LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Valtion kolmas lisätalousarvio kasvattaa tuloarvioita 585 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota korotetaan yli miljardilla, vaikka hallitus on keventänyt veroja. Tilastot osoittavat, että veronkevennys ja kasvava kertymä voivat kulkea käsi kädessä.
Hallitus antoi eduskunnalle 8. lokakuuta esityksen vuoden 2026 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Määrärahatarve kasvaa 139 miljoonaa euroa, mutta varsinaisten tulojen lisäys on 585 miljoonaa. Erotus pienentää valtion nettolainanoton tarvetta 446 miljoonalla eurolla.
Tuloarvioissa on huomioitu valtiovarainministeriön syyskuun ennuste ja tuoreimmat kertymätiedot. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 1 058 miljoonalla eurolla.
Suurin yksittäinen korotus kohdistuu perintö- ja lahjaveroon, 330 miljoonaa euroa. Ansio- ja pääomatuloveron tuoton arvioidaan kasvavan 316 miljoonaa euroa ja arvonlisäveron 294 miljoonaa. Yhteisöveroarviota nostetaan 221 miljoonalla ja apteekkiveroarviota kuudella miljoonalla.
Alaspäin arvioita korjataan valmisteveroissa 108 miljoonalla ja korkotulojen lähdeverossa 21 miljoonalla eurolla.
Tulojen kokonaislisäys jää verotuloarviota pienemmäksi, koska muut tuloerät painavat toiseen suuntaan. Sekalaisten tulojen arviota korotetaan 438 miljoonalla, mutta osinkotulojen, pääomanpalautusten ja osakemyyntien arviota lasketaan 911 miljoonalla.
Vähennys johtuu hallituksen investointiohjelman rahoitukseen liittyvistä ajoitusmuutoksista. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan tänä vuonna noin 13,6 miljardia euroa, kun Valtion asuntorahaston kertaluonteista 2,3 miljardin tuloutusta ei huomioida.
Verotusta on kevennetty. Esimerkiksi 14 prosentin alennettu arvonlisäverokanta laski vuoden alusta 13,5 prosenttiin. Muutos koskee muun muassa elintarvikkeita ja lääkkeitä. Silti arvonlisäveron kertymäarvio nousee lähes 300 miljoonaa euroa.
Luvut eivät yksinään todista, että kevennys tuotti lisätuloja. Kertymään vaikuttavat työllisyys, kulutus ja yritysten tulokset, ja syyskuun ennuste tarkensi talousnäkymää ylöspäin.
Suunnanmuutos on silti selvä. Vuoden 2025 kolmannessa lisätalousarviossa verotuloarviota laskettiin nettomääräisesti 701 miljoonalla ja tämän vuoden ensimmäisessä 952 miljoonalla eurolla.
Verotulo on veropohjan ja verokannan tulo. Veropohja ei ole kiinteä, vaan se reagoi siihen, mikä on kannattavaa. Yritykset ja ihmiset päättävät investoinneista, työnteosta ja tulojen ilmoittamisesta verotuksen perusteella.
Selvin esimerkki on yhteisövero. Suomi laski sen 26 prosentista 24,5 prosenttiin vuonna 2012 ja 20 prosenttiin vuonna 2014. Leikkauksia vastustettiin verotulojen menetyksellä.
Käytännössä yhteisöverotuotto on sittemmin noussut. Valtion osuudeksi yhteisöverosta arvioitiin vuoden 2026 talousarviossa noin 5,8 miljardia euroa, ja kolmas lisätalousarvio nostaa arviota vielä 221 miljoonalla.
Suhdanne ja yritysten voitot ratkaisevat paljon. Matalampi kanta vähentää kannustinta siirtää voittoja ulkomaille ja tekee Suomesta houkuttelevamman investointikohteen. Hallitus on sopinut laskevansa yhteisöveron 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta.
Valtion tulot syntyvät työstä, investoinneista ja voitoista, ei veroasteesta. Tilastot osoittavat, että ratkaisevaa on veropohja, ei verokanta.
Kevennys ei maksa itseään aina takaisin, mutta kertymän kasvu ei edellytä veronkorotusta. Yksittäisissä verolajeissa kevennys on myös lisännyt kertymää, kuten yhteisöveron kohdalla on nähty.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei sulje pois työeläkkeiden verotuksen kiristämistä osana ensi vaalikauden mittavaa julkisen talouden sopeutusta. Mäkelän mukaan verotuksen kiristäminen on pitkällä aikavälillä indeksijäädytystä järkevämpi vaihtoehto. Toivottavin vaihtoehto tosin olisi eläkkeiden jättäminen sopeutuksen ulkopuolelle.
Eduskunta keskusteli kyselytunnilla muun muassa työn ja yrittämisen verotuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila totesi puheenvuorossaan perussuomalaisille olevan tärkeää, että hallitus keventää työn verotusta nyt ja jatkossa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom katsoo, että jakeluvelvoitteen alentaminen olisi tehokas keino suitsia polttoaineiden hintoja. Hänen mukaansa toimi voisi samanaikaisesti kasvattaa valtion verotuloja ja alentaa polttoaineen hintaa kuluttajille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen varoittaa suomalaisyritysten pakenemisesta ulkomaille, ellei yritysmyönteistä politiikkaa jatketa myös vaalien jälkeen. Reijonen muistuttaa, että yrittäjien viesti pitää ottaa vakavasti.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola kummastelee vasemmiston vimmaa kyykyttää kansaa entistä korkeammalla verotuksella.
Hallituksen politiikka näkyy kohentuneena ostovoimana, ja tehdyt toimet ovat vieneet Suomen kasvun tielle ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Hallitus on vaikeasta talouden tilanteesta huolimatta onnistunut tekemään myös lukuisia veronalennuksia erityisesti pieni- ja keskituloisille palkansaajille.
- Jo nyt näkyy, että velkajarrupokka on pettämässä. Vihreiden, vasemmiston ja Liike Nytin osalta lipeäminen on selvää, varoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertasi tänään Suuren veropäivän puheessaan hallituskauden talous- ja veropolitiikan toimia. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallitus on onnistunut laskemaan kokonaisveroastetta prosenttiyksiköllä. Purra painottaa kuitenkin, ettei verotusta voida keventää enää radikaalisti ilman vastaavia menoleikkauksia.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra arvosteli Keskuskauppakamarin veropäivän puheessaan oppositiota, jolla ei ole uskottavaa vaihtoehtoa julkisen talouden tasapainottamiseen. Samalla hän muistutti perussuomalaisten lähtökohdasta ensi vaalikauden sopeuttamisurakkaan: sopeutus tehdään menoleikkauksin. Työn ja yrittämisen veronkevennyksiä ei peruta.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii EU:ta lopettamaan turistiviisumien myöntämisen Venäjän kansalaisille terveysturvallisuuteen vedoten. Taustalla on Irkutskin rutontutkimuslaitoksen työntekijän kuolemaan liittyvä ruttoepäily, ja epäselvät tiedot tilanteesta korostavat Antikaisen mukaan varautumisen tarvetta.
Ranskan tiistain ”kouluprotesteihin” osallistui sisäministeriön arvion mukaan 266 000 ihmistä, joista 56 000 pelkästään Pariisissa. Agitaattorit puolestaan arvioivat valtakunnalliseksi osallistujamääräksi 450 000. Koululaisten tukena marssivat opettajat, vanhemmat, korkeakouluopiskelijat, ammattiliittojen jäsenet, maahanmuuttajat, vasemmistolaistet ääriainekset sekä sabotöörit.
Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.
Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.
Euroopan tärkein liittolainen Yhdysvallat on toistuvasti ilmaissut huolensa Euroopan holtittomasta maahanmuuttopolitiikasta. Tiedotusvälineet esittävät kannanotot yleensä pinnallisesti ja väheksyen. Markku Ruotsilan kirjoittama ja Suomen Perustan julkaisema raportti kuvaa asian toisen puolen.
Britannian vihreä puolue on etääntymässä yhä kauemmas perinteisistä ympäristökysymyksistä. Puolue julkaisee kiellettyjen sanojen listoja ja opastaa jäseniään olemaan käyttämättä sanoja äiti tai isä, jotta sukupuolivähemmistöt eivät loukkaantuisi. Samaan aikaan muslimien äänet ovat vihreille yhä tärkeämpiä. Puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan sionismi on rasismia. Torstaina nähdään, voittaako vihreiden juutalainen puheenjohtaja työväenpuolueen somalinaisen täytevaaleissa.
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut, jotka koskevat 21 henkilöä. Neuvotteluissa harkitaan enintään 15 henkilön irtisanomista. Suomen Pakolaisapu on saanut vuosien varrella valtavia summia veronmaksajien rahaa avustuksina. Jatkossa järjestöjen STEA-rahoitusta kohdennetaan tarkemmin ja vaikuttavammin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kyseenalaistaa kehitysavun määrän ja perusteet. Hänen mukaansa kuluvalla hallituskaudella tehtyjen leikkausten jälkeenkin kehitysavusta on karsittava jatkossa lisää.
Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.
Dosentti Markku Ruotsilan selvitys esittelee niitä toimenpiteitä, joilla Donald Trump on toisella kaudellaan suitsinut hallitsematonta maahanmuuttoa. Suomen Perustan julkaisema tuore raportti kuvaa ne konkreettiset keinot, joilla Trump on saavuttanut historiallisia tuloksia. Palettiin kuuluu kaikki karkotuksista paluumuuttoporkkanoihin.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
