Keskustan sokea piste löytyi – ”Pienten lukioiden säilyttäminen vaatisi kielitaidottomien maahanmuuttajien tuomista joukoittain opiskelemaan ja elämään suomalaisten varoin”

Eduskunta hyväksyi joulukuussa äänin 131–42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Hallituspuolueet ja sosiaalidemokraatit äänestivät esityksen puolesta, kun taas opposition keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto olivat lain hylkäämisen kannalla.

Lukukausimaksuja aletaan periä ulkomaalaisilta opiskelijoilta 1.8.2026 alkaen. Muutoksen myötä EU- ja ETA-maiden ulkopuoliset opiskelijat maksavat jatkossa lukioissa ja ammattikouluissa koulutuksen kustannuksia vastaavan lukuvuosimaksun. Lukuvuoden keskimääräinen kustannus yhtä opiskelijaa kohti voi kivuta yli 10 000 euron.

EU-alueen ulkopuolisia opiskelijoita on tähän mennessä tullut tuhatkunta sataan Suomen lukioon.

Maksullisuus vähentää kiinnostusta

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan Petri Lempisen näkemys pienten kuntien lukioiden karusta tulevaisuudesta lakimuutoksen jälkeen on herättänyt huolta keskustapuolueen kannatuksen ydinalueilla leviävissä medioissa.

– Erityisen hyiseksi Lempisen näkemyksen tekee se, että jo usean vuoden ajan pienet lukiot ovat omatoimisesti pyrkineet turvaamaan toimintansa yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Lukioihin on houkuteltu opinhaluisia ja suomen kielen taitoisia oppilaita EU:n ulkopuolelta, toteaa toimitussihteeri Juhani Reku Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksessa.

– On selvää, että ensi syksystä lähtien lukukausimaksut heikentävät tuntuvasti tiedon- ja tutkinnonhaluisten ulkomaalaisten kiinnostusta saapua kylmään ja pimeään Pohjolaan, jossa puhutaan maailman mittakaavassa harvinaista kieltä.

– Perussuomalaisissa laskettaneen sen varaan, että kansalaisten alhainen koulutustaso, heikkenevä sivistys ja hallituksen maahanmuuttovastainen toiminta satavat suoraan puolueen omaan laariin, Reku väittää.

Keskusta maksuttomuuden kannalla

Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius hämmästelee erityisesti keskustan vastustusta lakimuutokselle.

– Kunnathan voivat edelleen houkutella kolmansista maista opiskelijoita, vaikka sitten taloudellisin kannustimin, jos sen hyväksi katsovat, mutta valtio ei sitä hoida, vaan jokaiselta peritään lukuvuosimaksu. Mikä tässä on kohtuutonta keskustan mielestä?

Veronmaksajan lasku kasvaisi jos kepu saisi päättää

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ottaa kantaa kepulaisen politiikan ytimeen. Kyse on siitä, että säilyttääkseen kannatuksensa puolue tarvitsee jokaisen kannattajansa tuen. Myös yhä autiommaksi käyvillä Suomen sydänmailla.

– Tässä tulee kepulaisuuden sokea piste. Pienet lukiot on joidenkin mielestä säilytettävä, vaikka sillä hinnalla, että niiden säilyttäminen vaatisi kielitaidottomien maahanmuuttajien tuomista joukoittain opiskelemaan ja elämään suomalaisten varoin, Mäkelä kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.