Valio ilmoitti alentavansa maidon tuottajahintaa 1. heinäkuuta alkaen. Lieksassa maitotilaa pyörittävät Marja ja Sami Kajoskivi yllättyivät käänteestä.
– Valio ilmoitti tuottajahinnan 3 sentin alennuksesta vain pari päivää etukäteen. Päätöstä on arvosteltu siitä, ettei asiasta kerrottu aiemmin, Sami Kajoskivi toteaa.
– Meille viljelijöille on pitkään sanottu, että pitää ennakoida ja varautua. Miten tällaiseen voi varautua, jos asiasta ei tiedetä kuukautta tai kahta aiemmin? hän kysyy.
Valio on laskenut maidon tuottajahintaa tänä vuonna yhteensä 6,5 senttiä litralta.
– Se merkitsee meille noin 40 000 euron vähennystä vuosituloihin. Siitä on yritettävä selvitä. Jos Valio tekee voittoa, se maksaa loppuvuodesta jälkitiliä, mikä tasaa tilannetta, Marja Kajoskivi kertoo ja jatkaa.
– Valio on maailmalla pieni toimija, joten markkinoiden vaihtelut näkyvät siinä herkästi. Toisaalta maidon hinta on Suomessa ollut muuta Eurooppaa vakaampi.
Hintaleikkaus lykkää investointeja
Hintatason lasku näkyy Murtorannan kylällä sijaitsevan maitotilan arjessa.
– Se tarkoittaa, että kaikkia suunniteltuja korjauksia ei voida tehdä, vaikka tarvetta olisi. Korjausvelkaa on kertynyt paljon, Marja Kajoskivi sanoo.
Sami Kajoskiven mukaan tilanne on poikkeuksellinen.
– Kun maailmalla on kriisejä ja kustannukset nousevat, yritykset siirtävät yleensä kustannuksia hintoihin. Maitotiloilla käy päinvastoin: kustannukset kasvavat, mutta maidosta saatava hinta laskee.
Maailmanmarkkinahinta laskussa
Valio laski maidon tuottajahintaa heinäkuun alussa heikentyneen markkinatilanteen vuoksi, kertoo yhtiön alkutuotantojohtaja Ulf Jahnsson.
– Hinnanlasku johtuu maitotuotteiden maailmanmarkkinahintojen voimakkaasta laskusta, minkä seurauksena Valion viennin tulos on heikentynyt, Jahnsson sanoo.
Valion vastaanottamasta maidosta noin 40 prosenttia menee vientiin. Siksi kansainvälinen hintakehitys näkyy nopeasti myös yhtiön tuloksessa. Viennin kustannuksia ovat kasvattaneet myös geopoliittiset jännitteet, jotka näkyvät energia- ja raaka-ainemarkkinoilla.
– Kilpailulainsäädännön vuoksi emme voi kommentoida hinnoittelupäätöksiä ennen niiden voimaantuloa, Jahnsson toteaa.
Valion mukaan maidosta maksettava tilityshinta määräytyy yhtiön hallituksessa, joka koostuu maitotilayrittäjistä. Osuuskunnat puolestaan päättävät tuottajille maksettavasta hinnasta itsenäisesti.
Jahnssonin mukaan Valio maksaa hinnanalennuksesta huolimatta maidosta edelleen enemmän kuin eurooppalaiset osuuskuntamuotoiset kilpailijansa.
Maidontuottajien asema huolettaa
Lieksan Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajan Sari Oinosen mukaan Valion päätös alentaa maidon tuottajahintaa korostaa maidontuottajien vaikeaa asemaa ja tarvetta vahvistaa maatalouden kannattavuutta sekä ennakoitavuutta.
– Maidon tuottajahintaa lasketaan jälleen lyhyellä varoitusajalla. Harvan palkansaajan ansioita voitaisiin alentaa samalla tavalla vain ilmoittamalla, että yrityksen hallitus on päättänyt leikata palkkaa lähes välittömästi. Tämä kertoo siitä, kuinka heikkoon asemaan moni maidontuottaja on joutunut, hän toteaa.
Oinonen on itsekin työskennellyt alkutuotannon parissa vuodesta 2007 lähtien. Hän aloitti maatalouslomittajana ja on sittemmin toiminut maitotilallisena.
Maatalous on Oinosen mukaan keskeisenä osa Suomen huoltovarmuutta, kansallista turvallisuutta ja alueellista elinvoimaa.
– Ilman kannattavaa maataloutta emme voi turvata kotimaista ruoantuotantoa, työpaikkoja emmekä yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, Oinonen sanoo.
Maatalouden toimintaympäristön epävarmuus vaikeuttaa hänen mukaansa pitkäjänteistä investointisuunnittelua ja rahoituksen saamista.
Perhetilat pitävät maaseudun elinvoimaisena
Oinonen korostaa maatalouden perheyritysten merkitystä.
– Sukupolvien aikana rakennettuja maatiloja on julkisessa keskustelussa liian usein vähätelty. Todellisuudessa ne ovat maaseudun elinvoiman, ruokaturvan ja huoltovarmuuden kivijalka, Oinonen sanoo.
Lieksassa asuvan Oinosen mukaan maatalouden rakennemuutos näkyy erityisen voimakkaasti Itä-Suomessa.
– Kylät tyhjenevät ja palvelut vähenevät. Sukupolvenvaihdosten edistäminen on koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää. Kun nuorilla on mahdollisuus jatkaa maatilojen toimintaa kannattavasti, säilyvät myös työpaikat, investoinnit ja palvelut maaseudulla.
– Maatilan jatkaja ei edusta menneisyyttä vaan tulevaisuutta, Oinonen toteaa.
Uusi laki vahvistaa ruuantuottajien asemaa
Hallitus pyrkii vahvistamaan alkutuottajien asemaa ja samalla koko elintarvikeketjun tasapainoa hallitusohjelman mukaisesti. Keskeinen keino on elintarvikemarkkinalain uudistukset, joilla parannetaan tuottajien neuvotteluasemaa suhteessa kauppaan ja teollisuuteen.
Elintarvikemarkkinalain muutokset tulivat voimaan 22. kesäkuuta. Uusi lainsäädäntö vahvistaa sopimussuhteiden selkeyttä, reiluutta ja ruokaketjun toimivuutta sekä tukee huoltovarmuutta.
