LEHTIKUVA
Politiikka on periaatteessa yhteisten ja oman viiteryhmän asioiden ajamista. Kun valtakunta on taloudellisestikin kriisissä, näkökulma voisi perustellusti olla laajempi. Suomen keskusta yrittää pikkupolitikoinnilla pelastaa ydinalueidensa lukioita ja ääniä mutta ajaa samalla valtakuntaa yhä syvemmälle suohon.
Eduskunta hyväksyi joulukuussa äänin 131–42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Hallituspuolueet ja sosiaalidemokraatit äänestivät esityksen puolesta, kun taas opposition keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto olivat lain hylkäämisen kannalla.
Lukukausimaksuja aletaan periä ulkomaalaisilta opiskelijoilta 1.8.2026 alkaen. Muutoksen myötä EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jatkossa lukioissa ja ammattikouluissa koulutuksen kustannuksia vastaavan lukuvuosimaksun. Lukuvuoden keskimääräinen kustannus yhtä opiskelijaa kohti voi kivuta yli 10 000 euron.
EU-alueen ulkopuolisia opiskelijoita on tähän mennessä tullut tuhatkunta sataan Suomen lukioon.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Petri Lempisen näkemys pienten kuntien lukioiden karusta tulevaisuudesta lakimuutoksen jälkeen on herättänyt huolta keskustapuolueen kannatuksen ydinalueilla leviävissä medioissa.
– Erityisen hyiseksi Lempisen näkemyksen tekee se, että jo usean vuoden ajan pienet lukiot ovat omatoimisesti pyrkineet turvaamaan toimintansa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Lukioihin on houkuteltu opinhaluisia ja suomen kielen taitoisia oppilaita EU:n ulkopuolelta, toteaa toimitussihteeri Juhani Reku Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa.
– On selvää, että ensi syksystä lähtien lukukausimaksut heikentävät tuntuvasti tiedon- ja tutkinnonhaluisten ulkomaalaisten kiinnostusta saapua kylmään ja pimeään Pohjolaan, jossa puhutaan maailman mittakaavassa harvinaista kieltä.
– Perussuomalaisissa laskettaneen sen varaan, että kansalaisten alhainen koulutustaso, heikkenevä sivistys ja hallituksen maahanmuuttovastainen toiminta satavat suoraan puolueen omaan laariin, Reku väittää.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius hämmästelee erityisesti keskustan vastustusta lakimuutokselle.
– Kunnathan voivat edelleen houkutella kolmansista maista opiskelijoita, vaikka sitten taloudellisin kannustimin, jos sen hyväksi katsovat, mutta valtio ei sitä hoida, vaan jokaiselta peritään lukuvuosimaksu. Mikä tässä on kohtuutonta keskustan mielestä?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ottaa kantaa kepulaisen politiikan ytimeen. Kyse on siitä, että säilyttääkseen kannatuksensa puolue tarvitsee jokaisen kannattajansa tuen. Myös yhä autiommaksi käyvillä Suomen sydänmailla.
– Tässä tulee kepulaisuuden sokea piste. Pienet lukiot on joidenkin mielestä säilytettävä, vaikka sillä hinnalla, että niiden säilyttäminen vaatisi kielitaidottomien maahanmuuttajien tuomista joukoittain opiskelemaan ja elämään suomalaisten varoin, Mäkelä kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Tässä tulee kepulaisuuden sokea piste. Pienet lukiot on joidenkin mielestä säilytettävä vaikka sillä hinnalla, että niiden säilyttäminen vaatisi kielitaidottomien maahanmuuttajien tuomista joukoittain opiskelemaan ja elämään suomalaisten varoin. https://t.co/ny3C1BXF2K
— Jani Mäkelä (@JaniMakelaFi) December 31, 2025
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
