Eduskunnassa käsiteltiin tänään keskiviikkona keskustan ja Liike Nytin välikysymystä hallituksen talouspolitiikasta. Opposition edustajilta kuultiin mm. useita puheenvuoroja, joissa vaadittiin hallitukselta lisää panostuksia maahanmuuttoon, jota opposition mielestä tarvittaisiin talouskasvun saamiseksi. Valtiovarainministeri Riikka Purra toppuutteli intoilua ja toi esille, että maahanmuuton määrien tarkastelu ei suinkaan anna realistista kuvaa maahanmuuton talousvaikutuksista.

Eduskunnan välikysymyskeskustelussa tänään maahanmuuttajien määrää halusivat puheenvuorojensa perusteella kasvattaa ainakin keskustan Markus Lohi, SDP:n Riitta Mäkinen sekä vihreiden Krista Mikkonen, jonka mukaan hallituksen maahanmuuttopolitiikka ”vaikeuttaa osaajapulaa”.

Opposition vaatimukset maahanmuuton lisäyksestä työn verukkeella olivatkin kuin saavillinen kylmää vettä satojen tuhansien työttömien työnhakijoiden tai vajaatyöllistettyjen niskaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 286 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 32 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oppositiopuolueiden puheissa ei juuri kuultu toivonpilkahduksia näille työtä hakeville ihmisille. Ilmeisesti oppositio haluaakin täyttää avoimet työpaikat maahanmuuttajilla.

Ylioptimismi johtaa harhaan

Valtiovarainministeri Riikka Purra huomautti salipuheenvuorossaan työperäisen maahanmuuton todellisuudesta ja sen vaikutuksista julkiseen talouteen.

Purra totesi puheenvuoronsa aluksi, että valtiovarainministeriön laskentajärjestelmissä ei pystytä ottamaan huomioon niitä selviä eroja, joita kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä on muun muassa työllisyysasteessa, tulotasossa ja koulutusasteessa.

– Näissä VM:n laskelmissa maahanmuuton vaikutuksesta kestävyysvajeeseen siis oletetaan näiden indikaattorien olevan samoja kuin suomalaisilla, mikä on tietenkin ylioptimistista – ja täten tämä laskennallinen arvio menee pieleen.

– Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan EU-kansalaisten keskitulot kymmenen vuoden maassaoleskelun jälkeen ovat noin 80 prosenttia suomalaistaustaisiin verrattuna. Sen sijaan kansainvälisen suojelun ja perheenyhdistämisen perusteella saapuneiden työtulot ovat vain noin puolet suomalaisten tuloista vielä kymmenen vuoden jälkeen. Valitettavasti Suomessa erityisesti erityisasiantuntijoiden oleskelulupien määrä on selvästi vähentynyt. Se oli viime vuonna vain 1 297, Purra sanoo.

Maahanmuutosta ei apua, jos tulijat eivät työllisty

Maahanmuutolla voidaan korjata ikärakenteen vinoumia ja väestöllistä huoltosuhdetta, mutta se ei automaattisesti ratkaise huoltosuhteen heikkenemisestä aiheutuvia ongelmia, mikäli tulijat eivät työllisty tai korkeintaan työllistyvät tehtäviin, jotka kerryttävät vain vähän verotuloja.

Purra toikin eduskunnassa esille, että pelkästään maahanmuuton suhteellisen määrän tarkastelu ei anna realistista kuvaa maahanmuuton vaikutuksista julkiseen talouteen.

– Maahanmuutto siis aidosti vaikuttaa positiivisesti vain väestölliseen huoltosuhteeseen, joka täytyy erottaa taloudellisesta huoltosuhteesta. Ja tämä on juuri se, mitä valtiovarainministeriökin kuvaa.

– Eli mikäli meillä olisi mahdollisuus saada sellaista maahanmuuttoa, joka selvästi tukee julkista taloutta, tilanne olisi eri, mutta tämä maahanmuutto, mikä tämän hetken todellisessa maailmassa meille suuntautuu, ei vahvista julkista taloutta.

SUOMEN UUTISET