

MATTI MATIKAINEN
Väylien korjausvelan purkaminen etenee – tämän vuoden tavoitteena päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä
Olemassa olevan infran kunnosta huolehtiminen on Suomen elinvoiman ja kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta keskeistä. Väylien korjausvelka on jo yhteensä 4,2 miljardia euroa, josta tieverkon osuus on noin 2,5 miljardia ja rataverkon noin 1,6 miljardia euroa. Hallitusohjelmassa korjausvelan purkuun osoitetusta lisärahoituksesta on tänä vuonna käytössä 250 miljoonaa euroa.
Väyläviraston ja ELY-keskusten tavoitteena on tänä vuonna ollut päällystää 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlmanin mukaan tämä tavoite tullaan myös saavuttamaan, ja se taittaa tiestön korjausvelan kasvua kuluvan vuoden osalta.
– Hyvä kehitys saa jatkoakin, sillä hallitus sopi budjettiriihessä, että korjausvelan purkamiseen esitetään ensi vuodelle yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoitus, Wihlman kertoo.
Yli 50 väylähanketta käynnissä
Väylävirastolla on tänä vuonna käynnissä lähes kolmen miljardin euron arvosta suuria väyläinvestointihankkeita. Tie-, rata- ja vesiväylähankkeita on käynnissä yli 50 kappaletta eri puolilla maata. Väyliin investointi edistää ihmisten ja kuljetusten sujuvaa liikkumista. Lisäksi investoinnit vahvistavat hyvinvointia ja talouden kilpailukykyä sekä huoltovarmuutta.
– Hallitusohjelman kolmen miljardin infrainvestointiohjelma elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin väylähankkeisiin ja korjausvelan purkuun onkin erittäin tärkeä, Wihlman kirjoittaa.
– Budjettiriihessä hallitus päätti esittää rahoitusta usealle tärkeälle liikennehankkeelle eri puolilla maata, mm. valtatielle 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola, valtatielle 21 Palojoensuu–Maunuja, valtatielle 12 Mankala–Tillola, valtatielle 5 Leppävirta–Kuopio ja valtatielle 23 Karvion kanavan kohdalla sekä Karjalanradalle ja Rantaradalle.
Infrahankkeille luvassa EU-tukea
Suomi on viime vuosina menestynyt liikennehankkeiden Verkkojen Eurooppa -tukihauissa eli ns. CEF-hauissa erinomaisesti. Väylävirasto sai viime heinäkuussa tulokset CEF-hausta, joka oli kuluvan ohjelmakauden 2021–2027 viimeinen iso infrahaku. Suomesta meni läpi kolme ratainfrahanketta. Rahoitusta saatiin myös satamille ja merenkulun sujuvoittamiseen.
– Vaikka ohjelmakauden budjetti on komission ilmoituksen mukaan syksyn haun jälkeen käytetty, toivomme kuitenkin, että ohjelmakauden loppupuolella tulee uudelleen jakoon jäsenvaltioista palautuvia tukirahoja ja pääsemme jälleen hakemaan EU-tukia valtion infrahankkeille, Wihlman toivoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kari Wihlman tiestön korjausvelka infrahankkeet CEF väylähankkeet Väylävirasto elinvoimahankkeet EU-tuet lisärahoitus Hallitusohjelma budjettiriihi Huoltovarmuus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila tyrmää Väyläviraston ehdotuksen nopeusrajoitusten alentamisesta: ”Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä”

Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Itä-Suomen kuuluvuushaasteet otetaan vakavasti – ministeri Ranne: Hallitukselle on tärkeää vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja parantaa kansalaisten arkea

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne kyselytunnilla: Hallitus saa taitettua teiden korjausvelan
Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten tappamisella uhkaillut ehdolla eduskuntavaaleissa – vasemmistolainen väkivaltaretoriikka yleistynyt ja normalisoitunut
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Esa Annala on uhkaillut perussuomalaisten tappamisella. Väkivaltaiset puheet vaikuttavat kuuluvan vasemmistolaisten vakiovarustukseen.

Kohuprofessori Jason Arday löydettiin kuolleena
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.

SDP lupaa veronkiristyksiä ja aikoo palauttaa rahat järjestörälssille
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.

SDP:n Heinäluomalta kuppi nurin islam-kritiikistä – Vigelius: ”Kyse on tilastollisista tosiasioista”
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.

Kuljettajien koti-ikävään vetoava vaalimainos suututti bussikuskit – jäivät joukolla saikulle
Göteborgin alueen julkista liikennettä operoiva Västtrafik on päättänyt poistaa ruotsidemokraattien vaalimainokset Skaraborgin alueen busseista. Yhtiön johto teki päätöksen sen jälkeen, kun useita bussinkuljettajia jäi sairauslomalle protestiksi hallituksen tukipuolueen vaaliviestille.

Toimittaja Anu Partanen kiistää Yle-työsuhteen – osallistuu silti Jälkiviisaiden sisällön suunnitteluun palkkiota vastaan
Yleisradio maksaa Jälkiviisaat-ohjelman vakiovieraalle Anu Partaselle toistuvaa korvausta esiintymisistä, joiden sisällön suunnitteluun hän myös osallistuu. Partanen kuitenkin kiistää olevansa Ylen palkkalistoilla. Journalistin ohjeiden näkökulmasta kokonaiskuvio näyttää sangen hämmentävältä.

SDP aiheutti itse ongelmat, nyt esittää maahanmuuton kiristyksiä – ”Kun todellisuutta ja täysin tietoisten tekojen seurauksia ei enää pääse karkuun, alkaa tällainen veivaus”
Perussuomalainen diplomi-insinööri Mika Merano lataa Facebookissa täyslaidallisen punavihreän leirin ja SDP:n maahanmuuttolinjausten suuntaan. Meranon mukaan cancel-inkvisiittorit yrittivät vuosikausia hiljentää kaiken maahanmuuttokritiikin rasismisyytöksillä ja suojella monikulttuurisuuskuplaansa poliittisen vallankäytön varjolla. Karut tulokset katujengeistä ja PISA-tulosten laskusta ovat kuitenkin nyt kiistämätön tosiasia, eikä mikään puolue pääse enää pakoon todellisuutta eikä omia virheitään.

Päivän pointti: Valtamedia väittää Ceutan laittomien rajanylittäjien olevan siirtolaisia tai paperittomia

Piisinen nauraa demarien takinkäännölle: ”Toverit vetivät lennosta maiharit jalkaansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen on huvittunut SDP:n äkkikäännöksestä maahanmuutto- ja kriminaalipolitiikassa. Demarit vaativat nyt muun muassa kovia rangaistuksia katujengeille ja tukien leikkauksia kielenopiskelun laiminlyöjille, vaikka puolue vastusti pitkään vastaavia perussuomalaisten esityksiä. Piisinen toivottaa demarit tervetulleiksi todellisuuteen, mutta kyseenalaistaa samalla puolueen uuden linjan uskottavuuden.

Lehtinen: Vasemmistoliiton kansanedustaja vähättelee äärivasemmiston uhkaa – ”Vasemmisto tekee toiseksi eniten terrori-iskuja”
Europolin julkaiseman raportin mukaan EU-maissa tehtiin 45 terrori-iskua viime vuonna. Terrori-iskujen kärkisijalla olivat jihadistit, jonka jälkeen toisena tulivat vasemmistolaiset ja anarkistit.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













