Oikeusministeri Leena Meri: Rangaistuksia kiristetään, terrorismilainsäädäntöä laajennetaan, elinkautisesta oikeasti ikuinen ja vankipaikkoja lisää

– Suomi on turvallinen maa, täällä uskaltaa kävellä yöllä yksin ja lapset voivat kulkea yksin kouluun. Meillä on täällä rauhalliset kadut, koulut ja kodit, kuvaili oikeusministeri Leena Meri tahtotilaa meneillään olevien kriminaalipoliittisten lakiuudistusten takana.

Hallitus tekee Meren mukaan paljon työtä kriminaalipolitiikan linjan muuttamiseksi. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistuksia ollaan kiristämässä, samoin on terrorismirikosten ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tekojen laita. Myös elinkautiseen rangaistukseen on tulossa muutoksia.

– Parannamme tietojen vaihtoa viranomaisten välillä ja panostamme siihen, että erityisesti nuorten ja toki vanhempienkin rikoskierre katkeaa. Panostamme ennalta ehkäisyyn, Meri summasi.

Varmuusvankeudessa ei takarajaa

Mallina kriminaalipolitiikassa on pitkälti pohjoismainen yleinen rangaistustaso. Hallitus on kiristänyt rangaistusasteikkoja laittomien aseiden hallussapidosta ja katujengeihin liittyvien rikosten rangaistuksia on kovennettu. Ehdonalaisen vapauden järjestelmää on muutettu siten, että rikoksentekijä voi olla ensikertalainen vain kerran.

Vaarallisten vankien rangaistuksia kiristetään ottamalla käyttöön varmuusvankeus, joka tarkoittaa tuomion jatkumista niin kauan, ettei vangin enää katsota olevan vaarallinen yhteiskunnalle. Varmuusvankeudessa ei siten ole takarajaa tuomion pituudelle, joten tuomittu voi istua vankilassa koko loppuelämänsä.

Rangaistusten kiristykset merkitsevät 300 vankipaikan lisätarvetta ja hallituksella on taloudelliset valmiudet jopa 400 uuteen vankipaikkaan, jotka ovat tulossa käyttöön vuoteen 2027 mennessä. Vankiloiden turvatekniikkaan on siihenkin panostettu.

Oikeusministeriön hallinnonalalle lisärahoitusta

– Joka tapauksessa olen iloinen siitä, että tässä taloudellisessa tilanteessa oikeusministeriön hallinnonalan viranomaiset ovat saaneet merkittävää lisärahoitusta, Meri totesi.

Oikeusministeriön hallinnonala ponnistelee myös sen eteen, että prosessit tuomioistuimissa ja poliisin saralla kävisivät entistä sujuvammin ja siten kansalaisten oikeusturva paranisi. Istuntoja voidaan tulevaisuudessa pitää ”tietyin kriteerein” myös silloin, jos asianomainen ei ole syystä tai toisesta päässyt paikalle.

– Meillä on tulossa syyteneuvottelujen käyttöalan laajentaminen ja sakkomenettelyn uudistaminen, jonka puitteissa sakot voidaan antaa selkeästi riidattomissa asioissa eli kaikkea ei tarvitse viedä tuomioistuimiin.

Tekoäly avuksi tulkkaukseen

Tuomioistuimissa saatetaan käyttää jopa 100 eri kieltä, joka edellyttää tulkkien käyttöä. Tämä hidastaa oikeusprosesseja tulee lisäksi erittäin kalliiksi.

Oikeuslaitos onkin mahdollisesti ottamassa käyttöön AI-työkalun eli koneoppimispohjaisen tulkkausjärjestelmän, joka toimii jopa 60 eri kielellä. Järjestelmä on jo Ruotsissa koekäytössä asiakaspalvelutyössä ja sieltä pilotointi laajenee tuomioistuimiin ja syyttäjien piiriin.

– Tällä on saatavissa merkittäviä resurssisäästöjä, arviolta miljooniakin voi olla vuodessa säästettävissä ja tietysti se nopeuttaa oikeudenkäyntejä.