevän vahvistumaan syksyn myötä.
Oikeusministeriö on valmistellut lukuisia lakimuutoksia, jotka sujuvoittavat rikosprosessia, tehostavat rikosasioiden käsittelyä ja lyhentävät käsittelyaikoja. Hallituksen eduskunnalle jättämä esitys parantaa siten myös oikeusturvan saatavuutta. Uudistus tuo tuoreita keinoja sekä rikoksen esitutkintavaiheen että rikosasioiden oikeudenkäyntien sujuvoittamiseen. Hallitus aikoo saattaa lait voimaan pääosin 1.1.2027.
Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä, jossa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelut siirtyvät sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön alaisuuteen. Järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2027 alkaen Oikeuspalveluvirastolle. Poliisitaustainen kansanedustaja Mira Nieminen pitää uudistusta perusteltuna.
Rikosasioiden nykyistä nopeampi ja tehokkaampi käsittely viranomaisissa on erittäin tärkeää oikeusturvan kannalta. Sujuvampi rikosprosessi lisää oikeudenmukaisuutta kaikille osapuolille, oikeusministeri Leena Meri korostaa.
Oikeusministeri Leena Meri kertoi eilen Imatralla oikeus- ja sisäpolitiikan tiukennuksista. Meri korosti, että oikeusministeriön hallinnonala on toteuttanut jo nyt historiallisen laajoja uudistuksia. Kriminaalipolitiikka ja prosessioikeus ovat kokeneet suuren muutoksen. Hallitus on lisännyt toimikautensa aikana 400 uutta vankipaikkaa sekä antanut yli 80 lakiesitystä.
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
Oikeusministeriö hakee keinoja rikosasioiden käsittelyn nopeuttamiseen ja oikeudenmukaisuuden parantamiseen. Virkatyönä laadittu ehdotus rikosprosessien sujuvoittamiseksi on nyt lausuntokierroksella.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Iltalehden selvitys paljasti, että valtaosa Helsingin valtuutetuista asuu alueilla, joissa vieraskielisiä on selvästi keskimääräistä vähemmän. Ilmiö osuu erityisesti niihin vihreiden ja vasemmistoliiton poliitikkoihin, jotka ovat itse ajaneet kaupungin koulupiirien tasapainotusta ja segregaation purkua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
