Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Kolumni: Meidän ideologiat ovat parempia kuin teidän ideologiat

Strandman: Sopimuspalokunnat pitävät yhteiskunnan pyörät pyörimässä

Perussuomalaisten Kymen piiri nimesi eduskuntavaaliehdokkaita – mukana neljä kansanedustajaa

Kansa äänesti muutoksen puolesta Unkarissa – Magyar ja Tisza ottavat vallan Orbánilta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi

Teräaseisiin liittyvät väkivaltatilanteet yleistyneet suomalaisissa oppilaitoksissa – Strandman: Koulujen turvallisuus on palautettava

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

kertaluonteisuus

Saksan liittokansleri Olaf Scholtz suhtautuu taustajoukkojensa mukaan “avoimesti” EU:n yhteiseen velkaan energiakriisin yhteydessä. Vaikka Saksan hallitus tiedotti myöhemmin, että kannat eivät ole muuttuneet, jo pelkkä flirtti yhteisvelan suuntaan tarkoittaa, että talven edetessä velkaunioni näyttää entistä todennäköisemmältä kehityssuunnalta. 
 

Kannan muutos johtuu Saksan toteuttamasta mittavasta velkaelvytyksestä, joka nostaa energian hintaa kaikilta. Velkaisemmat EU-maat ovat ärähtäneet, että Saksan toimien vastapainoksi myös muiden maiden tulisi pystyä elvyttämään velaksi.
Koska ylivelkaiset maat eivät korkojen nousun myötä saa enää lainaa edullisesti, on vaadittu, että muiden maiden pitäisi joko maksaa elvytystoimet tai ainakin varmistaa elvytysmahdollisuus yhteistakauksella. Ranska on jo aiemmin kannattanut yhteisen velan käyttöönottoa.
PS varoitti uusista tukipaketeista
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ilmoittaa puolueen vastustavan kuvatunlaista muutosta.
– Elpymispaketin käsittelyn yhteydessä eduskunta ja kaikki puolueet ilmoittivat vastustavansa toimia, jotka vievät EU:ta kohti epäsymmetristä tulonsiirtounionia. Elpymispaketin edellytettiin olevan tarkkarajainen ja kertaluonteinen toimi. Perussuomalaiset varoitti, että paketin hyväksyminen tulee johtamaan uusiin paketteihin, Purra muistuttaa.
Perussuomalaiset jätti energiakriisiä käsitelleen välikysymyksen, johon hallitus vastasi viime viikolla.
&#8211; Siinä kysyimme, miten hallitus aikoo estää energiakriisin varjolla esitettävät sellaiset EU-tason ratkaisut, jotka lisäisivät toimivallan siirtoa kansalliselta tasolta EU:lle tai vahvistaisivat EU:n tulonsiirto- ja yhteisvastuu-ulottuvuutta eli epäsymmetristä tulonsiirtounionia, Purra sanoo.
Suomi ei voi hyväksyä yhteisvelkaa
Purran mielestä eduskunnan kanta elpymispaketin käsittelyn yhteydessä ja hallituksen antama vastaus välikysymykseen käytännössä tarkoittavat, että Suomi ei voi hyväksyä ehdotettua yhteisvelkaa.
– Suomen tehtävä ei ole olla EU:n tiettyjen jäsenmaiden sosiaalitoimisto eikä varsinkaan maksaa Saksan huonojen päätösten aiheuttamia kustannuksia.
– Mikäli hallitus ei epäröimättä torju näitä aikomuksia heti kättelyssä, ne tulevat etenemään pian toteutukseen. Silloin kyseessä olisi kaikkien takinkääntöjen äiti. Väitän, että hallitus tiesi elpymispaketin käsittelyn yhteydessä, että kertaluonteisuus on vitsi. Silloin kyseessä oli tietoinen harhautus, kuten usein EU-asioiden käsittelyn yhteydessä tapahtuu, Purra linjaa.

Euroopan kylmetessä Saksa lämpiää EU:n yhteiselle velalle – Purra: Hallitus ei voi kävellä eduskunnan tahdon yli

Perussuomalaisten ankarasti kritisoima 59 miljardin euron uusi EU-rahasto nytkähti eteenpäin, ja järjestely tulee kasvattamaan Suomen maksuja unionille 200-300 miljoonalla. Näin siitäkin huolimatta, että vain pari viikkoa sitten hallitus väitti eduskunnalle, ettei Suomi hyväksy rahastoa.

Reilu vuosi sitten käytiin eduskunnassa kovaa vääntöä EU:n elvytyspaketista, jolloin perussuomalaiset vyörytti esille kattavasti EU-elvytyspaketin ongelmia ja toi esille näyttöä siitä, että paketti on Suomelle haitallinen.
Ministerien puheet EU-tulonsiirtojen tarkkarajaisuudesta ja kertaluonteisuudesta on vuodessa jo unohdettu, sillä unionista puskee ulos jo seuraavaa tulonsiirtovälinettä.
Suomalaiset maksavat muiden maiden sosiaaliturvaa
EU:ssa pitkään tekeillä ollut sosiaalinen ilmastorahasto on nytkähtänyt eteenpäin, ja vieläpä ilman EU:ssa budjettiasioissa perinteisesti noudatettua yksimielisyysvaatimusta.
Arvaatko jo, mikä on suomalaisen veronmaksajan rooli tässä kuviossa? Arvasit aivan oikein.
Tällä kertaa suomalaiset pääsevät maksamaan muiden EU-maiden kansalaisten sosiaaliturvaa, eli duunareilla on edessä ylityötunteja EU-tulontasauksen nimissä. Arvioiden mukaan Suomen nettomaksuosuus sosiaalirahastoon seitsemän vuoden kaudelle on 200-300 miljoonaa euroa.
Ministeri väitti eduskunnalle: Suomi ei hyväksy
Pitikö sosiaalirahastoa tulla ollenkaan tai pitääkö Suomen olla siinä mukana? Jos tarkastellaan ministerien eduskunnalle pari viikkoa sitten antamia vastauksia, niin kansanedustajille kerrottiin hallituksen taholta, että Suomi olisi jäämässä ulkopuolelle.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi suoraan eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselta (sd), tuleeko hallitus torjumaan uuden EU- tulonsiirtovälineen. Vastaukseksi Tuppurainen vihjaili, että kyllä tulisi.
&#8211; Ja me emme kannata sitä, että luotaisiin EU-väline, jossa annettaisiin suoria tulotukia kotitaloudelle. Suomi vastustaa sitä, meidän kantamme on tähän hyvin kriittinen, Tuppurainen vastasi.
Kansanedustaja Olli Immoselle annettu vastaus oli jo selväsanaisempi:
&#8211; Sanotaan nyt selväksi vielä se, että Suomi ei ole hyväksymässä komission ehdottamaa ilmastotoimien sosiaalirahastoa, Tuppurainen sanoi.
Selväsanaisuudesta huolimatta toisin näyttää nyt käyvän.
Hallituksen puheisiin ei voi luottaa
Sosiaalisen ilmastorahaston eteneminen on jälleen uusi esimerkki siitä, että hallituksen ministerien puheisiin ei voi luottaa, sillä olipa vastaus eduskunnalle mitä hyvänsä, jonkinlainen vedätys seuraa yleensä aina.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kyselytunnilla toistin selkeän kantani sosiaalirahastosta. Ehdotettu sosiaalirahasto ei voi edetä. Se ei ole ajatus, jonka suomalainen veronmaksaja voisi hyväksyä. <a href="https://t.co/bRbDXFKSjW">https://t.co/bRbDXFKSjW</a>
&mdash; Annika Saarikko (@AnnikaSaarikko) <a href="https://twitter.com/AnnikaSaarikko/status/1453733695387406337?ref_src=twsrc%5Etfw">October 28, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Hallituksen sumuttaminen tapahtuu yleensä niin, että yksi ministeri puhuu yhtä, ja toinen ministeri sitten myöhemmin jotain muuta, jolloin alkuperäiseen kysymykseen aiemmin saatu vastaus osoittautuu valheelliseksi.
Näin tälläkin kertaa, sillä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f894cba9-0790-484a-89cd-1bf9a7f5cac8">sosiaalirahaston etenemisestä</a> kertoi eilen &#8211; ei suinkaan Tuppurainen &#8211; vaan ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.). Pääministeri Sanna Marin (sd) valitsee yleensä kiusallisessa tilanteessa vaikenemisen taktiikan, eli pysyttelee takavasemmalla sanomatta sanaakaan.
Suomesta tulossa ikuinen nettomaksaja
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta täystyrmäystä sosiaaliselle ilmastorahastolle. Perussuomalaisten kansanedustaja Immonen huomauttaa, että Suomesta on tulossa ikuinen EU-nettomaksaja, ja lisäksi EU operoi jälleen sellaisella politiikan alueella, joka ei sille perussopimusten mukaan edes kuulu.
&#8211; Tätä ei voida hyväksyä, ja hallituksen on yksiselitteisesti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sosiaalinen-ilmastorahasto-tekisi-suomesta-toisten-eu-jasenvaltioiden-sosiaaliturvan-maksajan-perussuomalaiset-vaativat-hallitukselta-taystyrmaysta-rahastolle/">tyrmättävä</a> tällaiset esitykset, Immonen vaatii.

Näin hallitus sumutti eduskuntaa EU:n sosiaalirahastosta – suomalaisille lankeamassa satojen miljoonien lisälasku

Mediatietojen mukaan EU suunnittelee jo seuraavaa elvytyspakettia – tällä kertaa Ukrainan sodan aiheuttamien ongelmien vuoksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyy, kuinka uskottavaa on, että EU:n pitäisi uudella velka- ja ehkä jopa avustuspaketilla reagoida asioihin ylikansallisesti sen sijaan, että maat tekevät omia kansallisia toimenpiteitään.

Venäjän hyökkäyksen vuoksi EU:ssa sorvataan jo <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/89e3be1a-29a2-4003-ba61-3654a2d51035">seuraavaa tukipakettia</a>.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa Facebookissa, että EU:sta kuuluu jälleen euron huuto.
&#8211; Mediatietojen mukaan huomenna esitellään puheenjohtaja Ranskan toimesta uusi tukipaketti, joka haluaa vastata Ukrainan sodan aiheuttamiin ongelmiin. Listalla on puolustusmenoja, energiakriisiin vastaamista ja vihreää siirtymää.
&#8211; Vain niin, siinäpä ei kauan aikailtu. Kuinka uskottavaa on, että EU:n pitäisi uudella velka- ja ehkä jopa avustuspaketilla reagoida näihin asioihin ylikansallisesti – sen sijaan, että maat tekevät omia kansallisia toimenpiteitään? Se ei ole uskottavaa.
Sähkö ja kaasu kallistuivat jo ennen sotaa
Purra huomauttaa, että sähkön ja kaasun hinta nousivat Euroopassa jo kuukausia ennen Ukrainan sotaa.
&#8211; Esimerkiksi Italiassa energian hinta nousi jopa 50 prosenttia ennen sotaa, ja sähkölaskuissa korotukset olivat valtavia. Samoin Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on tuskaillut liikenteen ja energian hintojen kanssa ja pelännyt niiden vaikutusta omaan suosioonsa, juuri presidentinvaalien alla. Molemmat maat ovatkin innokkaasti ajaneet ilmastososiaalirahastoa ja ylikansallisia ilmastokompensaatioita ja tukipaketteja.
&#8211; Ilmastososiaalirahaston tarkoitus on, että paremmin toimeen tulevat unionikansalaiset, eli esimerkiksi suomalaiset, maksavat ilmastotoimista vielä enemmän kärsivien, kuten italialaisten, laskuja. Perussuomalaiset on varoittanut tästä kuukausien ajan.
Hinnat nousevat taas
Purra kysyy, miten voi olla mahdollista, että Ukrainan sodan takia suunnitellussa paketissa on samoja elementtejä kuin yhtäältä koronan takia päätetyssä elpymispaketissa ja toisaalta ilmastososiaalirahastossa.
&#8211; Siksi, että yhteisvelka ja tulonsiirrot etenevät koko ajan ja riippumatta siitä, mikä kriisi milloinkin on käsillä. Perustelut kyllä keksitään. Tämä tosiasia ei vähättele nykyistä tilannetta tai sen seurauksien raadollisuutta myös suomalaiselle kuluttajalle. Kaikki hinnat nousevat. Ennemmin tai myöhemmin kovasti kehuttu yhtenäisyys on koetuksella. Vaikutukset kohdistuvat kaikkiin, mutta eivät ole symmetrisiä.
&#8211; Emme tiedä vielä esityksen yksityiskohtia. Sellaisia ei kuulemma olekaan, sanoi pääministeri Sanna Marin tänään ylimääräisellä kyselytunnilla. Huomenna asia kuitenkin mediatietojen mukaan on esillä huippukokouksessa Versailles’ssa. Useamman ministerimme suulla on sanottu, että Suomi suhtautuu asiaan kielteisesti.
Eduskunta hyväksyi aiemmin ”velvoittavia lausumia”
Purra muistuttaa, että edellisen EU-tukipaketin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11919622">sanottiin olevan kertaluonteinen</a>, joka lausuma myös kirjattiin eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintöön.
&#8211; Hädin tuskin on ehtinyt muste kuivua ”ehdottoman velvoittavista” eduskunnan elpymispakettikäsittelyn yhteydessä hyväksymistä lausumista, joiden mukaan Suomi ei hyväksy elpymispakettia vastaavaa velanottoa edellyttävää mekanismia toista kertaa eikä sen tulkitsemista pysyväisluonteiseksi. Lisäksi Suomi lausumien mukaan edellyttää aina jatkossa no bail out -periaatteen noudattamista.
&#8211; Suomi korvasi eurokriisissä Saksan ja Ranskan pankeille niiden sijoitustappioita, kantoi Krimin miehityksen myötä asetettujen pakotteiden vaikutuksista suuren osan ja korvasi koronakriisissä Etelä-Euroopalle suorilla rahalahjoituksilla ja taatuilla lainoilla elpymispaketin. Miten mahtaa käydä vuonna 2022?

EU:ssa suunnitellaan jo seuraavaa elvytyspakettia – Purra: ”Yhteisvelka ja tulonsiirrot etenevät riippumatta siitä, mikä kriisi milloinkin on käsillä”