Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta

PS-Nuoriso: Loppu sosialistiselle tasapäistämiselle – tasoryhmät takaisin kouluihin

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan

Garedew torppaa Hyrkön Suomi-Israel-puolustusseminaaria koskevat ideologiset, antisemitismiin viittaavat väitteet: ”Vihervasemmistolle ideologian edistäminen on suomalaisten etua tärkeämpää”

Nieminen lähisuhdeväkivallasta: Kodin seinät eivät saa suojata väkivaltaa

Kysely: Suomalaiset pitävät velkajarrua tarpeellisena

Reijonen pitää säännöllisten lääkitysten kotivaran varautumistasoa riittämättömänä: ”Suurella osalla kansalaisista varautumisessa on vielä paljon petrattavaa”

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen

Riikka Purra: Suomalaisuus on lämpöä, kirkkautta, yhteenkuuluvuutta ja sitkeyttä

Drooniuhka Uudellamaalla – ilmavoimat varautui ampumaan maahantunkeutujat alas

Vouti vie pian huumeparonin arvokellot ja loistoauton – Oikeusministerin viesti nuorille: ”Rikos ei kannata”

Nuorten julma joukkopahoinpitely ja puukotus tallentuivat videolle, yksi tekijöistä alle 15-vuotias – Rasinkangas varoittaa väkivallan raaistumisesta

Kolumni: EU:n ”huippudiili” – Maksa 7 000 miljoonaa euroa, saa 2 000 miljoonaa euroa

Tynkkynen: Vasta Brysselissä tajusin, millainen hirviö EU on – ”Vallan väärinkäyttöä, joka ohittaa demokratian

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”

Päivän pointti: Ilta-Sanomat kutsui vihreiden eduskuntavaaliehdokkaan arvioimaan perussuomalaisten uutta logoa

Työttömyyden kasvu johtuu edellisten hallitusten maahanmuuttopolitiikasta – Mäkelä: Sosialistien opit tuottavat vain kurjuutta ja leipäjonoja

Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii lisää maahanmuuttajia, mutta ei tiedä, mihin tulijat työllistyisivät

Kolumni: Ibiza-Antin Espanjan tauti

Uutiset nopeasta talouskasvusta saavat valtiovarainministeri Purran hymyilemään, mutta kaikki eivät ole asiasta iloisia

erityisopetus

Turun Perussuomalaiset otti kevätkokouksessaan kantaa Turun kaupungin tavoitteisiin tehostaa kaupungin oppimisympäristöjen toimintaa oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin kustannuksella.

Turussa suunnitellaan parhaillaan uutta erityisopetusstrategiaa, jossa ollaan lisäämässä integraatiota ja inkluusiota eli erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden siirtämistä tavallista opetusta saavien luokkiin ja ryhmiin tai heidän pitämistään niissä &#8221;yhdenvertaisuuden nimissä&#8221;.
&#8211; Me Turun Perussuomalaisissa ymmärrämme sinänsä inkluusion ja integraation kauniin ajatuksen, mutta niin arkitodellisuus oppimisympäristöissä kuin huolestuneilta vanhemmilta tulleet viestitkin ovat olleet suorastaan järkyttäviä kohdata, toteaa yhdistyksen 2. varapuheenjohtaja, lehtori Sari Anttila.
&#8211; Turussa jo neljätoista prosenttia oppilaista on jonkinasteisen erityisopetuksen tarpeessa. Tämä on todella huolestuttava kehityssuunta.
Järjestelystä ei hyödy kukaan
Inkluusioajattelusta pitäisi perussuomalaisten mielestä ennemminkin päästä eroon kuin lisätä sitä entisestään.
&#8211; Integraatio ei ole tilastollisesti ja todistetusti ollut millään tavoin toimiva ratkaisu ongelmiin koulumaailmassakaan. Riittävä erityisopetus on oppilaan oikeus ja erityisopetusta tarvitsevaa koululaista ei pidä sysätä kasvavien ryhmäkokojen koettelemien luokan- ja aineenopettajien vastuulle.
&#8211; Tällaisesta järjestelystä eivät hyödy erityisopetusta tarvitseva oppilas, ei muu luokka, eikä työtaakkansa alle musertuva opettajakaan. Opettajat kokevat työtaakkansa jo nykyisellään lähes musertavana, joten erilaisille palavereille ja turhien asiakirjojen laatimiselle ei enää löydy aikaa tai voimia ilman että se näkyy opetustyön laadussa.
Segregaatio edennyt liian pitkälle
Turun Perussuomalaiset huomauttaa, että Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet käytännössä yhtäjaksoisesti viime vuosina. Yhtä ainoaa syytä tälle huolestuttavalle trendille ei voida määritellä, mutta on huomionarvoista, miten tämä kehitys kulkee käsi kädessä kasvavien ryhmäkokojen, lakkautettujen lähikoulujen, lisääntyneen inkluusioajattelun sekä erinäisen, opettajakunnankin paheksuman &#8221;hankehumpan&#8221; kanssa.
Turun Perussuomalaiset on huolissaan Suomen vastuuttoman lepsun maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista kouluihin. Segregaatio on edennyt jo Turussakin liian pitkälle, mikä on johtanut osaltaan asuinalueiden eriytymiseen. Tämä on jo nykyisessä mittakaavassaan johtanut kantasuomalaisten, eritoten varakkaimpien perheiden, muuttamiseen paremmille alueille ja jopa pois kaupungista. Samaa muuttoliikettä näkyy myös opettajien ja ohjaajien kohdalla.
&#8211; Turku ei ole enää houkutteleva kaupunki opetusalan ammattilaisen silmissä. Samaa negatiivista kehitystä on jouduttu seuraamaan muun muassa Ruotsissa jo useamman vuoden ajan.
Koulurauha kaikille oppilaille
Turun Perussuomalaiset vaatii kaupungilta sekä resursseja että päätöksiä koulurauhan takaamiseen kaikille oppilaille. 
Tämä tarkoittaa myös toimimattomasta inkluusioajattelusta luopumista sekä tahtotilaa säilyttää erityisopetukseen erikoistunut Mikaelin koulu.
&#8211; Jokaisen oppilaan tarpeet huomioivaan opetukseen satsaaminen on yhdistyksen mukaan sellainen tulevaisuusinvestointi, joka aidosti tulee maksamaan itsensä myöhemmin takaisin vähentyneinä oppimisvaikeuksina, vähentyneenä syrjäytymisenä ja kehittyvinä oppimistuloksina, lehtori Anttila toteaa.

Turun Perussuomalaiset huolissaan Suomen vastuuttoman lepsun maahanmuuttopolitiikan vaikutuksista kouluihin

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien perusopetuksen erityisoppilaiden oppimisen tukea.

Riikka Slunga-Poutsalo on huolestunut budjettiesityksen erityisopetuksen tuen resurssien euromääräisistä kirjauksista – tai oikeammin niiden puutteesta.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä”. Inkluusion ideana on, että myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat lähtökohtaisesti yleisopetuksen luokissa ja saavat tarvitsemansa avun ja tuen sinne.
&#8211; Tällaisia selvityksiä on jo tehty ja on todettu, ettei inkluusio toimi. Koska kuntatalous on ollut rapakunnossa jo pidempään, erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu eli inkluusiosta on tullut säästökeino, Slunga-Poutsalo harmittelee.
Erityisopetus jäämässä jalkoihin
Opetusministeri Li Andersson totesi julkisesti heinäkuun alussa, että hallitus tulee puuttumaan erityisopetuksessa ilmenneisiin ongelmiin. Hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä varataan 190 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen. Myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisen edellytyksiä halutaan parantaa.
Erityisopetuksesta ei kuitenkaan mainita sanallakaan. Slunga-Poutsalo kysyykin nyt ministeriltä:
&#8211; Millaisiin konkreettisiin toimiin hallitus on ryhtynyt tai ryhtymässä lupauksessaan tarkastella erityisopetuslainsäädännön ja siihen liittyvän inkluusion toimivuutta sekä näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä ja mikä osuus hallituskauden 190 miljoonan euron panostuksesta perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen osoitetaan erityisopetukseen ja ryhmäkokojen pienentämiseen ja onko hallituksella halukkuutta käynnistää kokonaisvaltainen oppimisen tuen uudistus niin, että samalla vahvistettaisiin lapsen oikeutta pienryhmiin ja erityisluokkiin?

Slunga-Poutsalo: Eikö ministeri puutukaan erityisopetuksen ongelmiin?