Eduskunnassa käydään tänään keskustelu valtioneuvoston tiedonannosta koskien puoliväliriihessä tehtyä päätöstä ehdollisesta 35 miljoonan euron rahoituspäätöksestä Garden Helsinki -hankkeelle. Pääministeri Petteri Orpo ilmoitti eilen tiedotustilaisuudessa, että hankkeelle ei enää ole hallituksen poliittista tukea.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä painotti perussuomalaisten ryhmäpuheessa, että perussuomalaiset on aina suhtautunut erittäin kriittisesti kaikenlaiseen suhmurointiin, hyväveli-verkostoihin ja päätöksenteon epäselvyyksiin Suomessa.
– Tämä kriittisyys on syvällä perussuomalaisten perimässä. Kansalaisten luottamus julkiseen valtaan ja päätöksenteon avoimuuteen on demokratian perusta, eikä se saa murentua. Jos päätöksenteon prosesseissa havaitaan mahdollisia epäselvyyksiä, on ne mielestämme selvittävä perin pohjin. On tärkeää, että päätöksenteon perusteet ovat selkeitä ja että niihin liittyviin kysymyksiin vastataan.
– Demokratiassa voidaan olla eri mieltä asioista ja tehdyistä poliittisista päätöksistä. Kansalaisilla on kuitenkin oltava aina oikeus tietää, miten päätökset on tehty, ja miltä pohjalta erilaisiin ratkaisuihin on päädytty. Tässä suhteessa avoimuus on tärkeä lähtökohta. Tämä pätee myös keskustelun keskiössä olevaan Garden Helsinki -hankkeeseen, Mäkelä totesi.
Keskustelu syytä asettaa oikeisiin mittasuhteisiin
Perussuomalaisten mielestä on perusteltua tarkastella tämän kesän keskustelun mittasuhteita ja johdonmukaisuutta ja suhteuttaa se edellisten hallituskausien vastaaviin tilanteisiin. Tänään eduskunta kutsuttiin koolle kesken kesän istuntotauon käsittelemään valtioneuvoston tiedonantoa koskien päätöstä ehdollisesta tuesta Garden Helsinki -hankkeelle.
– Tässä rahoituspäätöksessä ei ollut missään nimessä kyse vähäpätöisestä summasta, sillä puhumme kuitenkin kymmenistä miljoonista euroista. Täytyy muistaa, että jokainen veroeuro muodostuu ensisijaisesti suomalaisten työn kautta, ja perussuomalaisten mielestä jokainen veroeuro on käytettävä vastuullisesti ja parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisten hyväksi. Siksi jokainen käytetty veroeuro ansaitsee myös huolellisen harkinnan ja läpinäkyvän päätöksentekoprosessin, Mäkelä sanoi.
– On kuitenkin perusteltua kysyä, miksi samaa taloudellista vastuullisuutta ja päätöksenteon avoimuutta ei nähty viime hallituskaudella eli silloin, kun vihervasemmistohallitus päätti keskustan tuella moninkertaisesti suuremmista taloudellisista sitoumuksista. Silloin puhuttiin nimittäin miljardeista eli tuhansista miljoonista euroista.
Perussuomalaiset varoitti EU:n elpymisvälineestä
Kesällä 2021 silloinen SDP:n johtama hallitus hyväksyi Suomen osallistumisen Euroopan unionin niin sanottuun elpymisvälineeseen. Elpymispaketissa oli kyse historiallisesta EU:n yhteisvelasta ja miljardiluokan taloudellisista vastuista. Silloisen eduskunnan päätöksellä Suomi sitoutui arvioiden mukaan noin seitsemän miljardin eli seitsemän tuhannen miljoonan euron maksuosuuteen samalla, kun Suomeen kohdistuva tuki jäi selvästi pienemmäksi.
– Perussuomalaiset ei antanut tukea Suomen osallistumiselle elpymisvälineeseen. Elpymisvälineeseen sekä rahankäytön avoimuuteen ja valvontaan liittyi tuolloin paljon avoimia kysymyksiä, joihin me emme saaneet vastauksia, Mäkelä muistutti.
– Myöhemmin kävi ilmi, että elpymisvälineen rahoja on tuhlattu muun muassa italialaisten ikkunaremontteihin. Lisäksi viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin edestä petosepäilyjä. Kansalaisilla ei siis ole tietoa, kenen taskuihin rahat ovat todellisuudessa päätyneet. EU:n syyttäjävirasto ilmoitti tämän vuoden alussa, että sillä on aktiivisena peräti 512 elpymisrahastoon liittyvää tutkintaa. Perussuomalaisten varoituksia olisi kannattanut kuunnella.
Vihervasemmiston Uniper-sotku olisi ansainnut perusteellisen käsittelyn
Vähintäänkin yhtä vastuutonta oli vihervasemmistohallituksen toiminta vuonna 2022 Uniperin tapauksen yhteydessä. Ratkaistavana oli valtion enemmistöomisteisen Fortumin tytäryhtiön tulevaisuus ja lopulta lähes kuuden miljardin eli kuuden tuhannen miljoonan euron tappiot, jotka heijastuivat suoraan myös Suomen julkiseen talouteen.
– Kyse oli suomalaisten kansallisomaisuudesta ja erittäin merkittävistä taloudellisista menetyksistä. Perussuomalaiset vaativat tuolloin, että ministereiden Marinin, Saarikon, Lintilän ja Tuppuraisen on tultava esiin ja annettava asiasta selvitys eduskunnalle kesken istuntotauon. Vaatimuksistamme huolimatta eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesken kesän istuntotauon, eikä silloinen hallitus katsonut tarpeelliseksi käydä vastaavaa avointa keskustelua, kun täällä salissa tänään käydään, Mäkelä totesi.
Edellä mainituista tapauksista johtuen perussuomalaiset peräänkuuluttaa suhteellisuutta viimeaikaiseen keskusteluun.
– Perussuomalaiset ei vastusta asioiden selvittämistä. Päinvastoin mielestämme kaikki mahdolliset epäselvyydet poliittisen päätöksen ympärillä on selvitettävä riippumatta siitä, mitkä puolueet kulloinkin hallituksessa istuvat, Mäkelä sanoi.
– Me haluamme, että suomalaisten veronmaksajien rahat käytetään avoimesti ja vastuullisesti, ja tämän eteen olemme valmiita hallituksessa työskentelemään. Toivomme, että tämä sama vastuullisuuden ja avoimuuden linja toimisi ohjenuorana kaikille puolueille ja hallituksille kaikkina aikoina.
