Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

merikuljetukset

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela haluaa, että tulevalla hallituskaudella panostetaan Suomen länsirannikon satamien toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin.

&#8211; Suomi on viennin ja tuonnin osalta täysin merikuljetusten varassa. Viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kuljetetaan laivoilla. Suurin osa merikuljetuksista kulkee Suomenlahden satamien kautta, Jari Koskela muistuttaa.
Suomenlahti alttiina häirinnälle
Suomenlahden kautta kulkevalle meriliikenteelle luo oman riskinsä Venäjän läheisyys ja aktiivisuus merialueella. Yle kertoi torstaina, että Venäjä on Krimin valtauksen jälkeen lisännyt toimintaansa esimerkiksi 40 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevalla Suursaarella. Suursaaren kautta on todennäköisesti jo häiritty Suomen lentoliikennettä.
&#8211; Suomenlahden meriliikenne on osin ruuhkautunut ja alttiina Venäjän häirinnälle etenkin kriisitilanteissa. Olisikin syytä nyt panostaa läntisen Suomen satamiin esimerkiksi Raumalla, Porissa, Kaskisissa, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Oulussa. Näiden nykyistä laajemmasta käytöstä olisi hyötyä myös maamme raskaalle teollisuudelle, Koskela toteaa.
Venäläisomistukset ongelmana
Turun satamaa Koskela pitää myös tärkeänä reittinä länteen, mutta on tiedossa, että Turun saaristossa on paljon venäläisomisteisia tontteja, joita voidaan käyttää merikuljetusten häirintään. Koskelan onkin vaatinut tiukempaa lainsäädäntöä venäläisomistusten rajoittamiseksi.
Oma ongelmansa on myös Ahvenanmaalla edelleen sijaitseva Venäjän konsulaatti, joka valvoo itsehallintoalueen demilitarisaatiota.
&#8211; Suomi on käytännössä saari, joten meillä pitää jo huoltovarmuudenkin takia olla käytössä useita vaihtoehtoisia reittejä muualle maailmaan. Ahvenanmaan demilitarisoinnista on päätetty Krimin sodan jälkeen vuonna 1856, jolloin Venäjä hävisi sodan ja Suomi oli suuriruhtinaskuntana osa Venäjää. Koko demilitarisaatiota olisi perusteltua pohtia uudelleen, kun Suomi ei ole ollut enää yli sataan vuoteen osa sodan hävinnyttä valtiota, vaan on liittoutumassa Krimin sodan voittaneiden valtioiden kanssa, Koskela painottaa.

Länsirannikon satamien käytön laajentaminen on huoltovarmuuskysymys

Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuusselontekoa, mutta huoltovarmuuden kannalta kriittisiä osa-alueita on jätetty käsittelyn ulkopuolelle. Niiden joukossa ovat muiden muassa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät, jotka ovat kansalaisten hengen ja terveyden kannalta aivan välttämättömiä.

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti kaatui tunniksi torstaiaamuna. Se johti siihen, ettei lääkäri- ja laboratorioaikoja voinut varata eikä potilaiden tietoja voinut hakea järjestelmästä HUS:issa.
&#8211; Kyseessä on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön järjestelmä, jonka pidemmät käyttökatkokset voivat vaarantaa kansalaisten hengen ja terveyden. Jotta esimerkiksi leikkaukset voitaisiin tehdä turvallisesti, potilaan tietojen on oltava aina saatavilla, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen korostaa.
Yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen
Tietojärjestelmien toiminta on yhtä tärkeää kuin sähkönsaannin turvaaminen. Vaikka esimerkiksi sähkökatkoihin on varauduttu sairaaloissa generaattoreilla, tämä ei riitä, jos kriittisten tietojärjestelmien toimintaa ei pystytä turvaamaan. Vihamielinen hyökkäys on oleellisesti helpompaa toteuttaa tietoverkkoihin kuin sähköverkkoihin.
&#8211; Tällä hetkellä lisäksi ICT-alan toimihenkilöt ovat lakossa. Nyt pitäisi selvittää, mitä tapahtui, ja varmistaa, että potilasjärjestelmiin ei ole mahdollista tunkeutua tai niitä sabotoida ulkopuolelta. Tietoliikennekatkojen varalta esimerkiksi leikkausten edellyttämien potilastietojen on oltava saatavilla sairaaloissa paikallisesti, ilman tietokantaan pääsyä, Juvonen huomauttaa.
Terveydenhuollon toimivuus avainasemassa
Juvonen on kritisoinut sitä, että eduskunnassa käsittelyssä olevaa turvallisuusympäristön muutosta koskevaa ajankohtaisselontekoa ei tuotu sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn.
&#8211; Selonteko pohjustaa keskustelua ja päätöstä Natoon liittymisestä, mutta sen pitäisi antaa kokonaiskuva turvallisuuskysymyksiin laajemminkin. Kriisiaikana terveydenhuoltojärjestelmän toimivuus, kesto ja kantokyky on keskeistä, ja turvallisuuteen varustautumisessa terveydenhuollon toimivuus on avainasemassa.
&#8211; Huoltovarmuuden osalta olisi varmistettava myös lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden riittävä varastointi ja saatavuus, jos esimerkiksi merikuljetuksiin kohdistuu häiriöitä, Juvonen muistuttaa.
&nbsp;

Uudellamaalla käytössä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä kaatui – Juvonen: Kriittisten sote-tietojärjestelmien toimivuus on keskeinen osa huoltovarmuutta

Maailmankaupan kuljetuksista 90 prosenttia liikkuu meriteitä. Konttirahtien hinnat ovat nousseet muutamassa viikossa viisinkertaisiksi. Se tietää SVT:n mukaan taas uutta lisälaskua kuluttajille.

&#8211; Tämä on täysin poikkeuksellista, tällaista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ekonomi/fraktkaos-pa-varldshaven-stor-brist-pa-containrar">siunailee</a> suuren logistiikkayrityksen toimitusjohtaja Fredrik Hermansson.
Pohjoismaiden suurimmassa konttisatamassa Göteborgissa logistiikkayritykset ovat heränneet uuteen todellisuuteen. Yhden kontin kuljettaminen Kiinasta Ruotsiin maksaa nyt 10 000 dollaria, kun hinta vielä muutama viikko sitten oli viidesosa nykyisestä.
Hintojen nousu tietää suuria vaikeuksia konteissa liikkuvalle maailmankaupalle. Sen seurauksena kuluttajahinnat nousevat ja myös tavaroiden toimitukset saattavat viivästyä.
Korona tuo korona vie
Pohjasyynä konttirahtien nousuun on pandemian epätasapaino Kiinan ja muun maailman välillä. Viruksen otteen kirvottua Kiinan tehtaat sylkevät taas tavaraa piiput punaisina. Tuotteet pitäisi saada kiiruusti maailmalle ja paine maan satamia kohtaan on todella suuri.
Samaan aikaan Long Beachin satamassa Los Angelesin ulkopuolella nosturit nojailevat toisiinsa ja laiturit ovat autioina. Maailman suurimpiin kuuluvan sataman 1 000 ahtaajaa ovat poissa töistä koronan kourissa ja kymmenet valtavat konttilaivat odottavat malttamattomina redillä.
Epätasapaino on johtanut konttipulaan Kiinassa ja juuri se on nostanut kuljetusten hinnat moninkertaisiksi. Varustamot jopa ajattavat laivojaan Yhdysvaltain itärannikolta tyhjänä Kiinaan ehtiäkseen rahakkaille rahtiapajille. Siinä kiireessä tyhjät paluukontitkin unohtuvat matkasta, mikä edelleen pahentaa konttipulaa Kiinassa.
&nbsp;

Nyt kallistuvat tuontitavarat – korona on nostanut merikuljetusten hinnat viisinkertaisiksi

Koronasta huolimatta huumeiden salakuljetus jatkuu Euroopassa entiseen tahtiin. Digiloikka on tosin totta huumekaupassakin ja rikollinen tavara vaihtaa omistajaa yhä useammin internetin pimeällä puolella. Työttömillä maahanmuuttajilla on sen sijaan kasvava riski joutua värvätyiksi rikollisjengeihin tekemään likaiset työt.

Ruotsissa perinteinen rikollisuus on hieman yskinyt koronan katveessa mutta huumekauppa on poliisin tilastojen mukaan kasvanut selvästi. Suhdannemittarina usein käytetty kokaiinivirta Etelä-Amerikasta eteläisen Euroopan satamiin jatkuu sekin häiriintymättä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/spionteknik-okat-vald-och-digitalisering-sa-har-covid19-paverkat-europas-drogmarknad">todistaa</a> EU:n huumeviraston EMCDDA:n ja Europolin raportti.
&#8211; Markkinoilla ei juuri näy ihmeempää muutosta. Tavaraliikenne rekoilla ja lautoilla jatkuu entiseen malliin ja sitä kautta huumeet tulevat maahan, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/corona-skyndar-pa-digitaliseringen-av-den-svenska-narkotikamarknaden">sanoo</a> Ruotsin keskusrikospoliisi NOA:n analyytikko Stewe Alm.
Huumekaupasta yhä jättivoitot
Europolin ja EMCDDA:n raportin mukaan huumekaupan isot pelurit huumehierarkian yläpäässä ovat selvinneet koronasta lähes vauriotta. Salakuljetus tuottaa edelleen satumaisia voittoja järjestäytyneelle rikollisuudelle eli erinimisille mafiaverkostoille.
Muutokset näkyvät sen sijaan pyramidin alapäässä eli katukaupassa; välittäjien, narkomaanien ja viihdekäyttäjien tasolla. Liikkumismahdollisuuksien rajoittaminen luo puitteet kaupanteolle. Markkinapaikkojen keskiössä on Ruotsissakin vahvan salauksen <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/enorm-knarkharva-hundratals-miljoner-har-omsatts-pa-darknet">Darknet</a>, siinä somen ja viestiappien kyljessä. Tällöin myydään ja ostetaan pääasiassa pienempiä määriä kannabista.
Työttömyys tuottaa rikollisia
Keskusrikospoliisin analyytikko Alm nostaa esiin muitakin rikollisuuteen liittyviä seikkoja, joihin koronakriisillä on ollut vaikutusta. Pandemia on lisännyt huolta taloudesta ja kasvattanut työttömyyslukuja. Se ajaa ihmisiä etsimään helpotusta ahdinkoonsa:
&#8211; Väärinkäytön kasvu on todellinen uhka, tämä koskee erityisesti ahdistusta helpottavia opioideja sekä heroiinia. Voimakkaasti kasvava työttömyys iskee puolestaan erityisen kovaa Ruotsin ulkopuolella syntyneisiin, jotka voivat tulla värvätyksi rikollisjengeihin.
&nbsp;

Korona vauhdittaa huumekaupan digitalisaatiota –  rikollisjengit värväävät työttömiä maahanmuuttajia tekemään likaiset työt