LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus korottaa puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja 618 miljoonalla eurolla vuoden 2026 talousarvioon verrattuna. Lisäksi budjettiin sisältyy miljardiluokan tilausvaltuuksia materiaalihankintoihin.
Hallituksen budjettiesityksen mukaan puolustusmenoja korotetaan 618 miljoonaa euroa vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Esitys sisältää lisäksi 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin sekä 186 miljoonan euron tilausvaltuuden Puolustusvoimien toimintamenoihin.
Ukrainan tukeen on varattu 200 miljoonan euron lisämääräraha, ja sisäministeriön hallinnonalalle osoitetaan lisäksi 3 miljoonaa euroa Ukrainan kuljetuskustannuksiin ja hankintoihin.
Sotilaalliseen liikkuvuuteen kohdistuu myös lisärahoitusta, mikä kytkeytyy suoraan liikenneinvestointeihin: Itä-Suomen tie- ja ratahankkeita on perusteltu paitsi kasvulla, myös kokonaisturvallisuudella.
Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen hankintoihin sekä toiminnan ylläpitoon ehdotetaan noin 67 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Rahoitus varmistaa, että sotilaallisen valmiuden lisäksi myös siviilipuolen terveydenhuolto pystyy vastaamaan kriisitilanteisiin.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 10 miljoonaa euroa miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon niin sanotussa UXV30-hankkeessa. Hanke on lähes kokonaan EU:n rahoittama, mikä pienentää sen vaikutusta Suomen omaan budjettiin.
Puolustuksen määrärahojen kasvattaminen on jatkunut läpi hallituskauden, ja se heijastaa muuttunutta turvallisuusympäristöä Suomen lähialueilla. Tilausvaltuuksien suuruus kertoo, että kyse ei ole vain vuoden 2027 budjetista vaan pidemmästä sitoutumisesta materiaalihankintoihin.
Puolustusmenojen kasvu jatkuu jo neljättä vuotta peräkkäin, vaikka muualla budjetissa sopeutetaan voimakkaasti. Hallitus on pitänyt linjan johdonmukaisena koko kauden: turvallisuudesta ei tingitä, vaikka muista menoista tingitään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.
Hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä ensi vuoden budjetissa. Työtulovähennystä kasvatetaan ja veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kevennys kohdistuu pääosin pieni- ja keskituloisille, ja jatkaa linjaa, jolla suomalaisten ostovoima on vahvistunut koko vaalikauden ajan.
Hallitus on päättänyt vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Esitys keventää työn ja yrittämisen verotusta, pitää kiinni aiemmista säästöistä ja suuntaa lisärahaa puolustukseen sekä liikenneinfraan. Tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.
Hallitus kokoontuu tänään viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti aamulla riihen tiedotustilaisuudessa, että julkisen talouden tila säilyy haastavana, vaikka paljon positiivista onkin jo nähtävissä. Sekä Purra että pääministeri Petteri Orpo odottavat työllisyyden lähtevän vahvistumaan syksyn myötä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa tuoreessa kolumnissaan, että SDP:n ja vasemmistoliiton ensi kaudelle suunnittelemat, jopa yhdeksän miljardin euron veronkiristykset olisivat tuhoisia juuri nyt elpyvälle Suomen taloudelle. Hän korostaa, että vaikka suurten vientiyritysten tilanteen paraneminen onkin hyvä asia, jatkossa on tärkeää että kasvu tarttuu myös pieniin yrityksiin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan veronmaksaja, työntekijä ja yrittäjä tarvitsevat Suomessa suojelua. Seuraavan hallituskauden verotusta tulisi keventää, ei lisätä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että perussuomalaiset ei tule esittämään veronkiristyksiä työhön eikä yrittämiseen. Myöskään kulutuspuolella ei ole varaa veronkorotuksiin, vaan mahdolliset lisäsäästöt toteutetaan menoja karsimalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee jyrkästi opposition sekavaa talouslinjaa. Lähes kolmen ja puolen vuoden jälkeen SDP ja muut oppositioryhmät eivät ole kyenneet tuomaan pöytään järkeviä säästöehdotuksia. Valtiovarainministeri muistuttaa, että julkinen talous vaatii seuraavallakin kaudella kovia toimia, mutta veronkorotuksilla ei saa tuhota alkanutta kasvua.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
