Suomen valtio ja Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat neuvotelleet esisopimuksen ehdoista, joilla voidaan siirtyä Länsiradan rakentamisvaiheeseen. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että hankkeen jatkoa tarkastellaan tiiviisti jokaisen osahankkeen kohdalta. Erityisesti mahdollisten kustannusnousujen osalta ollaan kriittisiä.

Hallitusohjelmassakin sovitun Länsirata-hankkeen toteuttaminen vaiheistetaan osiin. Tällä hallituskaudella hankkeeseen käytetään valtion omaa pääomaa enintään 400 miljoonaa euroa, mikä on 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin hallitusohjelmaan alun perin on kirjattu. Säästöt kohdistuvat siis myös Länsirataan. Hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana ollut Helsinki ei osallistu rakentamisvaiheen rahoittamiseen.

Rakentamisvaiheeseen siirtymisen reunaehtoja käsittelevä esisopimus edellyttää vielä kaikkien osapuolten toimivaltaisten päätöksentekoelinten päätökset. Osapuolten tulee myös hyväksyä myöhemmin laadittava lopullinen osakassopimus. Valtion osalta tarvitaan eduskunnan päätökset valtion talousarviosta.

Hallitus vaiheistaa hankkeen toteutusta

Siirtyminen rakentamisvaiheeseen koskee tässä vaiheessa seuraavia osahankkeita: Espoo-Kirkkonummi, Vihti-Lohja, Salo-Hajala sekä Nunna-Kupittaa.

Kuluvalla hallituskaudella on tarkoitus laatia koko yhteysvälin rakentamissuunnitelma ja aloittaa yhteysvälien Espoo-Kirkkonummi ja Salo-Hajala rakentaminen vuonna 2026. Tällä hallituskaudella aloitettavien osahankkeiden kustannusarvio on kokonaisuudessaan noin 600 miljoonaa euroa.

– Hallitus vaiheistaa hankkeen toteutusta, ja tällä hallituskaudella rakentaminen rajataan näihin kahteen noin kymmenen kilometrin ratapätkään, mikäli sopu kuntien kanssa syntyy, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Taloudelliset riskit hallintaan

Yhtiön taloudellisten riskien hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Yhtiön on tuotettava ennen jokaisen osahankkeen käynnistämistä arvio hankkeen kustannuksista. Osahanke voidaan käynnistää vasta sen jälkeen, kun yhtiön osakkaat ovat todenneet, ettei hanke sisällä poikkeuksellista kustannusnousua.

Kustannuskehitystä seurataan huolellisesti. Jos hankkeiden kustannukset ylittävät riittävästi arvioidut kustannukset, tarvitaan jatkamisesta erillisiä päätöksiä, ja tällöin kustannusvastuuta jaetaan valtion ja kuntien välillä.

– Piikki ei ole auki, ja hankkeen jatkoa tarkastellaan tiiviisti jokaisen osahankkeen kohdalla. Erityisesti mahdollisten kustannusnousujen osalta ollaan kriittisiä, jatkaa Ranne.

Vierasta pääomaa ei vielä käytetä

Sekä valtio että kunnat sitoutuvat esisopimuksessa rahoittamaan hankkeen rakennusvaihetta 400 miljoonalla eurolla eli yhteensä 800 miljoonalla eurolla. Kuntien osuus jakautuu näiden osakaskuntien kesken erikseen sovittavalla tavalla.

Tämän lisäksi yhtiölle annetaan oikeus ottaa vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa. Tähän on oikeus vasta sen jälkeen, kun valtion ja kuntien rahoitus sekä CEF-tuki on käytetty. Hankkeeseen jo myönnetty EU:n CEF-tuki ja parhaillaan vireillä olevasta hausta mahdollisesti saatava CEF-tuki vähentävät yhtiön tarvetta ottaa vierasta pääomaa.

– Tämän hallituskauden aikana tullaan käyttämään vain osa valtion ja kuntien rahoituksesta. Vierasta pääomaa ei tulla käyttämään, täsmentää Ranne.

Osakkaat jatkavat neuvotteluja varsinaisesta osakassopimuksesta.

Suomen Uutiset