Intian laivasto on ottanut kiinni somalimerirosvoja säännöllisesti. Kuva vuodelta 2024. / LEHTIKUVA
Somalimerirosvot ovat palanneet Adenin lahdelle, ja Iranin tukemat huthikapinalliset ovat vahvistaneet otettaan Bab el-Mandebin salmesta. Äärijärjestöt kuristavat nyt yhdessä liikennettä maailmankaupalle elintärkeällä merireitillä. Seurauksena on kaiken kallistuminen eli inflaatio ja sen saavat tuta myös suomalaiset.
Tuorein laivakaappaus tapahtui 10. syyskuuta, kun kuusi somalimerirosvoa hyökkäsi Saint Vincent ja Grenadiinien lipun alla purjehtineeseen MV Glamor -rahtialukseen Jemenin rannikon edustalla. Miehistö ehti pysäyttää aluksen koneet, sammuttaa järjestelmät ja linnoittautua aluksen turvatilaan.
EU:n merellinen Atalanta-sotilasoperaatio ja muut alueella toimivat joukot reagoivat nopeasti tilanteeseen, ja japanilainen tiedustelukone kiirehti kiertelemään aluksen yläpuolelle. Kansainvälisten joukkojen lähestyminen sai merirosvot lopulta pakenemaan.
Atalantan mukaan kyseessä oli seitsemäs merirosvotapaus sitten huhtikuun. Yli sata merimiestä on joutunut uuden merirosvoaallon aikana vangiksi.
Iranin tukemat Jemenin huthit ovat rakentaneet yhteyksiä Afrikan sarven aseellisiin verkostoihin, ja somalimerirosvojen paluu sattuu ajallisesti samaan yhteyteen. Esimerkiksi Yhdysvaltain ja YK:n selvityksissä on raportoitu huthien ja Somaliassa toimivan al-Qaidaan kytkeytyvän al-Shabaab-järjestön yhteistyöstä.
Tuoreimmissa turvallisuuslähteisiin perustuvissa arvioissa on väitetty, että al-Shabaab puolestaan hyötyisi merirosvouden lisääntymisestä Adenin lahdella ja merirosvojen maksamista komissioista alusten ja miehistön lunnaista tai ryöstösaaliista.
Somalimerirosvojen suorasta alistussuhteesta hutheihin ei sen sijaan ole suoria todisteita. Kyse näyttää pikemminkin olevan päällekkäisistä rikollis- ja salakuljetusverkostoista, jotka voivat hyötyä toisistaan.
Turkki avasi Mogadishuun vuonna 2017 suurimman ulkomaisen sotilastukikohtansa ja kouluttaa Somalian armeijaa ja poliisia. Vuonna 2024 maat solmivat lisäksi puolustus- ja taloussopimuksen, jonka perusteella Turkki auttaa Somaliaa rakentamaan merivoimiaan ja suojelemaan aluevesiään.
Turkkilaiset yritykset operoivat myös Mogadishun kansainvälistä lentoasemaa ja satamaa. Kyse ei ole pelkästä kehitysavusta tai turvallisuuspolitiikasta. Turkki on samalla rakentanut itselleen poikkeuksellisen vahvan taloudellisen ja strategisen aseman Afrikan sarvessa.
Huhtikuussa 2026 turkkilainen Çağrı Bey -porausalus aloitti Somalian edustalla Turkin ensimmäisen ulkomailla toteutettavan syvänmeren öljyn- ja kaasunetsintäporauksen.
Kaiken keskellä sijaitsee Bab el-Mandebin salmi, vain noin 30 kilometriä leveä maailmanlaajuisen kaupan pullonkaula.
Iranin tukemat huthit ovat syyskuussa vallanneet Jemenin Punaisenmeren rannikkoa, Mochan sataman sekä strategisesti tärkeän Perimin eli Mayunin saaren Bab el-Mandebissa.
Salmen kautta kulkee normaalisti noin seitsemän prosenttia maailman öljykaupasta, minkä lisäksi se on Aasian ja Euroopan välisen konttiliikenteen tärkeimpiä reittejä. Jos ja kun reitti on muuttunut liian vaaralliseksi, laivat joutuvat kiertämään Afrikan matkallaan esimerkiksi Eurooppaan.
Suezin kanavan poistuminen laivojen reitiltä merkitsee yleensä vähintään noin kymmenen päivän lisäystä matka-aikaan sekä lisää polttoaine-, miehistö-, vakuutus- ja rahtikustannuksia.
YK kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD on arvioinut, että Punaisenmeren aiempien häiriöiden aikana Aasian ja Euroopan välisen keskikokoisen konttialuksen edestakaisen matkan kustannukset nousivat noin miljoonasta dollarista 1,7 miljoonaan dollariin, jos alus kiersi Afrikan kautta.
Lasku ei jää varustamoille. Se siirtyy vähitellen myös suomalaisten yritysten käyttämiin raaka-aineisiin, komponentteihin, polttoaineisiin ja yksittäisten kuluttajien päivittäisiin kulutustavaroihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
