Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämät muutokset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin ovat herättäneet laajaa keskustelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius muistuttaa kuitenkin, että säästölinja ei ole yksittäisen ministerin päähänpisto.
– Hallitushan on yhdessä kaikkien puolueiden kanssa linjannut jo aiemmin siitä, että näihin STEA-avustuksiin kohdennetaan aika mittaviakin säästötoimenpiteitä, koska julkisen talouden tila on mikä on. Siitä on päätetty yhdessä kaikkien hallituspuolueiden kesken, Vigelius totesi tänään Ylen aamu-tv:ssä.
Hänen mukaansa nyt keskustelun kohteena olevat kriteerit ovat keino toteuttaa jo sovittuja säästöjä järkevällä tavalla.
Vigelius pitää Rydmanin esittämiä kriteerejä selkeinä ja perusteltuina. Tavoitteena on ohjata rahoitus pois hallinnosta ja kohti varsinaista auttamistyötä.
– Rydman esitti hyvin konkreettisia ja minusta hyvin tolkullisia kriteereitä. Esimerkiksi rahaa ei jatkossa annettaisi samassa määrin tällaisille kattojärjestöille, ei annettaisi lobbaustehtäviin, ei annettaisi järjestöille, joilla on jo mittavaa varallisuutta, Vigelius sanoi.
Verorahat käytettävä hyödyllisesti
Perussuomalaisten tavoitteena on kohdentaa järjestöjen rahoitusta toimintaan, joka liittyy aidosti suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Vigelius mainitsi Ylen ohjelmassa, että veronmaksajien rahaa on suollettu muun muassa Turvapaikanhakijoiden Tuki ry:lle 280 000 euroa, Pakolaisneuvonta ry:lle 400 000 euroa, Pakolaisnuortentuki ry:lle 860 000 euroa ja Suomen Pakolaisapu ry:lle 1,6 miljoonaa euroa.
Verorahojen holtittomasta jakamisesta tunnetun SDP:n Krista Kiuru koetti esittää Ylellä kritiikkiä säästöistä, mutta Vigelius palautti hänet pilvistä maan tasalle korostamalla, että julkisen talouden vaikea tilanne pakottaa hallituksen tekemään vastuullisia valintoja.
– Meidän julkinen talous ja valtion talous on niin pahassa jamassa, että meidän on tehtävä säästöjä. Kaikkeen ei riitä rahaa, jotta se riittäisi tärkeimpään, Vigelius muistutti.
Hänen mukaansa rahoituksen on kohdistuttava nimenomaan ihmisten arjen tukemiseen.
– Se on ohjattava tärkeimpään, eli juuri näiden järjestöjen kohdalla kohtaavaan toimintaan. Ei lobbaukseen, ei hallintoon, ei johtajien palkkoihin tai ei terveydellisiin toimintoihin perustuviin järjestöihin, Vigelius linjasi.