

MATTI MATIKAINEN
Väylien korjausvelan purkaminen etenee – tämän vuoden tavoitteena päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä
Olemassa olevan infran kunnosta huolehtiminen on Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta keskeistä. Väylien korjausvelka on jo yhteensä 4,2 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on noin 2,5 miljardia ja rataverkon noin 1,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitetusta lisärahoituksesta on tänä vuonna käytössä 250 miljoonaa euroa.
Väyläviraston ja ELY-keskusten tavoitteena on tänä vuonna ollut päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlmanin mukaan tämä tavoite tullaan myös saavuttamaan, ja se taittaa tiestön korjausvelan kasvua kuluvan vuoden osalta.
– Hyvä kehitys saa jatkoakin, sillä hallitus sopi budjettiriihessä, että korjausvelan purkamiseen esitetään ensi vuodelle yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitus, Wihlman kertoo.
Yli 50 väylähanketta käynnissä
Väylävirastolla on tänä vuonna käynnissä lähes kolmen miljardin euron arvosta suuria väyläinvestointihankkeita. Tie-, rata- ja vesiväylähankkeita on käynnissä yli 50 kappaletta eri puolilla maata. Väyliin investointi edistää ihmisten ja kuljetusten sujuvaa liikkumista. Lisäksi investoinnit vahvistavat hyvinvointia ja talouden kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta.
– Hallitusohjelman kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun onkin erittäin tärkeä, Wihlman kirjoittaa.
– Budjettiriihessä hallitus päätti esittää rahoitusta usealle tärkeälle liikennehankkeelle eri puolilla maata, mm. valtatielle 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola, valtatielle 21 Palojoensuu–Maunuja, valtatielle 12 Mankala–Tillola, valtatielle 5 Leppävirta–Kuopio ja valtatielle 23 Karvion kanavan kohdalla sekä Karjalanradalle ja Rantaradalle.
Infrahankkeille luvassa EU-tukea
Suomi on viime vuosina menestynyt liikennehankkeiden Verkkojen Eurooppa -tukihauissa eli ns. CEF-hauissa erinomaisesti. Väylävirasto sai viime heinäkuussa tulokset CEF-hausta, joka oli kuluvan ohjelmakauden 2021–2027 viimeinen iso infrahaku. Suomesta meni läpi kolme ratainfrahanketta. Rahoitusta saatiin myös satamille ja merenkulun sujuvoittamiseen.
– Vaikka ohjelmakauden budjetti on komission ilmoituksen mukaan syksyn haun jälkeen käytetty, toivomme kuitenkin, että ohjelmakauden loppupuolella tulee uudelleen jakoon jäsenvaltioista palautuvia tukirahoja ja pääsemme jälleen hakemaan EU-tukia valtion infrahankkeille, Wihlman toivoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Wihlman tiestön korjausvelka infrahankkeet CEF väylähankkeet Väylävirasto elinvoimahankkeet EU-tuet lisärahoitus Hallitusohjelma budjettiriihi Huoltovarmuus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila tyrmää Väyläviraston ehdotuksen nopeusrajoitusten alentamisesta: ”Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä”

Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Itä-Suomen kuuluvuushaasteet otetaan vakavasti – ministeri Ranne: Hallitukselle on tärkeää vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja parantaa kansalaisten arkea

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne kyselytunnilla: Hallitus saa taitettua teiden korjausvelan
Viikon suosituimmat

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen
Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää














