PS ARKISTO
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman hylkäsi yhdeksän tutkimushanketta ja joutui siitä mediamyllyyn. Kukaan ei kuitenkaan kysy, miksi ministeriö ylipäätään jakaa tutkimusrahaa Suomen Akatemian rinnalla.
Yle uutisoi torstaina (23.7.), että sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on hylännyt yhdeksän sosiaalityön tutkimushanketta, joista osa oli asiantuntija-arvioinnissa sijoilla kaksi, neljä ja viisi.
Kehystys on tuttu: yliopistot esitetään uhreina, ministeri vallan väärinkäyttäjänä.
Kaikkien yhdeksän hakemuksen lähettäjät ovat tehneet Rydmanin päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Huoltaja-säätiö on kannellut asiasta oikeuskanslerille. Ylen jutussa Rydmanin ratkaisu näyttäytyy mielivaltaisena poikkeamana, jota pitäisi selittää ja pahoitella.
Ministeri päätti olla jakamatta veronmaksajien rahaa hankkeille, jotka hän arvioi vähemmän tarpeellisiksi. Se on täsmälleen sitä, mitä ministeriltä pitäisi odottaa julkisen talouden ollessa tiukoilla.
Rydman on mennyt perusteluissaan pidemmälle kuin yksittäisen hankelistan karsintaan. Hän on jo aiemmin todennut viestipalvelu X:ssä, ettei sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi ylipäätään jakaa tutkimusrahoitusta, koska yliopistoilla on jo oma rahoituskanavansa.
Ylelle lähettämässään kommentissa hän toisti saman: ministeriön tutkimusavustus on tarpeeton väliporras.
Ylen juttu keskittyy siihen, kenen hanke sai rahaa ja kenen ei. Kiinnostavampi kysymys jää kokonaan käsittelemättä: miksi sosiaali- ja terveysministeriö ylipäätään istuu tutkimusrahoituksen jakajan roolissa? Suomessa on jo olemassa Suomen Akatemia, jonka tehtävä nimenomaan on rahoittaa tiedettä riippumattoman vertaisarvioinnin perusteella.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta myönsi Ylelle itsekin, että Suomen tutkimusrahoitus on tällä hetkellä hyvin monikanavaista. Voutilaisen mukaan yksittäinen avustuspäätös ei ole oikea paikka rahoitusmallin muuttamiselle.
Silti juuri tämä olisi hyvä hetki keskustella mallin selkeyttämisestä. Nyt keskustelu ohitetaan siksi, että sen nosti esiin Rydman.
Kohun keskiössä oleva sosiaalityön tutkimusraha on osa laajempaa kokonaisuutta: sosiaali- ja terveysministeriön valtion tutkimusrahoitusta, jota myönnetään sekä yliopistotasoiselle terveyden tutkimukselle että sosiaalityön tutkimukselle. Rahoitusta koordinoivat yliopistollisten sairaaloiden yhteistoiminta-alueiden tutkimustoimikunnat, joiden arviointeihin päätökset pohjautuvat. Lopullinen päätösvalta on silti ministeriöllä, kuten Rydmanin tapaus osoitti.
Puolustusministeriöllä on oma MATINE-tutkimusmäärärahansa, joka toimii kokonaan erillään Akatemiasta. Ympäristöministeriö on rahoittanut yhdessä Business Finlandin kanssa ilmasto- ja rakennusalan tutkimusta.
Myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö koordinoivat omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaansa. Ne voivat kohdistaa avustuksia erillisohjelmiinsa Akatemian ja Business Finlandin päätösten rinnalla.
Jokainen näistä kanavista antaa ministeriölle mahdollisuuden ohittaa Akatemian avoimen, vertaisarviointiin perustuvan kilpailun. Erona on vain se, ettei tätä valtaa yleensä huomata, koska sitä ei käytetä näkyvästi. Rydman erottuu, koska hän käytti sitä avoimesti säästöjen perusteena.
Osa Rydmanin arvostelijoista on jo ehtinyt leimata säästöpäätöksen ”tiedevastaisuudeksi”. Väite ei kestä lähempää tarkastelua. Kyse ei ole tieteen vastustamisesta vaan siitä, mitä kautta tiedettä rahoitetaan.
Rydman ei ole ehdottanut tutkimusrahoituksen lopettamista vaan sitä, että yliopistot päättäisivät tutkimusrahoituksestaan itse. Tämä on tieteen puolustamista.
Yle esittää Rydmanin säästöpäätöksen ongelmana, joka vaatii selittelyä. Oikea kysymys olisi, miksi ministeriöillä on ylipäätään näin paljon rinnakkaisia, poliittiselle harkinnalle alttiita tutkimusrahoituskanavia.
Ongelma ei ole se, että Rydman säästää. Ongelma on se, ettei ministeriön roolista tutkimusrahan jakajana keskustella lainkaan.
Rydmanin ehdotus lopettaa sosiaali- ja terveysministeriön oma tutkimusavustus kokonaan ja ohjata rahoitus riippumattoman arvioinnin kautta ansaitsisi enemmän huomiota kuin se on tähän mennessä saanut. Sen sijaan Yle päätti kirjoittaa jutun siitä, kuka jäi ilman rahaa — ja miksi ministeri ei olisi saanut säästää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.
Valtamedian kuplan ja sosiaalisen median keskenään erilaiset todellisuudet ajautuvat törmäyskurssille Helsingin Sanomien juttukokonaisuudessa, jossa Hesari julistaa ministeri Wille Rydmanin epäonnistujaksi. Jutun kommenttiketjun perusteella tällainen kehystys ei lukijoille maistu.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korosti MTV Uutisten haastattelussa torstaina, että STEA-avustuksia koskeva valmistelu kuuluu hänen johtamansa ministeriön toimivaltaan. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) avustuskriteereitä uudistetaan, jotta valtionavustukset kohdentuvat aiempaa vaikuttavammin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan.
UKK-instituutti on saanut saman valtionavustuksen automaattisesti 16 vuoden ajan. Kun summa pieneni alle kymmenellä prosentilla, se päätti viedä asian tuomioistuimeen – veronmaksajan rahoilla.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan kansliapäälliköiden esitys STEA-avustuksia koskevasta asetuksesta on linjassa hänen aiemmin esittämiensä kriteerien kanssa. Hän kommentoi asiaa A-studiossa keskiviikkona ja arvioi esityksen jopa vahvistavan näitä periaatteita
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman otti SuomiAreenassa kantaa järjestöleikkauksiin kuittaamalla vasemmiston moitteet terävällä huomiolla: jos somevideoita voi tehdä omalla ajallaan, niin miksi lobbaaminen pitäisi rahoittaa veronmaksajien rahoilla?
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman toteaa, että hänen linjaamansa tiukat kriteerit sote-järjestöjen valtionavustuksiin pysyvät voimassa. Painopiste siirtyy konkreettiseen, kohtaavaan auttamistyöhön, kun pelkkä vaikuttaminen ja kapeiden identiteettiryhmien toiminta jäävät ilman tukea.
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Viikon suosituimmat
Espanjalainen energiajätti Iberdrola ostaa Suomen suurimman sähkönjakeluyhtiön Carunan noin viidellä miljardilla eurolla. Perussuomalaiset varoittivat jo 13 vuotta sitten, mitä seuraa kun kotimainen sähkönjakeluyhtiö myydään ulkomaille.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää arvostelee oppositiota siitä, että se vaati eduskunnan ylimääräistä täysistuntoa Helsinki Garden -hankkeen valtiontuesta. Mäenpään mukaan keskustelussa on kyse pikemminkin poliittisesta esiintymisestä kuin uusien tietojen selvittämisestä.
Vuosina 2024–2026 toistakymmentä UNHCR:n esittämää kiintiöpakolaisehdokasta on jäänyt valitsematta Suomeen, koska heidän on arvioitu vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tarkkoja lukuja tai kansallisuuksia maahanmuuttovirasto ei kerro.
SDP on suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä kyselystä. Tulos viittaa demareiden harjoittamaan laskelmointiin, jolla puolue pyrkii kasvattamaan kannatustaan suosimalla löyhää maahanmuuttopolitiikkaa.
Maassaolon edellytysten tarkastuksia tehtiin ulkomaalaisvalvonnassa lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 18 henkilöä laajassa törkeiden huumausainerikosten kokonaisuudessa. Tuomioihin sisältyi myös yksi ampuma-aserikos. Oikeuden mukaan rikosvyyhdissä liikkui satoja kiloja huumausaineita, joita tuotiin Ruotsista Suomeen.
Kreetan saari on eräs tärkeimmistä maahantuloreiteistä läntisen hyvinvoinnin piiriin pyrkiville maailman ihmisille. Kreikkaan on tullut alkuvuonna laittomasti lähes 17 000 laitonta siirtolaista, joista yli puolet on rantautunut Kreetalle. Lähi-idästä, Intian niemimaalta ja Afrikasta lähtöisin olevat ihmiset lähtevät vaaralliselle merimatkalleen Libyan Tobrukista. He maksavat ihmissalakuljetusverkostoille tuhansia euroja päästäkseen EU:n alueelle.
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi katsoo, että Suomi tarvitsee yhä enemmän ulkomaista työvoimaa. Perussuomalaiset torppaavat näkemyksen ja korostavat, että Suomessa on jo runsaasti työnhakijoita, jotka tulisi työllistää ennen uusien tulijoiden rekrytointia. Myös monet ravintola-alan työntekijät kyseenalaistavat halpatyövoiman maahantuonnin.
Maahanmuuttajataustaisen miehen kuolema poliisi pidätyksen yhteydessä tuo median mukaan kaikuja vuodelta 2020 Black Lives Matter -liikkeen syntymäajoilta. Kuoleman laukaisemissa mellakoissa loukkaantui arviolta 60 poliisia. Media syyttää tapahtumista poliisia, mutta pääministeri Meloni kehottaa pohtimaan myös väkivaltaisten mielenosoittajien motiiveja.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jani Mäkelän mukaan eduskunnan Garden Helsinki -keskustelu ei ole tuonut esiin mitään uutta. Mäkelä arvioi opposition hakeneen ylimääräisellä istunnolla ennen kaikkea poliittista näyttämöä, vaikka hallitus oli jo ilmoittanut luopuvansa hankkeen valtiontuen edistämisestä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
