

LEHTIKUVA
Junnila tyrmää Väyläviraston ehdotuksen nopeusrajoitusten alentamisesta: ”Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä”
Väylävirastossa on käynnissä maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivitys. On mahdollista, että nopeusrajoituksia lasketaan osalla Suomen teistä 100 kilometristä 80 kilometriin tunnissa. Tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen vilkasliikenteisillä tieosuuksilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila kiittää Väylävirastoa turvallisuuden huomioimisesta, mutta tyrmää ehdotuksen vääränä keinona.
– Liikennekuolemien ja -onnettomuuksien vähentäminen on tietenkin tavoiteltavaa, mutta ongelma eivät niinkään ole nopeusrajoitukset vaan tiestön heikko kunto ja puutteet turvajärjestelyissä, kuten valaistuksessa ja keskikaiteiden puuttumisessa. Tarkoitus on hyvä, mutta tässä laajuudessa keinot ovat vääriä, Junnila toteaa.
Panostukset teiden kuntoon parempi keino
Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana lähes kolmen miljardin euron liikenteen investointiohjelman, jossa tiestön korjausvelkaan satsataan huomattavasti.
– Panostukset teiden kuntoon ovat tienkäyttäjien kannalta perustellumpi ja turvallisempi keino kuin nopeusrajoitusten alentaminen. Lisäpanostuksia tullaan vielä tarvitsemaan, Junnila muistuttaa.
Väyläviraston parhaillaan lausuntokierroksella olevassa ohjeessa nopeusrajoituksia alennettaisiin arviolta 1 800 maantiekilometrin matkalta. Muutokset kohdistuvat kilometrimääräisesti eniten Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi Väylävirasto on käynnistämässä kokeilun, jossa valituille tiejaksoille asetetaan 90 km/h nopeusrajoitus.
– Nopeusrajoitusten lasku pidentää keskimääräisiä ajomatkoja. Työssäkäyntiin käytetty aika vuorokaudessa pitenee, ja samalla mielekäs työssäkäyntialue supistuu. Autoa työtehtävissä käyttävien ihmisten tehokas työaika myös laskee pitkittyneiden ajotuntien vuoksi. Laskelmien mukaan suurin muutos kohdistuu Kouvolaan ja Lahteen aiemmin tunnissa ajaneisiin tienkäyttäjiin, Junnila toteaa.
Mitään päätöksiä ei ole vielä tehty
Toisin kun julkisesta keskustelusta on saattanut ymmärtää, ei päätöksiä suuntaan tai toiseen ole kuitenkaan vielä tehty. Väylävirasto valmistelee päivitystä 15 vuotta vanhaan maanteiden nopeusrajoitusohjeeseen ja ottaa lausuntoja vastaan niin yksityisiltä kuin yhteisöiltäkin. Mahdolliset päätökset nopeusrajoitusohjeen muutoksista tehdään lausuntopalautteen käsittelyn ja niiden arvioinnin perusteella.
– Luotan liikenneministeriin, että mahdollinen nopeusrajoitusohjeen päivitys toteutetaan tieliikenteen sujuvuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta vahvistaen, suomalaisten arki edellä. Lausuntopalautteita ehdotettuihin muutoksiin voi antaa lausuntopalvelun kautta 4.6.-4.7.2024 aikana osoitteessa https://www.lausuntopalvelu.fi/. Kannustan kaikkia tienkäyttäjiä ja sidosryhmiä käyttämään mahdollisuutta vaikuttaa, Junnila ohjeistaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- liikenneinvestoinnit liikennekuolemat liikenneonnettomuudet tiestön kunto Pohjois-Pohjanmaa Väylävirasto tieliikenne nopeusrajoitukset liikenneturvallisuus Vilhelm Junnila Etelä-Pohjanmaa Lappi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ministeri Ranne nopeusrajoitusten alentamisesta: Mediassa levinnyt käsitys asiasta on täysin väärä

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Liikenneinvestointien on vahvistettava turvallisuutta

Hallitus laskee autoilun kustannuksia ja kannustaa työhön veronalennuksilla – ”Tavoitteena työhön kannustava sosiaaliturvajärjestelmä”

Antikainen korjaa keskustan väitteitä: Maanteiden korjaus- ja päällystystöiden rahoitus Itä-Suomessa kaksinkertaistuu edelliseen vuoteen verrattuna

Länsirata etenee osahanke kerrallaan, tarkasti kustannuksia seuraten – ministeri Ranne: ”Piikki ei ole auki”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













