Ravintola-alaa kurittavat korona ja Sanna Marinin hallituksen siunaamat sulkutoimet ja rajoitukset. Samaan aikaan SDP:n ja vasemmistoliiton johtamalle Tradeka-osuuskunnalle kuuluva ravintolayhtiö Restel Oy laajentaa toimintojaan ostamalla hädässä olevia yrityksiä itselleen ja pois markkinoilta. Perussuomalaisten kansanedustajien Lulu Ranteen ja Jani Mäkelän mielestä kuvio näyttää kyseenalaiselta. – On syytä huomata, että muita aloja ei ole valtion toimin rajoitettu näin voimakkaasti kuin ravintola-alaa, Mäkelä sanoo.
Suomen suurimpien ravintolayhtiöiden joukkoon kuuluva Restel Oy on korona-aikaan tehnyt useita yrityskauppoja hankkiessaan omistukseensa yksityistä ravintolaliiketoimintaa.
Koronashoppailuun on nyt otollinen aika, sillä ravintola-alan kriisi on viime viikkoina syventynyt entisestään. Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen siunaamilla ravintolatoiminnan liiketoiminnan estämisillä ja rajoittamisilla monen ravintolapalveluja tarjoavan yrityksen tulovirta on hidastunut tai katkennut. Suomen Uutiset kertoi asiasta maanantaina.
Viime viikolla Restel ilmoitti ostaneensa Hangon Makaronitehtaan ja Classic Pizza -ravintolaketjut. Kaupassa Restelille siirtyy 23 ravintolaa. Jo ennestään Restel omisti yli 200 ravintolaa ympäri Suomen. Restel omistaa esimerkiksi Burger King ja Taco Bell -pikaruokaravintolat sekä baarit Hemingway’s ja O’Learys.
Restel Oy on osa Tradeka-osuuskuntaa, jota on kutsuttu ”punapääoman linnakkeeksi”. Tradekan edustajistossa ja hallituksessa toimii useita vasemmistoliiton ja SDP:n poliitikkoja, käytännössä jokaisella Tradekan hallituksen ja edustajiston jäsenellä on kytkentä joko demareihin tai vasemmistoliittoon.
Demarikansanedustajalla tuplarooli kulisseissa
Tradekan hallituksessa istuvat esimerkiksi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Ojala-Niemelä toimii kaksoisroolissa, samaan aikaan hän muotoilee eduskunnan perustuslakivaliokunnassa linjauksia ravintolatoiminnan aukiolon rajoituksista. Osuuskunta Tradekan hallituksen jäsenyydestä Ojala-Niemelä saa palkkioita 10 200 euroa vuodessa.
Ensimmäisenä koronakeväänä 2020 hallitus päätti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sulkea määräajaksi kahvilat, ravintolat ja yökerhot. Tuolloin Ojala-Niemelän johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti eduskunnan talousvaliokunnalle lausunnon, jossa suositeltiin taloudellisia tukitoimia ravintolayrityksille.
Sittemmin hallitus esittikin ravintola-alalle 150 miljoonan euron korvauspakettia. Restel Oy:lle heltisi rahoista 1,5 miljoonaa euroa. Restelin toimitusjohtajan Mikael Backmanin mukaan puolet rahoista meni yritykselle ja toinen puoli koko- ja osa-aikaisesti lomautetulle henkilöstölle.
Kiertoteitse tukirahoja päätyy myös poliitikoille
Perussuomalaisten kansanedustajat Lulu Ranne ja Jani Mäkelä pitävät kyseenalaisena menettelyä, jossa vasemmistovetoinen toimija haalii markkinoilta liiketoimintaa, joka on ajettu ahtaalle vasemmistohallituksen päätöksillä.
Ranne nostaa esille myös hallituksen vallassa olevan tukipolitiikan. Kansanedustaja huomauttaa, että kiertoteitse tukia on aiemmin päätynyt myös poliittiseen toimintaan.
Tradeka on aiemmin avokätisesti jakanut tukia paitsi vasemmistopoliitikoille, myös vasemmistoa lähellä oleville järjestöille ja säätiölle, jotka edelleen rahoittavat puolueita ja vaaleissa ehdolla olevia henkilöitä.
Ranne kaipaa tukipolitiikkaan ja tukien käytön seurantaan lisää läpinäkyvyyttä.
– Olisi myös hyvä nähdä laajempi selvitys ja vertailu tukia saaneista yrityksistä, ovatko esimerkiksi tuet kasautuneet tietyille tahoille ja onko jossain muualla tukien saaminen ollut tiukempaa.
Laajemmin kokonaisuutta, johon kuuluu tukien jakaminen, ravintolayritysten liiketoimintaan kohdistuvat rajoitukset sekä vasemmiston vallassa olevan Restel Oy:n yrityskaupat Ranne kuvaa ”sakeaksi ja rumaksi”.
Kansanedustajan mukaan rajoitustoimet, jotka kohdistuvat tällä hetkellä ravintoloihin, eivät muutenkaan näytä johdonmukaisilta, sillä esimerkiksi koulut pysyvät auki.
– Suurin tuho tulee siitä, että tällä hetkellä estetään yrittäjyyttä ja elinkeinotoimintaa, vaikka sillä ei ole juurikaan toivottua hyötyvaikutusta kokonaisuuteen. Sen sijaan yksityinen liiketoiminta ja ihmisten hyvinvointi kärsii. Ravintola-ala ja tapahtuma-ala on tuhoutumassa.
Leviääkö korona vasta iltakuuden jälkeen?
Tällä hetkellä rajoitukset määräävät, että ravintoloissa anniskelun tulee päättyä kello 17 mennessä ja kaikki ravintolat tulee sulkea kello 18.
Jani Mäkelä toteaa, että ravintoloihin kohdistuvat rajoitustoimet eivät ole oikeudenmukaisia tai järkeviä.
– Sellaisessa ajattelutavassa ei ole tolkkua, että korona alkaisi leviämään vasta kello 18 jälkeen. Koska rajoitustoimet kohdistuvat nyt korostetusti ravintola-alaan, niin voi tietysti miettiä, onko taustalla tarkoitushakuista toimintaa.
Mäkelä kertoo, että hän jutteli äskettäin erään ravintolayrittäjän kanssa, joka on nyt joutunut lopettamaan yrityksensä toiminnan.
– Yrittäjä oli kohtuullisen turhautunut siihen, että ravintolaa vastapäätä tien toisella puolella on iso ruokakauppa, jossa juoksee päivittäin satoja tai tuhansia ihmisiä, monet ilman maskeja. Samaan aikaan kyseinen yrittäjä oli joutunut nostamaan oman ravintolansa tuolit pöydälle ja lukitsemaan ovet. On ymmärrettävää, että tällainen tilanne turhauttaa. On myös syytä huomata, että valtion toimin muita aloja ei ole rajoitettu näin voimakkaasti kuin ravintola-alaa.
– Pienillä yrityksillä toiminta ei sitä kestä, kun kassavirta katkeaa, eikä edes valtion jakama tuki kompensoi menetyksiä. Viime kädessä taloudelliset tappiot katetaan henkilökunnan lomautuksina. Loput maksaa yrittäjä omasta lompakostaan. Isoilla yrityksillä, kuten Restel Oy:lla, luonnollisesti on paremmat edellytykset jopa kärsiä hetken aikaa taloudellisia tappioita, Mäkelä sanoo.
Korjaus 25.2.2022 klo 10.57: Paavo Arhinmäki ei ole enää kansanedustaja. Hän luopui tehtävästä 2021 siirryttyään Helsingin apulaispormestariksi.
SUOMEN UUTISET