LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti tiistaina huoneenvuokralain ja asuinosakeyhtiölain uudistukset. Muutokset ovat osa asumislainsäädännön laajempaa nykyaikaistamista yhdessä toukokuun lopussa hyväksyttyjen asunto-osakeyhtiölain muutosten kanssa.
Oikeusministeri Leena Meren mukaan digitalisaatio, vuokra-asumisen yleistyminen ja uudenlaiset toimijat ovat luoneet tarpeen päivittää kummankin lain säännökset vastaamaan nykypäivän tarpeita.
– Uudistamme yli 30 vuotta vanhaa lainsäädäntöä nykyaikaan sopivaksi. Selkeät pelisäännöt helpottavat vuokraamista, vähentävät riitoja ja lisäävät luottamusta. Lisäksi häiritsevään asumiseen pitää pystyä puuttumaan tehokkaammin, ja tälle luodaan nyt paremmat edellytykset, toteaa oikeusministeri Meri.
Asunto-osakeyhtiölain muutosten tavoitteena on antaa taloyhtiöille paremmat mahdollisuudet puuttua ongelmatilanteisiin ja turvata asukkaiden asumisrauhaa. Lakiin tuodaan uusi hallintaanottoperuste, jonka nojalla asuinhuoneisto voidaan ottaa taloyhtiön hallintaan lyhytvuokrauksesta aiheutuvien lisäkustannusten tai haitan vuoksi.
– Taloyhtiöille halutaan antaa riittävät keinot huolehtia asumisturvallisuudesta. Häiriötilanteilla on vaikutusta asukkaiden arkeen ja asumisviihtyvyyteen, joten niihin puuttuminen on tärkeää, sanoo ministeri Meri.
Lyhytvuokraajien tiedonantovelvollisuutta täsmennetään vahinkojen selvittämiseksi, ja osakkaiden tiedonsaantioikeutta parannetaan. Varoitukset ja hallintaanottopäätökset voidaan jatkossa toimittaa sähköisesti prosessin nopeuttamiseksi. Lisäksi vaikeuksissa olevien taloyhtiöiden selvitystilaa ja omaisuuden luovuttamista koskevaa päätöksentekoa kevennetään.
Huoneenvuokralain uudistus sujuvoittaa vuokrasuhteen käytäntöjä. Tiedoksiannot ja varoitukset voidaan jatkossa hoitaa sähköisesti osapuolten niin sopiessa, ja laki tunnistaa hybridisopimukset, joissa määräaikainen vähimmäisaika jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena.
Vuokranantajan irtisanomisaikaa yli vuoden kestäneissä vuokrasuhteissa lyhennetään kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen, ja tämä pidempi aika alkaa vasta kahden vuoden asumisen jälkeen aiemman yhden vuoden sijaan. Vuokralaisen yhden kuukauden irtisanomisaika säilyy ennallaan. Vuokrankorotuksista on ilmoitettava vähintään kuukautta aiemmin, ja vakuuden palauttamiselle tai sen pidättämisestä ilmoittamiselle asetetaan 14 päivän määräaika, jonka laiminlyönnistä voidaan määrätä sakko.
Asumisrauhan turvaamiseksi vuokrasopimus voidaan jatkossa purkaa myös muusta erittäin painavasta syystä, kuten asunnon välittömässä läheisyydessä aiheutetun vakavan häiriön tai väkivaltarikoksen perusteella. Lakiin lisätään myös oikeus hävittää asuntoon jätetyt jätteet ja selvästi arvoton omaisuus.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus ottaa käyttöön joukon määräaikaisia toimia, joilla pyritään tukemaan rakentamisen elpymistä ja helpottamaan asumisen kustannuksia.
Asumislainsäädännön uudistukset laittavat stopin tilanteille, joissa häiriköt ja vastuuttomat lyhytvuokraajat aiheuttavat häiriötä taloyhtiön muiden asukkaiden kustannuksella.
Suomalaiset kotitaloudet käyttävät asumiseen poikkeuksellisen suuren osan tuloistaan. Vuokralla asuvien asumismenotaakka on kansainvälisessä vertailussa OECD-maiden korkeimpia. Samalla omistusasuntojen hinnat ovat painuneet alaspäin viime vuosien aikana.
Huoneenvuokralainsäädäntö uudistuu syyskuun alussa 2026. Muutokset lyhentäisivät vuokranantajan irtisanomisaikaa osassa vuokrasuhteita ja toisivat uuden ”erittäin painava syy” -perusteen vuokrasopimuksen purkamiselle. Helsingin kaupungin asunnot Oy pitää esitystä pääosin kannatettavana.
Ruotsissa tehtiin tammikuun aikana yli 30 pommi-iskua. Räjähdykset ovat rikkoneet asuntojen ovia, ikkunoita ja talojen julkisivuja. Rakennuksia on myös tuhoutunut kokonaan. Asukkaiden tuskaa tuskin helpottaa se, että he joutuvat itse maksamaan osan rikollisten aiheuttamista vahingoista.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
