Helsingin Sanomien artikkelissa esitetään harhaanjohtavia johtopäätöksiä viitaten ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen vuonna 2018 ilmestyneeseen halpatyövoimaraporttiin. HS pohjaa artikkelinsa tuoreeseen työ- ja elinkeinoministeriön raporttiin, jossa lasketaan jo työläiseksi, jos on vuoden aikana ansainnut euronkin palkka- tai yrittäjätuloa.

Työ- ja elinkeinoministeriön uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen viiden vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen halpatyövoimaraportissa.

– Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan nolla euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja, Salminen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).

Palkat ovat työllisyyttä parempi mittari

Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa ”työntekijän luvalla” töihin tulevien 28-59-vuotiaiden nettotulonsiirrot jäävät kantaväestön 18-59-vuotiaiden vastaavia lukuja heikommiksi. Luku ei sisällä heikosti pärjääviä perheenyhdistettyjä.

Salminen ei pidä lukuja lupaavina julkisen talouden elinkaarivaikutusten kannalta – eivätkä sen kannalta, että halpatyövoiman laajamittaisesta tuonnista olisi Suomen julkisen talouden pelastajaksi.

– TEM:n raportin keskeisintä antia on eri maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulojen jääminen kauaksi samanikäisestä kantaväestöstä 10 vuoden maassaoloajan jälkeen. Palkat ovat paljon työllisyyttä parempi mittari – erityisesti jos työllisyyden rajana on 1 euron vuodessa ansaitseminen – julkisen talouden nettovaikutuksista, Salminen kirjoittaa.

Suomen Uutiset

Tulosta

Tagit