Harva suomalainen järjestö voi sanoa olevansa käytännössä ainoa saaja omalla budjettimomentillaan. UKK-instituutti voi. Silti se katsoo, ettei ministeri saanut leikata sen avustusta.
Tamperelainen UKK-instituutti, joka tutkii liikuntaa ja terveyttä, valmistelee valitusta hallinto-oikeuteen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tekemästä avustuspäätöksestä. Rydman myönsi instituutille 826 200 euroa vuodelle 2026, kun budjetissa momentille oli varattu 918 000 euroa. Ero on 91 800 euroa.
Instituutti pitää päätöstä lainvastaisena ja jättää valituksen ensi viikolla.
Oma budjettimomentti, jota muilla ei ole
UKK-instituutin asema on poikkeuksellinen. Sillä on oma erillislaki – laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiölle ja oma budjettimomentti, jolla se on ainoa saaja. Muut järjestöt hakevat avustuksia yhteisiltä momenteilta ja kilpailevat keskenään.
Tässä asemassa instituutti on ollut vuodesta 2010 lähtien. Se on saanut käytännössä saman summan joka vuosi – kunnes tänä keväänä ei saanut.
Instituutin johtaja Tommi Vasankari kuvailee tilannetta ”täydelliseksi yllätykseksi” ja vetoaa siihen, että prosessi on aina toiminut samalla tavalla.
Juuri tässä on ongelma: erityisasema on muuttunut itsestäänselvyydeksi.
Budjetoitu summa on katto, ei takaus
Laki on Rydmanin mukaan yksiselitteinen.
– Talousarviossa määritelty määräraha on enimmäismäärä. Sitten instituutti hakee, asia arvioidaan normaalien prosessien mukaisesti ja sitten tuki myönnetään täysimääräisenä tai osittain, Rydman kommentoi.
Ministeriö katsoi tänä vuonna, että instituutin talous oli ylijäämäinen eikä se tarvinnut koko määrärahaa.
Instituutin oma vuosikertomus kertoo, että vuoden 2024 lopussa säätiön tase oli 4 143 548 euroa – kasvua edellisvuodesta 437 000 euroa. Vasankarin mukaan toiminnan vuosittainen alijäämä katetaan ”pienillä sijoitustuotoilla”. Toisin sanoen instituutilla on sijoitusomaisuutta puskurina.
Nyt instituuttia kohdellaan kuten muitakin
Tänä vuonna ministeriö asetti instituutille ensimmäistä kertaa kahdeksan prosentin omarahoitusosuuden. Muille valtionavustusten saajille omarahoitusvaatimus on ollut tavanomainen käytäntö jo pitkään.
Vasankari sanoo leikkauksen tulleen huhtikuussa, kun vuodesta oli kulunut kolmannes. Suunnitelmat piti tehdä uusiksi takautuvasti.
Se on kiistatta hankalaa. Muille järjestöille se on kuitenkin arkipäivää. UKK-instituutti on saanut saman summan automaattisesti 16 vuoden ajan. Nyt se on viimein samalla viivalla muiden kanssa.
Oikeudenkäyntikulut veronmaksajille
Valituksen tekemiseen käytettävä raha tulee samoista valtionavustuksista, joiden kokoa nyt riitautetaan. Veronmaksaja maksaa sekä instituutin toiminnan että oikeusprosessin, jolla haetaan lisää veronmaksajan rahaa.
Rydman pistää asetelman merkille.
– Seuraan suurella mielenkiinnolla, aikooko valtionavuilla elävä instituutti käyttää veronmaksajalta saamaansa rahaa oikeudenkäyntikuluihin valtiota vastaan saadakseen valtiolta vielä enemmän veronmaksajan rahaa, Rydman kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Valtionavustus ei voi olla automaatio
Jos hallinto-oikeus hyväksyy valituksen, päätöksellä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Se kaventaisi ministerin harkintavaltaa myös jatkossa ja loisi ennakkotapauksen muille avustuksensa saaneille organisaatioille.
Millään järjestöllä ei pitäisi olla automaattista oikeutta valtionavustukseen. Lähimpänä sitä on ollut UKK-instituutti omalla 16 vuoden VIP-lipullaan.
Hallinto-oikeuden vastaus kertoo, onko Suomessa mahdollista myöntää jollekin järjestölle käytännössä pysyvä oikeus määrättyyn avustustasoon.