LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hallitus korottaa puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja 618 miljoonalla eurolla vuoden 2026 talousarvioon verrattuna. Lisäksi budjettiin sisältyy miljardiluokan tilausvaltuuksia materiaalihankintoihin.
Hallituksen budjettiesityksen mukaan puolustusmenoja korotetaan 618 miljoonaa euroa vuoden 2026 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Esitys sisältää lisäksi 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin sekä 186 miljoonan euron tilausvaltuuden Puolustusvoimien toimintamenoihin.
Ukrainan tukeen on varattu 200 miljoonan euron lisämääräraha, ja sisäministeriön hallinnonalalle osoitetaan lisäksi 3 miljoonaa euroa Ukrainan kuljetuskustannuksiin ja hankintoihin.
Sotilaalliseen liikkuvuuteen kohdistuu myös lisärahoitusta, mikä kytkeytyy suoraan liikenneinvestointeihin: Itä-Suomen tie- ja ratahankkeita on perusteltu paitsi kasvulla, myös kokonaisturvallisuudella.
Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen hankintoihin sekä toiminnan ylläpitoon ehdotetaan noin 67 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, Helsingin kaupungille ja HUS-yhtymälle. Rahoitus varmistaa, että sotilaallisen valmiuden lisäksi myös siviilipuolen terveydenhuolto pystyy vastaamaan kriisitilanteisiin.
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 10 miljoonaa euroa miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon niin sanotussa UXV30-hankkeessa. Hanke on lähes kokonaan EU:n rahoittama, mikä pienentää sen vaikutusta Suomen omaan budjettiin.
Puolustuksen määrärahojen kasvattaminen on jatkunut läpi hallituskauden, ja se heijastaa muuttunutta turvallisuusympäristöä Suomen lähialueilla. Tilausvaltuuksien suuruus kertoo, että kyse ei ole vain vuoden 2027 budjetista vaan pidemmästä sitoutumisesta materiaalihankintoihin.
Puolustusmenojen kasvu jatkuu jo neljättä vuotta peräkkäin, vaikka muualla budjetissa sopeutetaan voimakkaasti. Hallitus on pitänyt linjan johdonmukaisena koko kauden: turvallisuudesta ei tingitä, vaikka muista menoista tingitään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ensi vuoden budjettiesityksessä toissijaiset menot vähenevät. Hallitus kohdentaa säästöjä muun muassa kotoutukseen, kehitysapuun ja järjestötukiin. Peruspalveluista, turvallisuudesta tai suomalaisten hyvinvoinnista sen sijaan ei leikata.
Hallitus jatkaa työn verotuksen keventämistä ensi vuoden budjetissa. Työtulovähennystä kasvatetaan ja veroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kevennys kohdistuu pääosin pieni- ja keskituloisille, ja jatkaa linjaa, jolla suomalaisten ostovoima on vahvistunut koko vaalikauden ajan.
Hallitus on päättänyt vuoden 2027 talousarvioesityksestä. Esitys keventää työn ja yrittämisen verotusta, pitää kiinni aiemmista säästöistä ja suuntaa lisärahaa puolustukseen sekä liikenneinfraan. Tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.
Hallitus kokoontuu tänään viimeiseen budjettiriiheensä päättämään ensi vuoden budjetista. Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti aamulla riihen tiedotustilaisuudessa, että julkisen talouden tila säilyy haastavana, vaikka paljon positiivista onkin jo nähtävissä. Sekä Purra että pääministeri Petteri Orpo odottavat työllisyyden lähtevän vahvistumaan syksyn myötä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa tuoreessa kolumnissaan, että SDP:n ja vasemmistoliiton ensi kaudelle suunnittelemat, jopa yhdeksän miljardin euron veronkiristykset olisivat tuhoisia juuri nyt elpyvälle Suomen taloudelle. Hän korostaa, että vaikka suurten vientiyritysten tilanteen paraneminen onkin hyvä asia, jatkossa on tärkeää että kasvu tarttuu myös pieniin yrityksiin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan veronmaksaja, työntekijä ja yrittäjä tarvitsevat Suomessa suojelua. Seuraavan hallituskauden verotusta tulisi keventää, ei lisätä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että perussuomalaiset ei tule esittämään veronkiristyksiä työhön eikä yrittämiseen. Myöskään kulutuspuolella ei ole varaa veronkorotuksiin, vaan mahdolliset lisäsäästöt toteutetaan menoja karsimalla.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee jyrkästi opposition sekavaa talouslinjaa. Lähes kolmen ja puolen vuoden jälkeen SDP ja muut oppositioryhmät eivät ole kyenneet tuomaan pöytään järkeviä säästöehdotuksia. Valtiovarainministeri muistuttaa, että julkinen talous vaatii seuraavallakin kaudella kovia toimia, mutta veronkorotuksilla ei saa tuhota alkanutta kasvua.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.
Paikallisten asukkaiden kärsivällisyys Espanjan Ceutassa on nyt loppu. Heinäkuun lopulla runsaat 70 000 laitonta maahantunkeutujaa ylitti rajan Marokosta Espanjan Ceutaan ja heistä noin 5 000 oleskelee edelleen alueella. Paikallisten asukkaiden ja laittomien tulijoiden välit ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi ja Espanja on pyytänyt Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia apuun laittomien palauttamiseksi Marokkoon.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
