LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kaakkois-Suomen poliisi epäilee ainakin 12 ihmisen hankkineen Suomen kansalaisuuden perusteettomasti. Poliisin mukaan rikoskokonaisuudessa yhden henkilön epäillään järjestäneen ulkomaalaisille tekaistuja työsuhteita sekä auttaneen heitä suorittamaan Suomen kansalaisuuden edellyttämiä kieliopintoja toisten avulla.
Kaakkois-Suomen poliisilaitos on tutkinut yhdessä Kaakkois-Suomen rajavartioston kanssa rikoskokonaisuutta, jossa ainakin 12 henkilön epäillään saaneen Suomen kansalaisuuden perusteettomasti.
Lisäksi viiden henkilön kansalaisuushakemukset olivat vielä käsittelyssä esitutkinnan alkaessa, ilmenee poliisin tiedotteesta.
Rikosjutun pääepäillyn epäillään perustaneen vuodesta 2003 lähtien useita eri yrityksiä Suomeen ja järjestäneen niiden kautta ulkomaalaisille henkilöille tekaistuja työsuhteita.
Työsuhteiden perusteella henkilöt ovat voineet hakea oleskelulupaa ja myöhemmin Suomen kansalaisuutta.
Esitutkinnan mukaan yrityksissä ei epäillä olleen todellista liiketoimintaa tai sitä on ollut vain vähän.
Esitutkinnassa on selvinnyt, että rikoskokonaisuuden pääepäillyn epäillään tehneen yhdessä rikoskumppaneidensa kanssa toisten henkilöiden puolesta suomen kielen kielitutkintoja sekä suomen kielellä tehtyjä opintokokonaisuuksia.
Henkilöillä ei olisi ollut tosiasiallista mahdollisuutta saada Suomen kansalaisuutta ilman petollista menettelyä.
Kansalaisuushakemuksen edellytyksenä on riittävä suomen kielen taito, jonka hakija voi osoittaa kielitutkinnolla tai suomen kielellä suoritetulla opintokokonaisuudella.
Osa rikoksesta epäillyistä on ehtinyt saada Suomen kansalaisuuden, mutta osalla rikoksesta epäillyistä oli vielä kansalaisuushakemus käsittelyssä, kun esitutkinta asiassa aloitettiin.
Suomen oleskelulupaa ja kansalaisuutta hakeneiden henkilöiden epäillään maksaneen pääepäillylle ja hänen rikoskumppaneilleen rahaa työsuhteen sekä Suomen oleskeluvan ja kansalaisuuden järjestämisestä.
Rikoskokonaisuudessa on tutkittu myös törkeää väärennystä ja törkeää kirjanpitorikosta. Asia on siirtynyt syyteharkintaan tämän kesän aikana.
Hallitus on uudistanut kansalaisuuslakia tällä vaalikaudella kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kansalaisuuden edellytyksenä oleva asumisaika pidennettiin viidestä kahdeksaan vuoteen.
Toisessa vaiheessa tiukennettiin toimeentulo- ja nuhteettomuusedellytyksiä. Kansalaisuutta ei enää voi saada pelkkien tulonsiirtojen varassa, ja rikoksiin syyllistyneiden mahdollisuuksia saada kansalaisuus rajoitettiin.
Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on viimeinen osa laajempaa kansalaisuuslain uudistamista, jolla kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään.
– Näillä uudistuksilla kannustetaan ihmisiä kotoutumiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen. Suomen kansalaisuus ei ole automaatio, sisäministeri Mari Rantanen totesi kesäkuussa.
Kansalaisuuskoe otetaan käyttöön Suomessa vuoden 2027 alussa. Kokeella mitataan tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen perusperiaatteista.
Noin puolet EU-maista edellyttää yhteiskuntatiedon osoittamista kansalaisuuskokeella tai jollakin muulla tavalla. Muista Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on jo käytössä kansalaisuuskoe.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sisäministeri Mari Rantanen ja kansanedustaja Joakim Vigelius puhuivat SuomiAreenassa suorin sanoin: massamainen maahanmuutto ei sovi yhteen hyvinvointivaltion rahoituspohjan kanssa.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi irakilaiskaksosten valituslupahakemuksen, joten Helsingin hallinto-oikeuden aiempi ratkaisu jäi voimaan. Viranomaisten mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen veljeksille vaarantaisi valtion turvallisuutta.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Eduskunta hyväksyi tänään äänin 153-21 lain kansalaisuuskokeen käyttöönotosta. Jatkossa kokeen suorittaminen on edellytys Suomen kansalaisuuden saamiselle.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Viikon suosituimmat
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee kovin sanoin sitä, että media ja muut puolueet ovat heränneet maahanmuuton ongelmiin vasta nyt, pitkällä viiveellä. Perussuomalaiset on puhunut samoista asioista vuosikymmeniä.
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.
Brittiläisen Douglas Murrayn kirja maalaa lohduttoman muotokuvan Euroopan mantereesta, joka suorittaa itsemurhaa maahanmuutolla. Ellei politiikan suunta muutu, nykynuoret tulevat viettämään eläkepäivänsä muukalaisina kotimaissaan.
Miekalla aseistautunut mies ryntäsi perjantaina iltapäivällä kouluun Keski-Ruotsin Fagerstassa. Machetella heilunut hyökkääjä haavoitti median tietojen mukaan useita ihmisiä. Poliisi taltutti hyökkääjän ampumalla. Uhrien tilasta ei ole tietoa.
Länsimainen liberaali maailma hylkäsi 2010-luvun alun idealistisen visionsa vapaasta tiedonkulusta ja avoimesta verkosta. Viimeisen vuosikymmenen aikana valtioiden, teknologiayhtiöiden ja sääntelyviranomaisten löysä verkosto sulki avoimen internetin tietoisesti ja pystytti tilalle näkymättömän valvontakoneiston. Samalla uuskielinen sanasto muutti poliittista keskustelua siten, että viranomaiset pyrkivät nyt suojelemaan kansalaisia vapaalta puheelta sen sijaan, että ne suojelisivat kansalaisten vapautta puhua.
Saksan vaihtoehtopuolueen AfD:n Sachsen-Anhaltin vaalien kärkiehdokkaan Ulrich Siegmundin mukaan ehdottoman enemmistön saaneen puolueen on kyettävä näyttämään jo sadan ensimmäisen hallituspäivänsä aikana konkreettisella tavalla, mihin suuntaan se on matkalla. Vastaansa AfD on saanut kirkot, ammattiyhdistysliikkeen, Antifan ja suuren joukon kampanjoita. Puolueen menestys heijastuu vahvalla tavalla koko Saksan politiikkaan.
Venäjällä syntynyt 26-vuotias mies ajoi keskiviikkoiltana väkijoukkoon Caenin kaupungissa Ranskan luoteisosassa. Tapahtumapaikalla kuoli kaksi ihmistä ja 10 loukkaantui, heistä 7 sai kriittisiä vammoja. Polisi otti kuljettajan kiinni 20 kilometrin päässä Ouistrehamissa.
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Ranjith Kumar Prabhakaran on joutunut selittelemään TikTok-käytöstään. Hänen tililtään on löytynyt sekä alaikäisten tekemien videoiden uudelleenjakoja että hänen itsensä kuvaamia videoita, joilla näkyy alaikäisiä. Prabhakaran on sittemmin poistanut kritisoidun sisällön ja lopettanut uudelleenjaot.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
