LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen hehkuttaa kolumnissaan, kuinka ulkomaalaisväestön kasvuun perustuva muuttovoitto lisää tarvetta muun muassa asunnoille ja palveluille. Hän jättää kuitenkin mainitsematta, että veronmaksaja joutuu maksamaan suurimman osan kustannuksista.
Helsinkiläisten määrä kasvoi viime vuonna peräti 11 000 henkilöllä eli historiallisen paljon, kertovat ennakkotiedot. Lokakuun lopussa stadilaisia oli jo 694 000. Tänä vuonna ylittyy 700 000 asukkaan raja, Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen kirjoittaa kolumnissaan.
Helsingin väestönkasvu perustuu jo suurelta osin maahanmuuttoon, minkä Pakarinenkin myöntää.
Väestönkasvu lisää tarvetta palveluille, koska maahanmuuttajat tarvitsevat samat palvelut kuin kantaväestökin.
– Tarvitaan lisää päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja ja joukkoliikennettä. Liikennejärjestelmänkin on pystyttävä palvelemaan kasvavaa asukasmäärää. Kasvava väestö tarkoittaa suurempaa asiakaspohjaa. Tämä hyödyttää erityisesti kauppaa, ravintola- ja matkailualaa, rakennusalaa sekä hyvinvointi- ja hoivapalveluja tarjoavia yrityksiä, kauppakamaripomo Pakarinen kirjoittaa.
Elinkeinoelämälle ja vuokranantajille maahanmuutto toki tarkoittaakin mukavia tulovirtoja. Sitä Pakarinen ei kuitenkaan mainitse kolumnissaan, että yleensä kustannusvastuu valuu tavallisten veronmaksajien rasitukseksi. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajat työllistyvät heikosti, ja niilläkin, jotka ylipäätään työllistyvät, työpaikka osuu matalapalkka-aloille, jolloin palkkatulot jäävät hyvin vähäisiksi verrattuna kantaväestöön.
Pääkaupunkiseudulla asuvien maahanmuuttajien palkkatulot ovat lähes puolet kantaväestöä heikompia.
Tulonsiirtoja nauttii jo melkoinen joukko työttömiä maahanmuuttajia. Kelan vuoden 2023 elokuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2022 vieraskielisiä työttömyysetuuksien saajia oli 81 000, mikä oli neljännes kaikista työttömyysetuuksien saajista. Samana vuonna vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia.
Kaikkiaan vieraskielisten Kela-tukiin hupenee jo yli miljardi euroa vuodessa.
Kauppakamaripomo Pakarisen mielestä väestönkasvu vahvistaa työvoiman saatavuutta.
– Ulkomainen muuttovoitto tuo mukanaan osaajia eri aloille, mikä helpottanee työvoimapulaa esimerkiksi teknologia-, hoiva- ja palvelualoilla, Pakarinen hehkuttaa.
Todellisuus on kuitenkin toisenlaista. Maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema ja korkea työttömyys näkyvät etenkin pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2024 Helsingissä jo joka kolmas työtön oli vieraskielinen. Espoon työttömistä 43 prosenttia oli vieraskielisiä ja Vantaalla 46,5 prosenttia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Aiempien hallitusten holtiton maahanmuuttopolitiikka paisuttaakin nyt ongelmia työmarkkinoilla.
Epäselväksi ei siis jää, miksi maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu on elinkeinoelämän ja sitä tukevien lobbarien etu. Suomalaisen veronmaksajan etu tämä ei kuitenkaan ole, koska veronmaksajan velvollisuudeksi jää välillisesti kustantaa vieraskielisen väestön tarvitsemat palvelut ja asunnot.
Suomen Perusta -ajatuspajan johtaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tuo esille, että samaan aikaan kun sosiaaliturvaan nojaava maahanmuutto lisää tavaroiden ja palveluiden kysyntää ja kasvattaa bisneksiä, elinkeinoelämää ei kiinnosta pennin vertaa maahanmuuton kielteiset vaikutukset julkiselle taloudelle ja suomalaisten turvallisuudelle.
Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Pia Pakarinen kertoo Helsingin Uutisten kolumnissa alastoman totuuden siitä, miksi elinkeinoelämä kannattaa avoimia rajoja ja väestönvaihtoa:
— Simo Grönroos (@SimoGronroos) January 18, 2026
"Julkisten palvelujen lisäksi myös yksityisten palvelujen kysyntä kasvaa. Yritykset, jotka osaavat… pic.twitter.com/7zCuocFEpc
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Tämä hallitus on joutunut korjaamaan ja korjaa viime kauden päätöksiä. Nyt vasemmistopuolueet yrittävät kaataa heidän oman ideologiansa seuraukset pelkästään nykyisen hallituksen syyksi, kansanedustaja Sanna Antikainen kuvaa.
Maahanmuutto on Suomessakin johtanut siihen, että vanhemmat pyrkivät usein järjestämään lapsensa eri päiväkotiin tai kouluun kuin siihen, mihin lapsi asuinpaikan perusteella menisi. Joissain tapauksissa vanhemmat vaihtavat jopa asuinpaikkaa halutun koulu- tai päiväkotipaikan saamiseksi.
Politiikka on periaatteessa yhteisten ja oman viiteryhmän asioiden ajamista. Kun valtakunta on taloudellisestikin kriisissä, näkökulma voisi perustellusti olla laajempi. Suomen keskusta yrittää pikkupolitikoinnilla pelastaa ydinalueidensa lukioita ja ääniä mutta ajaa samalla valtakuntaa yhä syvemmälle suohon.
Iltalehti kertoo tuoreessa talousjutussaan kuluttajien luottamuksen talouteen heikentyneen taas. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää liittää heikon kuluttajaluottamuksen sekä rakentamisen alamäen haittamaahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Mäenpää arvostelee erityisesti vastaanottokeskusten, tulkkauspalvelujen ja asuntorakentamisen roolia talouden rakenteissa ja kertoo Suomen eläneen yli varojensa.
Viikon suosituimmat
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Yle uutisoi vakavasta potilasturvallisuustapauksesta kotihoitoyhtiö Keltakulta Hoivassa Uudellamaalla. Hoitajat kirjoittivat asiakkaiden hoitoraportteja käännössovellusten avulla, ja kun kirjaukset paljastuivat, toimitusjohtaja kävi siistimässä ne jälkikäteen. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi tapausta ankarasti.
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.
Yle julkisti eilen selvityksen kotihoitoyhtiö Keltakullan hoivasta: Osa hoitajista ei kyennyt vastaamaan suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. Hoitajat laativat asiakaskirjaukset käännössovelluksen avulla. Tapaus on jälleen todiste ongelmasta, josta perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia – ja jota SDP on pyrkinyt vähättelemään ja selittämään pois.
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
