LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Sanna Marinin hallitus halusi suomalaisiin korkeakouluihin kansainvälisiä opiskelijoita ja avasi väylän helpottamalla oleskeluluvan myöntämistä siten, että oleskelulupa myönnetään koko opiskelujen ajalle. Myös perheenyhdistämisestä tehtiin helpompaa.
Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kertoo, että Marinin hallituksen päätös on johtanut räjähdysmäiseen opiskeluperäisen maahanmuuton kasvuun.
– Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista.
– Uhreina on tänne huijaten houkutellut maahanmuuttajat ja suomalainen veronmaksaja, joka lystin on aiemmin maksanut. Nyt sentään tätä ongelmaa on saatu hillittyä, kun EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat korkeakouluopintonsa täyskatteellisesti, Koponen sanoo.
Maahanmuuttovirasto on myös peruuttanut opiskeluperäisiä oleskelulupia, jos opinnot eivät ole edenneet. Arviolta noin 10 prosenttia luvista joutuu peruuttamisharkintaan.
Koposen mukaan on hyvä, että jälkikäteistarkastelua tehdään, mutta oleskeluluvat tulisi hänen mukaansa jatkossa myöntää vain lukukausi kerrallaan.
– Sen lisäksi, että suomalaisen veronmaksajan ei tarvitse enää maksaa heidän opintojaan, tulee myös huolehtia siitä, ettei koulutuksen järjestäjät käytä semmoisia rekrytointitoimistoja, jotka valehtelevat opiskelijoille, Koponen sanoo ja vastuuttaa myös koulutuksen järjestäjiä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnassa kävi eilen selväksi, että keskustaa närästävät hallituksen aikeet ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin.
Kuluneen vuoden aikana opiskelijoiden hakemusmäärän viime vuosien nopea kasvu on pysähtynyt. Samaan aikaan Suomeen hakeutuvien työntekijöiden ja turvapaikanhakijoiden määrät ovat selvästi vähentyneet, Migrin tiedoista selviää.
Euroopan ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden ryntäys Suomen lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen loppuu, kun eduskunta päättää kolmansista maista tulevien lukukausimaksuista.
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Helsingin perussuomalaisten varavaltuutettu Mika Merano katsoo, että ulkomaisten opiskelijoiden palkkaamiseen suunnattu Helsinki-kansainvälisyyseteli ei ole yhdenvertaisuusperiaatteiden mukainen. - Jos vaatimuksena on, että työharjoittelupaikan kohteena on joku ulkomaalainen opiskelija, ja seteli myönnetään sillä perusteella, niin siinähän syrjitään silloin suomalaisia opiskelijoita, Merano jyrähtää.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton räjähdysmäisen kasvun hillitsemiseksi ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmän väärinkäytösten kitkemiseksi.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
