Maahanmuuttajien työllisyys ja tukiriippuvuus kulkevat käsi kädessä. Työllisyysaste nousee sitä mukaan, kun Ruotsissa vietetty aika pitenee. Kaikesta huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllistymisessä on petraamisen varaa, ja monet työskentelevät huonosti palkatuilla aloilla.

Ulkomailla syntyneiden henkilöiden määrä Ruotsissa on kasvanut parissa kymmenessä vuodessa 11 prosentista 20 prosenttiin. Taustalla erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisi seurauksineen. Vuonna 2023 Ruotsin väkiluku kasvoi enää 30 200 henkilöllä, joka on pienin lukema sitten vuoden 2001.

Ulkomailla syntyneet ovat laaja joukko ihmisiä korkeakoulutetuista insinööreistä sotaa ja sen seurauksia pakeneviin synnyinmaansa tavan kansalaisiin. Erot työllisyysasteessa ovat sitä myötä todella suuret.

Eroja on myös tuloissa. Kun 76 prosenttia Ruotsissa syntyneistä tienaa yli 19 000 kruunua kuukaudessa, niin ulkomailla syntyneillä vastaava osuus on 58 prosenttia. Suuri 18 prosenttiyksikön ero tulotasossa kertoo siitä, että ulkomailla syntyneet ovat yliedustettuina matalapalkka-aloilla.

Tunti viikossa tekee työllisen

Euroopassa syntyneet osallistuvat työelämään aivan samassa määrin kuin Ruotsissa syntyneet. Euroopan ulkopuolella syntyneiden työllisyystilanne sen sijaan on merkittävästi heikompi.

Dagens Nyheterin Ruotsin Tilastokeskuksen dataan pohjautuvassa selvityksessä työlliseksi lasketaan henkilö, joka on tehnyt mittausviikon aikana ainakin yhden tunnin työtä. Kuitenkin 97 prosenttia kaikista työllisistä ahkeroi ainakin 20 tuntia viikossa.

Vuonna 2022 kaikista työssäkäyvistä työskenteli kokopäiväisesti 90 prosenttia Ruotsissa syntyneistä ja 85 prosenttia Euroopan ulkopuolella syntyneistä.

Kantaväestön työllisyysaste katossa

Ruotsissa syntyneiden 20–64-vuotiaiden työllisyysaste on tällä hetkellä 86 prosentin tasolla ja käytännössä se ei tästä paljoakaan voi enää nousta. Tämä taas on tehnyt tilaa muille ryhmille työmarkkinoilla.

SCB:n analyysin mukaan erityisesti vähän koulutetut ovat kantaväestön täystyöllisyyden myötä työllistyneet palvelualoille.

Kotoutuminen ja integraatio toki etenevät, mutta siitä huolimatta Euroopan ulkopuolella syntyneistä miehistä työttöminä on 23 prosenttia. Euroopan ulkopuolella syntyneistä naisista työttöminä on 38 prosenttia.

Tulottomat suuri mysteeri

Todellisuutta voidaan tarkastella myös pääasiallisen tulonlähteen kannalta. Ruotsissa syntyneiden 86 prosentilla pääasiallinen tulonlähde on työ. Euroopassa syntyneillä näin on 74 prosentilla. Euroopan ulkopuolella syntyneistä enää 69 prosenttia nimeää työnteon pääasialliseksi tulonlähteekseen.

Omalaatuinen piirre SCB:n tilastoissa ovat henkilöt, joilla ei ole tuloja laisinkaan. Heitä on 20–64-vuotiaista Ruotsin ulkopuolella Euroopassa syntyneistä 12 prosenttia. Euroopan ulkopuolella syntyneiden osalta luku on 9 prosenttia.

SCB:n arvion mukaan tulottomat henkilöt elävät läheistensä myötävaikutuksella. Tilastokeskuksen mukaan on myös mahdollista, että he ovat muuttaneet pois Ruotsista vailla ilmoitusta väestökirjanpitoon.

SUOMEN UUTISET