Mediatietojen mukaan EU suunnittelee jo seuraavaa elvytyspakettia – tällä kertaa Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyy, kuinka uskottavaa on, että EU:n pitäisi uudella velka- ja ehkä jopa avustuspaketilla reagoida asioihin ylikansallisesti sen sijaan, että maat tekevät omia kansallisia toimenpiteitään.

Venäjän hyökkäyksen vuoksi EU:ssa sorvataan jo seuraavaa tukipakettia.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa, että EU:sta kuuluu jälleen euron huuto.

– Mediatietojen mukaan huomenna esitellään puheenjohtaja Ranskan toimesta uusi tukipaketti, joka haluaa vastata Ukrainan sodan aiheuttamiin ongelmiin. Listalla on puolustusmenoja, energiakriisiin vastaamista ja vihreää siirtymää.

– Vain niin, siinäpä ei kauan aikailtu. Kuinka uskottavaa on, että EU:n pitäisi uudella velka- ja ehkä jopa avustuspaketilla reagoida näihin asioihin ylikansallisesti – sen sijaan, että maat tekevät omia kansallisia toimenpiteitään? Se ei ole uskottavaa.

Sähkö ja kaasu kallistuivat jo ennen sotaa

Purra huomauttaa, että sähkön ja kaasun hinta nousivat Euroopassa jo kuukausia ennen Ukrainan sotaa.

– Esimerkiksi Italiassa energian hinta nousi jopa 50 prosenttia ennen sotaa, ja sähkölaskuissa korotukset olivat valtavia. Samoin Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on tuskaillut liikenteen ja energian hintojen kanssa ja pelännyt niiden vaikutusta omaan suosioonsa, juuri presidentinvaalien alla. Molemmat maat ovatkin innokkaasti ajaneet ilmastososiaalirahastoa ja ylikansallisia ilmastokompensaatioita ja tukipaketteja.

– Ilmastososiaalirahaston tarkoitus on, että paremmin toimeen tulevat unionikansalaiset, eli esimerkiksi suomalaiset, maksavat ilmastotoimista vielä enemmän kärsivien, kuten italialaisten, laskuja. Perussuomalaiset on varoittanut tästä kuukausien ajan.

Hinnat nousevat taas

Purra kysyy, miten voi olla mahdollista, että Ukrainan sodan takia suunnitellussa paketissa on samoja elementtejä kuin yhtäältä koronan takia päätetyssä elpymispaketissa ja toisaalta ilmastososiaalirahastossa.

– Siksi, että yhteisvelka ja tulonsiirrot etenevät koko ajan ja riippumatta siitä, mikä kriisi milloinkin on käsillä. Perustelut kyllä keksitään. Tämä tosiasia ei vähättele nykyistä tilannetta tai sen seurauksien raadollisuutta myös suomalaiselle kuluttajalle. Kaikki hinnat nousevat. Ennemmin tai myöhemmin kovasti kehuttu yhtenäisyys on koetuksella. Vaikutukset kohdistuvat kaikkiin, mutta eivät ole symmetrisiä.

– Emme tiedä vielä esityksen yksityiskohtia. Sellaisia ei kuulemma olekaan, sanoi pääministeri Sanna Marin tänään ylimääräisellä kyselytunnilla. Huomenna asia kuitenkin mediatietojen mukaan on esillä huippukokouksessa Versailles’ssa. Useamman ministerimme suulla on sanottu, että Suomi suhtautuu asiaan kielteisesti.

Eduskunta hyväksyi aiemmin ”velvoittavia lausumia”

Purra muistuttaa, että edellisen EU-tukipaketin sanottiin olevan kertaluonteinen, joka lausuma myös kirjattiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintöön.

– Hädin tuskin on ehtinyt muste kuivua ”ehdottoman velvoittavista” eduskunnan elpymispakettikäsittelyn yhteydessä hyväksymistä lausumista, joiden mukaan Suomi ei hyväksy elpymispakettia vastaavaa velanottoa edellyttävää mekanismia toista kertaa eikä sen tulkitsemista pysyväisluonteiseksi. Lisäksi Suomi lausumien mukaan edellyttää aina jatkossa no bail out -periaatteen noudattamista.

– Suomi korvasi eurokriisissä Saksan ja Ranskan pankeille niiden sijoitustappioita, kantoi Krimin miehityksen myötä asetettujen pakotteiden vaikutuksista suuren osan ja korvasi koronakriisissä Etelä-Euroopalle suorilla rahalahjoituksilla ja taatuilla lainoilla elpymispaketin. Miten mahtaa käydä vuonna 2022?

SUOMEN UUTISET